Jopa Helsingin kaupungin asuntojen toimitusjohtaja myöntää, että vuokrat uhkaavat nousta niin korkeiksi, että osan asukkaista on muutettava muualle Suomeen. Nyt asukkaat kertovat, miltä pelko tuntuu.
Suomen suurin vuokranantaja, Helsingin kaupungin asunnot eli Heka, on kertonut suunnittelevansa yli kymmenen prosentin vuokrankorotuksia asuntoihinsa.
Heka on perustellut korotuksia lainojen korkojen ja muiden kustannusten nousulla.
Yle on saanut paljon yhteydenottoja vuokrankorotusaikeista järkyttyneiltä. Moni pelkää, ettei enää pysty maksamaan vuokraansa. He kysyvät: onko kohtuuhintainen asuminen Helsingissä enää kohtuuhintaista?
Osa kertoo asuvansa huonokuntoisessa asunnossa eikä sen vuoksi ymmärrä vuokrankorotuksia.
Toisaalta myös kalleimmissa uudiskohteissa asuvat kritisoivat korotuksia, koska vuokrat tuntuvat jo nyt suurilta ollakseen kaupungin vuokra-asuntoja: kalleimmissa kohteissa vuokrat nousevat vielä enemmän kuin edullisimmissa.
Eräs uudiskohteeseen pari vuotta sitten muuttanut, hoitoalalla työskentelevä asukas kertoo Ylelle, että palkka ei enää riitä vuokran maksamiseen ja hän tuntee tulleensa huijatuksi. Neliövuokra on jo nyt, ennen uhattuja korotuksia noin 17 euroa.
Jopa Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö myöntää, että jos kaupungin asuntojen vuokrat käyvät liian korkeiksi eikä esimerkiksi asumistukea saa, vaihtoehtona voi olla muutto kokonaan pois Helsingistä.
– Tietenkin sellainen pelko on olemassa, mutta toisaalta Helsingistä ei löydy tämän halvempaakaan. Sitten joutuisi muuttamaan muualle Suomeen, hän sanoo.
Yle esitti Närölle kaksitoista vuokrankorotuksiin liittyvää kysymystä. Vastaukset kysymyksiin voit lukea tästä jutusta.
Kohtuuhintaista asumista valvova Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on kiinnostunut tarkastelemaan Hekan vuokria, vaikka keinot ovat rajalliset.
– Emme voi sanoa, maksaako esimerkiksi Kalasataman asukas liikaa ja Mellunmäessä asuva liian vähän. Sitä me emme valvo, vaan valvomme vuokran määrittelemisperusteita, sanoo ylitarkastaja Anne Salin.
ARAsta kerrotaan Ylelle, että se aikoo tehdä syksyllä valvontaiskuja niin ikään Helsingin kaupungin omistaman asumisoikeusyhtiö Hason kohteisiin. Haso ilmoitti jättimäisistä vastikkeiden korotuksista viime talvena.
Ylen tietojen mukaan kymmenet asukkaat ovatkin peruneet asuntokauppansa Jätkäsaareen rakenteilla olevaan kohteeseen, jonka vastikkeet ovat lähes 15 prosenttia suuremmat kuin sopimuksen allekirjoittamishetkellä arvioitiin.
ARAssa on suositeltu, että mahdollisia kertyneitä ylijäämiä käytettäisiin porrastetusti, jotta vuokriin ja vastikkeisiin ei tulisi isoja korotuksia kerralla.
Viime kädessä yksittäisen asunnon vuokran tai vastikkeen kohtuullisuuden määrittelee käräjäoikeus. Jos kohtuuhintaisessa valtion tukemassa asunnossa asuva kokee, että vuokra on liian korkea, hän voi haastaa vuokranantajan tai asumisoikeusyhtiön.
Tässä jutussa kolme Hekan vuokra-asunnoissa asuvaa perhettä kertoo, miten vuokrankorotukset vaikuttaisivat heihin.
Pikku Huopalahdessa sijaitsevassa persoonallisessa asunnossa käy vilske. Teinitytöt käyvät vuorollaan kertomassa jotain äidille ja näyttämässä jotain puhelimellaan.
– Äiti, saanko tämän, Vilma Kallio kysyy ja näyttää puhelintaan.
– Et saa. Omilla rahoilla saat ostaa, mutta minä en osta mitään, mitä et oikeasti tarvitse, Kira Kotilainen sanoo napakasti.
Keittiönpöydällä on punalaputettu paketti kanankoipia sulamassa.
Kolme mustaa kissaa pyörii jaloissa.
Vajaat pari vuotta sitten Kotilainen pääsi asumaan unelma-asuntoonsa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoon.
– Se tuntui lottovoitolta, hän sanoo.
Asunnossa on neljä huonetta, jokaiselle kolmelle teinitytölle omansa.
Vuosia oli kitkuteltu markkinahintaisissa, kalliimmissa ja pienemmissä vuokra-asunnoissa.
Perhe muutti töiden perässä Helsinkiin, kun tytöt olivat pieniä. Kotilainen on ammatiltaan koulunkäynnin ohjaaja. Nyt hän opiskelee sosionomiksi, ja onpa hän valmistunut myös vaatetusompelijaksi.
Vuokra on yli 1 330 euroa. Lähellä Helsingin keskustaa vuonna 1998 rakennetussa talossa vuokra saattaa kivuta reippaasti jopa lähelle 1 500:aa euroa, jos uhattu vuokrankorotus toteutuu.
– Vuokrarahat koostuvat monesta pienestä purosta: opintotuesta, opintolainasta, elatustuesta, lapsilisistä, maksimimäärästä asumistukea.
Kesätöihin Kotilainen menee päiväkotiin lastenhoitajaksi. Opinnoillaan hän tähtää koulukuraattoriksi. Myös lastensuojelu- ja perhetyö kiinnostaisi.
Kotilainen haluaisi pystyä maksamaan itse asumisensa.
Juuri hänen kaltaisiaan työntekijöitä Helsinki kipeästi kaipaa.
Muutto pienempään asuntoon tuntuu huonolta vaihtoehdolta.
– Joutuisin miettimään, ketkä lapsista pystyisin laittamaan samaan huoneeseen tai missä itse nukkuisin, jos asuisimme kolmiossa.
Aiemmin perhe asui kolmiossa, mutta lapset olivat silloin pienempiä.
– Teini-ikäiset tarvitsevat paljon enemmän omaa rauhaa ja yksityisyyttä.
Kotilainen ihmettelee, eikö Hekalla olisi mitään muuta keinoa paikata tilannetta kuin nostaa vuokria niin paljon kerralla: omakin talous on tiukemmalla kuin ennen ja ruokakin on kallistunut.
– Se tuli ihan puskista. Ajattelin, miten voi tulla tällainen vuokrankorotus kerralla. Hekalla ei asu mitään kroisoksia, vaan paljon pieni- ja keskituloisia ja perheitä. Monilla on tiukempaa kuin meillä. Tuntuu järkyttävältä.
Asumistukea hän ei voi enempää saada, ja yhden lapsen lapsilisät loppuvat vuoden päästä.
– Hekan asunto on ollut tähän asti edullisin vaihtoehto. En tiedä, mihin voisimme muuttaa. Ehkä pois Helsingistä. Mutta sitten häipyisi taas yksi veronmaksaja ja tuleva työntekijä.
Minna Rytkönen kiikuttaa biojätepussia roskikseen. Hän on juuri tullut töistä. Tänään tehtiin istutuksia Espoossa.
Hän haluaa näyttää, millaisessa kunnossa Malminkartanossa sijaitsevan kaupungin vuokratalon jätehuone on.
– Tämä on hirveässä kunnossa, hän sanoo ja esittelee pursuavia roska-astioita.
Rytkönen valittelee 1980-luvulla rakennetun talon kuntoa muutoinkin. Ulkopihan aidat ovat homeessa, yhteispihalla istuinryhmän penkit ovat kellahtaneet nurin.
Porraskäytävässä haisee pinttynyt rööki. Hissejä ei ole. Asunnon ikkunankarmeista maalit ovat lohkeilleet, vessa on pieni ja kalsea.
Naapureita Rytkönen ei juurikaan tunne, vaikka on asunut talossa monta vuotta.
– Yhtenä aamuna joku humalainen nukkui portaikossa, kun lähdin töihin. Loikin vain hänen ylitseen.
Rytkösen mielestä olisi kohtuutonta, jos hän joutuisi maksamaan vielä enemmän vuokraa asunnostaan.
Hakemus Vantaan puolelle kaupungin vuokra-asuntoihin on jo lähtenyt. Jos sieltä tarjottaisiin edullisempaa, kivaa ja hyväkuntoista vaikkakin pienempää asuntoa, Rytkönen olisi valmis muuttamaan.
– Ottaisin sen heti, epäröimättä.
Myös muutto kauemmas saattaa tulla kyseeseen.
– Se saattaa olla hyvinkin ajankohtaista. Kotiseutu eli Kuopio alkaa olla tuntua houkuttelevalta.
Rytkönen on pettynyt Hekaan. Hän epäilee, että yhtiö uskaltaa korottaa vuokria hurjasti, koska viime vuoden neljän prosentin korotukset toteutuivat ”ilman sen kummempaa mediamylläkkää”.
– Se on ihan perseestä, näin kauniisti sanottuna.
Hekan toimitusjohtaja kertoo Ylelle, että kustannusten nousun takia vuokria olisi pitänyt korottaa oikeastaan jo viime vuonna kymmenen prosenttia.
Minna Rytkönen on kyllästynyt muutenkin Helsinkiin: puutarhuri tarvitsee työssään autoa siirtyessään paikasta toiseen. Nykyään työpaikan autoilla on vaikeaa liikkua keskustassa.
Puutarhahommia riittää kesän yli, mutta syksyllä häämöttää työttömyys. Yksin Muskotti-kissan kanssa asustelevalle naiselle yli 600 euron vuokra olisi liikaa.
– Joudun elämään työmarkkinatuella. Varmaan pitäisi sitten hakea asumistukea. Toivottavasti saan sitä.
Huolen näkee keski-ikäisen, Helsingissä syntyneen naisen kasvoilta.
Hän on asunut vuokralla Helsingissä koko ikänsä ja tietää, millaista on elää jatkuvassa epävarmuudessa, kun ei ole omaa kotia eikä mahdollisuutta omistusasuntoon.
Nainen ei halua työnsä vuoksi esiintyä jutussa nimellään. Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Naisella on karuja kokemuksia äkillisistä asumiskustannusten noususta sekä kaupungin omistamista vuokra- ja asumisoikeusasunnoista.
Hänellä ei ole tulojensa takia mahdollista saada asumistukea. Hän ei saa myöskään elatustukia, sillä aikuisuuden kynnyksellä olevat pojat asuvat puolet ajasta isällään.
Nyt hän asuu kaupungin vuokrakolmiossa kantakaupungissa. Pienemmässä asunnossa olisi mahdotonta asua kahden pojan, melkein aikuisen miehen kanssa.
Nykyäänkin hän nukkuu olohuoneessa – tai kesäaikaan parvekkeella.
Kujanjuoksu kaupungin asuntojen välillä alkoi, kun nainen muutti avioeron jälkeen lapsineen kaupungin vuokra-asuntoon, jonka piti olla halvempi kuin perheen yhteinen koti.
Kohde sulautui kuitenkin toiseen kaupungin omistamaan asuntoyhtiöön, ja vuokriin tehtiin rajut kymmenen prosentin korotukset joka vuosi.
– Olin paniikissa, ja edullisempi koti piti saada pian.
Hän päätti koittaa onneaan ja haki lähistölle rakennettavasta kaupungin omistaman asumisoikeusasuntoyhtiö Hason talosta asumisoikeusasuntoa.
Jemmassa oli vuosikymmeniä vanha järjestysnumero.
Tärppäsi, ja hän solmi sopimuksen pienestä kolmiosta.
Lähes 40 000 euron asumisoikeusmaksu piti kuitenkin saada kokoon.
– Tein ylimääräisiä töitä, ja käänsin kaikki kivet ja kannot, jotta sain vaadittavat 4 000 euroa lainaa varten.
Kohteen oli määrä valmistua kahden vuoden päästä sopimuksen allekirjoittamisesta.
Pian allekirjoittamisen jälkeen hänelle tarjottiin silloista asuntoa edullisempaa kaupungin vuokra-asuntoa. Hän otti sen vastaan, sillä asumisoikeusasunnon oli määrä valmistua vasta parin vuoden päästä.
Asumisoikeusyhtiö ilmoitti kuitenkin yllättäen viime talvena rajuista vastikkeiden korotuksista: käyttövastike olisi lähes 15 prosenttia korkeampi kuin sopimuksen allekirjoittamishetkellä arvioitiin.
– Vastike tulisi olemaan lähes yhtä korkea kuin nykyinen Hekan vuokra, nainen kertoo.
Samaan aikaan hänen asuntolainansa korot alkoivat nousta.
Ja koska varmaa tietoa siitä, kuinka suuria asumisoikeusasunnon vastikkeiden korotukset olisivat seuraavina vuosina, hän päätti perua kaupat – ennen kuin ehti edes nähdä tulevaa kotiaan.
Myös moni muu on perunut Jätkäsaareen valmistuvan Haso-kohteen kaupan: Helsingin kaupungin asuntotuotannosta kerrotaan nyt Ylelle, että kesäkuun alkuun mennessä peräti 26 aso-kauppaa on purettu.
Pian tämän jälkeen myös naisen nykyinen vuokranantaja Heka ilmoitti hurjista vuokrankorotuksista.
Jos korotus olisi edes kymmenen prosenttia, se tietäisi yli satasen korotusta nykyiseen vuokraan. Vuokra kipuaisi yli 1 200 euron.
Todennäköisesti kantakaupungissa sijaitsevassa pari vuotta vanhassa asunnossa vuokra nousee enemmän.
– Minä kyllä voisin muuttaa laitakaupungille halvempaan asuntoon, mutta lasten koulut, kaverit ja isä ovat tässä lähellä. Muuttaminen ei olisi niin helppoa, nainen sanoo.
Omistusasunnosta on turha haaveilla, sillä hänellä ei ole mahdollisuutta saada tarvittavaa lainaa. Nainen on pohtinut muuttoa johonkin aikuisten kommuuniin – sitten kun lapset ovat lentäneet pesästä.
– Olen tietenkin kiitollinen, että olen saanut asua kaupungin asunnoissa silloin kun se oli kohtuuhintaista. Nyt tuntuu siltä, että enää ei ole.
Hän ihmettelee, miksi juuri Helsingin omistamissa yhtiöissä vuokrien- ja vastikkeidenkorotukset ovat niin isoja.
– Toivoisin, että näin suuria korotuksia ei tulisi kertarysäyksellä, jotta voisi edes yrittää varautua ja miettiä, saisiko asunnon vaihdettua ennen korotuksia edullisempaan.
Terveys ja jaksaminen ovat välillä koetuksella, mutta ”sairastumiseen ei ole varaa”, kuten hän sanoo. Osa-aikatyötä ei voi ajatella, ja täytyy sinnitellä työssä, jossa ei viihdy kovinkaan hyvin.
Vuosia kestänyt stressi siitä, missä on varaa asua, ja pelko, että täytyy jälleen pian muuttaa, kalvavat mieltä.
– Se on kuin peikko, joka istuu koko ajan olkapäällä.
Juttua muokattu 8.6.2023. kello 12.09 Jutussa luki alunperin: ”Ara suosittelee tekemään vuokrankorotukset vaiheittain ja yleensä neljän prosentin korotuksia korkeimmillaan.” Virke on muutettu muotoon: ”ARAssa on suositeltu, että mahdollisia kertyneitä ylijäämiä käytettäisiin porrastetusti, jotta vuokriin ja vastikkeisiin ei tulisi isoja korotuksia kerralla.”
Jos haluat jakaa kokemuksesi kohtuuhintaisesta asumisesta pääkaupunkiseudulla, voit olla luottamuksellisesti yhteydessä artikkelin kirjoittajaan elina.jamsen@yle.fi.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 5. kesäkuuta kello 23:een asti.
