Vuodot vesijohtoverkostossa lisääntyvät ja kasvavat väistämättä, jos verkostoa ei korjata nykyistä ripeämmin, pelkää Vesilaitosyhdistys.
Maan vanhimmat vesiputket ovat Helsingin kantakaupungissa ja Kalliossa; ne on kaivettu 1870-luvulla.
Putkistoja pitäisi saneerata nykyistä ripeämmin, sanoo Vesilaitosyhdistyksen edunvalvonnan ja kehittämistoiminnan toimitusjohtaja Riku Vahala.
Pari viikkoa sitten maanalainen vesiputki hajosi pitkältä matkalta Helsingin ydinkeskustassa. Vesi vei mukanaan maa-ainesta ja sai maan vajoamaan Paasikiven muistomerkin kohdalta.
– Lasipalatsin edessä ollut putkirikko antoi esimakua siitä, mitä tuleman pitää. Putkirikkoja tulee jatkossa enemmän, ja ne ovat pahempia, jos jotain ei tehdä, sanoo Vahala.
Myös viikonloppuna Helsingin keskustassa oli iso vesivuoto Pohjoisen Rautatienkadun ja Mechelininkadun risteyksessä. Siihen oli kuitenkin tällä kertaa syynä kaivantotyömaalla sattunut putkirikko.
Vesiyhtiöiden kartoituksen mukaan putkistoissa on vähintään 5–10 vuoden verran korjausvelkaa, sanoo Kuntien Putkimestarit ry:n puheenjohtaja Sami Sillstén.
– Kahdenkymmenen vuoden velkojakin on, esimerkiksi Helsingissä.
Monessa isossa kaupungissa käytössä vuotovahti
Isoja, äkillisiä rikkoja on vaikea ennakoida. Pienempien vuotojen löytämisvauhdissa taas on suurta vaihtelua.
Isoissa laitoksissa vesijohtoverkosto on jaettu alueisiin, jolloin vuotokohta löytyy helpommin vedenpaineen laskiessa.
Löytäminen on vaikeampaa, jos alueita on vain yksi. Pohjanmaalla Korsnäsissä vettä ehti valua hukkaan monen kuukauden ajan vuorokaudessa noin 150 000 litraa ennen kuin vuotokohta löytyi.
Vaasassa aluemittausjärjestelmän 20 valvontakaivoa mittaavat putkien virtaamaa ja painetta.
– Niiden avulla voidaan tehdä havaintoja merkittävistä eroista, sanoo Vaasan Veden verkostopäällikkö Jari Jantunen.
Viimeksi järjestelmä havaitsi viime viikolla selkeän piikin vedenkulutuksessa Gerbyn alueella. Etsintäpartio lähti etsimään vuotoa ja kaksi päivää kulutuspiikin havaitsemisesta asiakas ilmoitti lainehtivasta vedestä kadulla.
– Meillä oli kahden tunnin päästä kaivinkone kaivamassa ja suljettiin vedet pois, sanoo Jantunen.
Valvontajärjestelmä tuo säästöä, mutta tarkkaa euromäärää Jantunen ei osaa sanoa. Vaasassa vuotoprosentti talousvedessä on ollut arviolta 20:n luokkaa eli vedestä valuu hukkaan viidennes.
Järjestelmästä on hyötyä erityisesti rannikolla, missä vesi ei imeydy maaperään vaan nousee pintaan.
Saneeraustarve on viime vuosina ymmärretty, mutta rahanjaossa on Sillsténin mukaan ongelmia.
– Kuntapäättäjät saattavat aluksi luvata jonkin summan, mutta budjettikauden aikana se siirretään johonkin kiireellisempään.
Vesilaitosyhdistyksen Riku Vahalan mukaan aikapommi tikittää ja tulevaisuudessa ongelmat eskaloituvat vedenjakelun laatuongelmina, ruskeana vetenä ja vesikatkoksina.
Vesimaksut uhkaavat nousta
Harvaan asutut kunnat ovat ensimmäisenä pulassa, sillä valtio ei enää tule apuun.
– Vesihuoltolaki on rakennettu niin, että investoinnit kerätään käyttäjiltä.
Käytännössä tämä tarkoittaisi korotusta vesimaksuihin. Vahalan mukaan kuluttajien taksoja pitää nostaa, jotta korjausvelkaa saadaan kurottua umpeen.
– Se on kivuliasta mutta välttämätöntä, jos halutaan, että meillä on tulevaisuudessa toimiva vesijohtoverkosto.
Vahala myös yhdistäisi vesihuoltolaitoksia, jotta niillä olisi rahkeita isoihin saneerauksiin. Nyt Suomessa on viitisensataa vesilaitosta ja osuuskuntaa.
– Se on liikaa. Jos saisin laittaa vesihuollon kuntoon, näkisimme vesilaitosten keskittämisaallon.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.
