"Kaikki on nykyään englanniksi" – Yhdysvalloista Turkuun muuttanut sometähti varoittaa kulttuuri-identiteetin katoamisesta

Lukutaito kuuluu Turun Sanomien 120-vuotisjuhlavuoden painopisteisiin.

Kun Jasmin Timisjärvi muutti Yhdysvalloista Suomeen reilut neljä vuotta sitten, hänellä oli kova palo oppia lukemaan suomeksi. Hän kokee lukemisen olevan avain suomalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin.

Jasmin on kuitenkin huomannut huolestuttavan ilmiön: englannin kieli on ottanut yhä suuremman roolin Suomessa – peleissä, kirjallisuudessa ja jopa arkipäivän puheessa.

Hänen mielestään Suomessa pitäisi keskustella enemmän siitä, miten englannin kieli vaikuttaa kulttuuriin ja identiteettiin. Monet suomalaiset suhtautuvat englannin ylivaltaan neutraalina tai jopa rikastuttavana asiana, mutta eivät tule ajatelleeksi, mitä sen suosio merkitsee suomen kielen tulevaisuudelle.

– Suomi näki niin paljon vaivaa identiteettinsä, kulttuurinsa ja kielensä kehittämiseen. Nyt kaikki on englanniksi, Jasmin sanoo.

Jasmin on myös pannut merkille, ettei videopelien tekstityksiä juuri koskaan käännetä suomeksi, vaikka sillä tavoin voisi edistää nuorten lukutaitoa.

– Tarina on paras osa videopelejä, hän toteaa.

Kuluneiden vuosien aikana Jasmin on sukeltanut suomenkieliseen kirjallisuuteen, mutta siinä on omat haasteensa.

– Haluaisin lukea suomeksi enemmän ja liittyä ryhmään, jossa voisi keskustella kirjoista, Jasmin kertoo.

Hän on pitkään haaveillut äidinkielenään muuta kuin suomea puhuville tarkoitettuun lukupiiriin liittymisestä. Turun työväenopiston tällaiseen lukupiiriin hän on jo kahdesti ilmoittautunut, mutta molemmilla kerroilla kurssi on peruttu osallistujien puutteen vuoksi.

Jasminin suosikkeja ovat aasialaiset sarjakuvat, mangat ja manhwat. Niihin hän tykkää uppoutua erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä lukeminen rauhoittaa.

Hän kertoo huomanneensa, että esimerkiksi vanhoja mangoja löytyy suomeksi käännettynä, mutta uusien sarjojen kohdalla käännöksiä ei juuri tehdä. Tästä syystä hänkin lukee niitä englanniksi.

Monet suomalaisnuoret lukevat nykyisin englanniksi, joka voi olla yksi syy lukutaidon rapistumiselle. Vaikka monipuolinen kielitaito on hyvä asia, Jasmin uskoo, että lapsia ja nuoria voisi kannustaa lukemaan enemmän omalla äidinkielellään.

– Jos kirjoja ja videopelejä käännettäisiin enemmän suomeksi, myös lapset ja nuoret kuluttaisivat niitä suomeksi enemmän.

JUHA PAJU-HEIKKILÄ

Jasmin Timisjärvi ihmettelee, miksei videopelejä käännetä suomeksi, vaikka esimerkiksi puolankieliset käännökset löytyvät monista peleistä. Yksi hänen suosikkipeleistään on Xenoblade Chronicles, jossa on mielenkiintoinen tarina ja paljon juonenkäänteitä.

Suomen kieltä opetellessaan Jasmin ajatteli aluksi, että lastenkirjojen suomi voisi olla helpointa, mutta huomasi yllätyksekseen asian olevan täysin päinvastoin.

– Lastenkirjoissa käytetään sanoja, jotka kiinnostavat lapsia. Aikuisten kirjoissa käytetään ymmärrettävämpiä sanoja, hän kertoo ja esittelee täynnä merkintöjä olevaa lastenkirjaa.

Sen sijaan historialliset romaanit ovat avanneet hänelle uuden näkökulman suomen kieleen. Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas -kirjasarja on hänelle paljon helpompaa luettavaa kuin lastenkirjat, sillä tuttu sanasto auttoi ymmärtämään tarinaa paremmin.

– Kielikouluni opettaja opetti meille sanoja, joita Puuvillatehdas-sarjassa käytetään, Jasmin kertoo.

Jasmin ottaa esiin erään kirjasarjan kohtauksen, jossa päähenkilö ihmettelee kirjakaupassa, miksi kaikki kirjat ovat ruotsiksi ja suomeksi ei ole juuri mitään.

– Mielestäni meillä on sama ongelma tämän päivän Suomessa, koska kaikki on englanniksi, Jasmin toteaa.

JUHA PAJU-HEIKKILÄ

Pariskunta on lukenut yhdessä historialliseen Turkuun sijoittuvaa Puuvillatehdas-kirjasarjaa.

Vaikka lukeminen kehittää luku- ja kielitaitoa, parhaiten kieltä tietysti oppii käyttämällä sitä. Tässä suurena apuna on ollut Jasminin puoliso Tuomas Timisjärvi. Pariskunta on jo vuosien ajan tehnyt huumoripitoista somesisältöä suomen ja englannin kielen eroista ja kulttuurien yhteentörmäyksistä.

Hymyn huulille nostavat esimerkiksi "Finnish answers only" -videot. Niissä Tuomas esittää Jasminille kysymyksiä, joihin tämän tulee vastata kieliopillisesti hyvällä suomen kielellä. Mikäli Jasmin epäonnistuu vastauksessaan, ampuu Tuomas häntä vesipyssyllä.

Vaikka tämä haastattelu käytiin 99-prosenttisesti suomeksi, toisinaan kaikki monimutkaiset suomenkieliset sanat eivät aina tule ulos suusta. Näissä tilanteissa pariskunnan välillä säteilevä lämpö näyttäytyy ulkopuoliselle jonakin telepatian kaltaisena kommunikointina, sillä Tuomas vaikuttaa aina tietävän, mitä hänen puolisonsa mielessä liikkuu.

Tuomas pohtii, että kieli muovaa ajattelua hyvin syvällisellä tasolla.

– Uskon, että kieli on se, mikä pohjimmiltaan määrittää ajattelua, hän sanoo.

Jasmin on samoilla linjoilla. Hän nostaa esiin Harry Potter -kirjasarjan suomenkieliset käännökset.

– Kääntäjä on luonut suomenkielisen Harry Potter -maailman. Se ei ole englanninkielinen maailma, Jasmin huomauttaa.

Jasmin uskoo, että jos suomeksi lukeminen vähenee entisestään, suomalaiset voivat menettää tärkeän osan kulttuuriaan – ja lopulta myös kielensä aseman.

– Jos lukutaidosta ei huolehdita, suomalaiset menettävät vaivalla rakennetun kulttuuri-identiteettinsä, Jasmin sanoo vakavana.

Pariskunta on myös yrittänyt lukea yhdessä, mutta se on ollut haastavaa, sillä heidän lukunopeutensa eivät kohtaa.

– Luen hitaasti myös englanniksi, mutta suomeksi vielä hitaammin, Jasmin nauraa.

Koska Jasmin ei ole löytänyt sopivaa lukupiiriä, on pariskunta yrittänyt luoda sellaisen itse. Esimerkiksi siten, että Jasmin on kuunnellut äänikirjaa ja Tuomas lukenut fyysistä kirjaa.

– Tai molemmat lukevat yhden luvun, jonka jälkeen puhumme yhdessä siitä, mitä luvussa tapahtui, Jasmin kertoo.

Jasmin ei kuitenkaan ole tyytyväinen pariskunnan omaan pieneen lukupiiriin. Kirjamaut eivät nimittäin kohtaa.

– Sä oot kiva, mutta haluan liittyä oikeaan lukupiiriin, hän sanoo miehelleen pilke silmäkulmassa.

Lue lisää:

Nuoret tarvitsevat yhä enemmän selkokielisiä kirjoja, mutta säästöt iskivät kirjastoihin

Äänikirja vai perinteinen, miksei molemmat? – Videolla kirjamessuvieraat kertovat millainen on paras mahdollinen ympäristö lukemiselle