FI61801C - Anordning foer oevervakning av foster - Google Patents

Description

ESSFH [B] (11)KUULUTUSJULKAISU . β L J '; utläggn,ngsskii,ft • c (45) Patentti ayennetty 11 10 1932 J Patent meddelat (51) Kv.lk3yint.CI3 A 61 B 5/04, A 61 N 1/04 SUOMI —FINLAND (21) P»t*nttlh»k«mu» —Patantuuökning T91l6l (22) H»k«ml*pilvi — Antöknlngtdag 09.0^+.79 ^ ^ (23) Alkuptlvt — Glltlghaudtg 0 9.OU.7 9 (41) Tullut julklMktl — Bllvlt offantllg 11.10 .79

Patentti· ia rekisterihallitus .... ......... .

1 (44) Nlhtivikslpanon ja kuul.|ulkalsun pvm. —

Patent· och registerstyrelsen ' ' Aruökin utlagd ech utl.ikrlfwn publlcarad 30.06.82 (32)(33)(31) Pyy4*tty etuoikeus— Begird prlorltet io.0U.78 20.03.79 USA(US) 895110, 21550 (71)(72) Edvard David Hon, 11 Bradbury Hills Road, Bradbury, California, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Sikiönvalvontalaite - Anordning för övervakning av foster

Esillä oleva keksintö koskee sikiönvalvontalaitetta, joka käsittää putkimaisen elimen, jonka etupää on sovitettu vietäväksi synnyttämässä olevan naisen emättimen ja kohdunkaulan läpi, ja kierukan, joka on liikkuvastai asennettu putkimaiseen elimeen ja sovitettu liitettäväksi sikiön ihoon. Elektrodirakenne on suunniteltu liitettäväksi vahvistimeen ja kardiotakometriin sikiön sydänsähkö-käyrän ja sydämen lyöntitaajuuden eli ns. pulssin rekisteröimiseksi synnytystapahtuman aikana.

Yli 70 vuoden ajan on sikiön pulssin tarkkailu ollut yksi tärkeimpiä toimenpiteitä synnytyksen hallinnassa. Viime aikoina on kehitetty useita elektroniikkaan pohjaavia menetelmiä tämän tiedon jatkuvaksi rekisteröimiseksi. Nykyisin sikiön pulssin onnistuneemmiksi osoittautuneissa valvontamenetelmissä käytetään suoraan sikiöön liitettyjä elektrodeja.

US-patentin RE 28 990 kohteena on elektrodirakenne, jonka arvellaan olevan tehokkaimman tyypin niistä, joita tätä nykyä käytetään sikiön pulssin valvontaan. Tunnetun tekniikan tilaa ennen 2 61 801 tässä mainitussa patentissa esitetyn laitteen kehittämistä on laajasti valotettu kirjallisuusviitteissä, jotka esitetään kyseisessä patenttijulkaisussa sen palstalla 1.

Esillä oleva keksintö edustaa parannusta US-patentin RE 28 900 keksintöön. Esillä olevan keksinnön laite on lyhyesti sanoen turvallisempi, kätevämpi ja luotettavampi käytössä ja sille on tunnusomaista patenttivaatimuksessa 1 esitetyt seikat. Esillä olevan keksinnön etujen arvellaan tulevan paremmin ymmärretyiksi selitettäessä seuraavassa lähemmin sen suositeltavia suoritusmuotoja oheisten piirustusten avulla, joissa kuvio 1 on kaaviollinen kuva esillä olevan keksinnön mukaisesti konstruoidun elektrodirakenteen ja asettimen yhdestä suoritusmuodosta ja siinä esitetään rakenteen etupää viedyksi synnyttämässä olevan äidin emättimen ja kohdunkaulan läpi ennen painimen käyttämistä ja sisäänpanoputken ja painimen poistoa; kuviot 2A ja 2B muodostavat yhdessä pituusleikkauskuvan esillä olevan keksinnön kuviossa 1 esitetyn suoritusmuodon elektrodi-rakenteesta elektrodinpidikkeen ja painimen ollessa esitetty kohdissa, joissa ne ovat ennen kuin painin painetaan sisään elektrodinpidikkeen työntämiseksi eteenpäin ja sen saattamiseksi kiertymään; kuvio 3 on poikkileikkaus kuvion 2A linjalta 3-3; kuvio 4 on poikkileikkaus kuvion 2B linjalta 4-4; kuvio 5 on perspektiivikuva kuvioissa 1-4 esitetyn parannetun elektrodinasetinrakenteen etupäästä elektrodinpidikkeen työntyessä esiin sisäpanoputken etupäästä; kuviot 6A ja 6B muodostavat yhdessä kuvioiden 2A ja 2B kaltaisen pituusleikkauskuvan, mutta esittävät parannetun elektrodinasetinrakenteen elektrodinpidikkeen ja painimen ollessa kohdissa, joihin pidikkeen työntämiseksi eteenpäin ja sen saattamiseksi kiertymään; kuvio 7 on poikkileikkaus kuvion 6A linjalta 7-7; kuviot 8 ja 9 ovat kuvion 1 kaltaisia kaaviollisia kuvia, jotka esittävät sitä tapaa, jolla elektrodinasetinrakennetta käytetään kierukkaelektrodin liittämiseksi sikiön epidermikseen, sekä sitä tapaa, jolla sisäänpanoputki ja painin voidaan sen jälkeen poistaa; kuvio 10 on kuvion 2A kaltainen pituusleikkauskuva, joka esittää esillä olevan keksinnön elektrodinasetinrakenteen toisen suoritusmuodon etupäätä; 61 801 3 kuvio 11 on kaaviollinen kuva esillä olevan keksinnön elek-trodinasetinrakenteen suositetusta suoritusmuodosta; kuviot 12A ja 12B muodostavat yhdessä pituusleikkauskuvan esillä olevan keksinnön elektrodinasetinrakenteen suositetusta suoritusmuodosta elektrodinpidikkeen ja painimen ollessa esitetty kohdissa, joissa ne ovat ennen kuin painin painetaan sisään elektrodinpidikkeen työntämiseksi eteenpäin ja sen kiertämiseksi; kuviot 13, 14, 15 ja 16 ovat poikkileikkauksia kuvioiden 12a ja 12B vastaavilta linjoilta 13-13, 14-14, 15-15 ja 16-16; ja kuviot 17A ja 18A muodostavat yhdessä kuvioiden 12A ja 12B kaltaisen pituusleikkauskuvan ja esittävät esillä olevan keksinnön parannetun elektrodinasetinrakenteen kuvioissa 11-16 esitettyä suoritusmuotoa elektrodinpidikkeen ja painimen ollessa kohdissa, joihin ne ovat menneet asettimen tultua painetuksi sisään elektrodinpidikkeen työntämiseksi eteenpäin ja sen kiertämiseksi.

Kuvioiden 1-10 suoritusmuotoja kuvattaessa viitataan ensiksi kuvioon 1, jossa keksinnön kuvioissa 1-9 esitetyn suoritusmuodon elektrodirakenteen E etupää on sovitettu pistettäväksi synnyttämässä olevan äidin emättimen V ja kohdunkaulan C läpi. Elektrodiraken-ne E sisältää pitkänomaisen sisäänpanoputken 3, joka on pääasiassa muodonpitävä ja käyristetty sen suurin piirtein mukauttamiseksi naisen emättimen ja kohdunkaulan kaarevaan anatomiseen muotoon, jotta sen sisäänvienti kävisi mukavasti. Sisäänpanoputki 3 on molemmista päistään avoin.

Kuten parhaiten nähdään kuvioista 2A ja 5, elektrodinasetin-rakenne E käsittää lisäksi ensimmäisen ja toisen elektrodin 5 ja 6, joista edellinen on liitetty pääasiassa lieriömäisen elektrodinpidikkeen 9 etu- ja jälkimmäinen sen takapäähän. Elektrodit 5 ja 6 on edullisesti valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja niihin on sopivasti liitetty (esim. juotettu) sähköjohtimet 1 ja 2. Elektro-dinpidike 9 on valmistettua sähköä eristävästä materiaalista, kuten muovista. Johtimet 1 ja 2 menevät sisäänpanoputken 3 läpi ja ovat ulkopäistään järjestetyt liitettäväksi sopivaan valvontalaitteeseen (ei esitetty). Elektrodi 5 on pääasiassa lieriömäinen tai kiekkomainen ja sen kehässä on aukko 7, jonka läpi johdin 1 menee (ks. kuvioita 2a ja 6A). Johdin 1 on eristetty enimmältä pituudeltaan, mutta siinä on paljastettu etupää 8, joka on liitetty (esim. juotettu) elektrodiin 5. Johdin 2, joka myös on eristetty, menee elektrodin- 4 6ΐ εοι pidikkeen 9 läpi ja on paljastetusta päästään 10 juotettu elektrodin 6 päähän 11. Johdin 2 kulkee elektrodista 6 elektrodinpidikkeen 9 läpi ja tällöin elektrodin 5 kehässä olevan aukon läpi. Elektrodi 6 on pääasiassa sylinterikierukkamainen ja sen takapää on upotettu pidikkeen 9 etupäähän. Tämä kierukkaelektrodi 6 päättyy etupäässään terävään kärkeen 12, joka on järjestetty tunkeutumaan äidin kohdussa olevan sikiön F orvasketeen (kuviot 1, 8 ja 9).

Kaikki juottoliitokset on päällystetty epoksilla niiden eristämiseksi.

Ohjausputken 3 etupäähän on asennettu muoviholkki 13 ulomman tukiholkin tai -renkaan 13a avulla, joka ulottuu hoikin 13 taka-pään ympärille ja samalla putken 3 etupään 12b ympärille. Holkki 13a on edullisesti ruostumatonta terästä.

Muoviholkin 13 sisäseinään on muodostettu kaksi kierrejoh-deuraa 14 ja elektrodinpidikkeen 9 ulkopintaan on muodostettu kaksi vastaavaa kierrejohderipaa 15. Ripojen ja urien nousukulma on edullisesti sellainen, että elektrodinpidikkeen 9 pitkittäisliike eteenpäin takimmaisesta asemastaan (kuvio 2a) saa aikaan sen 9 ja kie-rukkaelektrodin 6 pyörähtämisen eli kiertymisen ennalta määrätyn kaaren verran, esim. 360° eli yhden kierroksen. Täten teräväkärkinen kierukkaelektrodi 6 voidaan pistää sikiön epidermikseen vain määrämatkan. Tämä tunkeuma määräytyy elektrodinpidikkeen 9 kiertymästä sen työntyessä ulos holkiasta 13 ja kierukkaelektrodin 6 nou-sukulmasta.

Kun elektrodinpidike 9 on kuviossa 2a esitetyssä takimmaisessa asemassaan, kierukkaelektrodin 6 terävä kärki 12 on muoviholkin 13 sisäpuolella, joten se ei voi vahingoittaa äidin emättimen tai kohdunsuun kudosta sisäänpanon aikana.

Elektrodinasetinrakenne E on varustettu painimellä P elektrodinpidikkeen 9 työntämiseksi eteenpäin (ja sen saattamiseksi samanaikaisesti kiertymään). Painin P sisältää pitkänomaisen poikittais joustoisen, aksiaalisesti jäykän painantavarren 16, jonka pituus vastaa huomattavaa osaa sisäänpanoputken 3 pituudesta. Varren 16 sisä- eli etupää 17 on mieluimmin pyöristetty, ja liittyy lieriömäisen elektrodin 5 takapinnassa olevaan kartiotukipintaan 18 (kuviot 2B ja 6B). Tämä rakenne sallii elektrodinpidikkeen 9 vapaan kiertymisen sitä eteenpäin työnnettäessä.

Painantavarsi 16 menee sisäänpanoputken 3 sisäseinälle jär- 5 61801 jestetyn putkikanavan 19 läpi, joka on saatu aikaan esim. putkieli-mellä 19a, joka on kiinnitetty sisäänpanoputken sisäseinään.

Kuten kuvioista 2B ja 6B nähdään, varren 16 takapää on upotettu painimen kantaan 21, jossa on laajennettu peukalo-osa 22 ja pitkänomainen painimen akseli 23, joka työntyy sisäänpanoputkeen 3. Tämän akselin 23 alasivussa (kuvioiden 2B ja 4 mukaan) on pitkähkö kaareva ura 24, joka ottaa liukuvasti sisäänsä kanavan 19 muodostavan putkielimen 19a, kun painimen akselia 23 ja vartta 16 liikutetaan pitkittäisestä sisäänpanoputkessa. Tämä rakenne estää painimen P ja sisäänpanoputken 3 suhteellisen kiertymisen.

Painimen akseli 23 ja sisäänpanoputki 3 on varustettu yhdessä toimivilla pitoelimillä johtimien 1 ja 2 pitämiseksi määräpaikassa ja -asennossa ennen kierukkaelektrodin 6 sikiöön työntämisen ajankohtaa. Kuten kuvioissa 2B, 4 ja 6B on esitetty, nämä pitoeli-met käsittävät säteittäisesti ulospäin suuntautuvan ulokkeen 25 painimen akselissa 23 ja säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvan ulokkeen 26 sisäänpanoputken 3 sisäseinässä lähellä sen takapäätä. Kun nämä ulokkeet 25 ja 26 sijaitsevat suoraan toisiaan vastapäätä, kuten kuvioissa 2B ja 4 on esitetty, elektrodijohtimet 1 ja 2 ovat kitkapuristuksessa niiden välissä. Kun painin P on painettu sisäänpäin sisäänpanoputkeen 3, kuten kuviossa 6B on esitetty, puristus-vaikutus on kumoutunut, koska ulokkeet 25 ja 26 eivät enää sijaitse suoraan vastakkain, joten johtimet 1 ja 2 voivat nyt liikkua eteenpäin elektrodinpidikkeen 9 mukana.

Painimen P sisäänpainamista helpottaa sisäänpanoputken 3 takapäähän muodostettu sormitukilaippa 27 (ks. kuvioita 2B, 8 ja 9).

Käytössä sisäänpanoputki 3 viedään potilaan emättimen V ja kohdunkaulan C läpi sikiön F kosketukseen, kuten kuviossa 1 on esitetty. Sen jälkeen painetaan paininta P sisään (kuvio 8), mikä vapauttaa johtimet 1 ja 2 kitkapidätyksestä ja panee elektrodinpidikkeen 9 liikkumaan eteenpäin. Kun tämä liike tapahtuu, yhdessä toimivat kierreurat 14 ja -rivat 15 saattavat kierukkaelektrodin 6 kiertymään ennalta määrätyn kaaren verran sen viemiseksi sikiön epidermikseen. Sen jälkeen vedetään sisäänpanoputki 3 pois äidistä elektrodirakenteen jäädessä paikalleen, kuten kuviossa 9 on havainnollistettu.

Kuviossa 10 esitetty suoritusmuoto eroaa kuvioissa 1-9 esitetystä ensisijaisesti siten, että kuvion 10 suoritusmuodossa kier- 6 61801 reurat 114 on muodostettu elektrodinpidikkeen 109 ulkopintaan ja vastarivat 115 on muodostettu sisäänpanoputken 103 etupäässä olevan hoikin 113 sisäseinään. Painimen varren 116 etupää on kosketuksessa elektrodielimen 105 kartiotukipintaan 118. Johtimen 101 paljastettu pää 108 on sähköisesti liitetty, esim. juottamalla, elektrodiin 105. Johdin 102 menee pitkittäisesti elektrodinpidikkeen 9 läpi ja sen paljastettu pää 110 on liitetty, esim. juottamalla, kierukkaelek-trodiin 106.

Kuvion 10 suoritusmuodossa on myös pysäytinrengas tai -laippa 130, joka työntyy säteittäisesti sisäänpäin rajoittamaan elektrodinpidikkeen 109 liikettä taaksepäin (eli sisäänpäin). Niinpä, kun elektrodinpidike 9 vedetään sisään ja elektrodijohtimet 101 ja 102 puristetaan kiinni, elektrodinpidike on estetty liikkumasta sekä sisään- että ulospäin.

Ryhdyttäessä kuvaamaan kuvioiden 11-17B suoritusmuotoa viitataan ensiksi kuvioon 11, jossa tämän suoritusmuodon elektrodiraken-teen EE etupää on järjestetty vietäväksi synnyttämässä olevan äidin emättimen ja kohdunkaulan läpi. Elektrodirakenne EE käsittää pitkänomaisen sisäänpanoputken 103, joka on pääasiassa muodonpitävä ja kaareutuva sopiakseen ja mukautuakseen naisen emättimen ja kohdunkaulan kaareutuvaan anatomiseen muotoon ja ollakseen siten mukavasti vietävissä niiden läpi. Sisäänpanoputki 103 on avoin molemmista päistään.

Viitaten kuvioihin 12A ja 17A, elektrodinasetinrakenne EE käsittää lisäksi pääasiassa ruuviviivamaisen eli kierukkamaisen elektrodin 106, jonka takapää on upotettu elektrodinpidikkeeseen 109 ja joka lähtee siitä eteenpäin (so. vasemmalle kuvioiden 12A ja 17A mukaan). Elektrodin 106 eteenpäin työntyvä pää 112 on teräväkärkinen sen tunkeutumisen helpottamiseksi sikiön ihoon, kun asetinra-kenteen EE etupää viedään äidin emättimen läpi ja muutoinkin toimitaan edellä kuvatulla tavalla.

Elektrodinpidikkeessä 109 on myös toinen elektrodi 105, joka on edullisesti rengasmainen ja kiinnitetty sen takapäähän.

Elektrodit 105 ja 106 ovat edullisesti ruostumatonta terästä ja niissä on sähköjohtimet 101 ja 102, jotka on sopivasti liitetty (esim. juotettu) niihin.

Elektrodinpidike 109 on edullisesti valmistettu sähköä eristävästä aineesta, kuten muovista. Elektrodinpidike 109 on asetettu 618 01 7 liikkeenmuuttimen-siirtimen 150 kupinmuotoiseen osaan 152. Elektro-dinpidikkeen 109 ja kupinmuotoisen osan 150 sisäseinän poikkileik-kausmuodot voivat olla epäpyöreät, esim. kahdeksankulmaiset, kuten kuviossa 13 on esitetty, niin että liikkeenmuuttimen 150 kiertovoi-ma ja liike siirretään elektrodinpidikkeeseen 109 ja kierukkaelek-trodiin 106.

Elektrodinpidikkeen 109 ulkohalkaisija on edullisesti jonkin verran kuppimaisen osan 152 sisähalkaisijaa pienempi, niin että —.

elektrodinpidike 109 istuu jotakuinkin höllästi kuppimaisessa eli- * messä. Tämän rakenteen johdosta kiertyvä kuppimainen elin 152 siir- j tää kiertoliikkeen elektrodinpidikkeeseen 109 ja kierukkaelektro- a diin 106, jolloin kuppimaiseen elimeen 152 kohdistettu liiallinen vääntömomentti saattaa sen "luistamaan” elektrodinpidikkeen ympä- * rillä ehkäisten siten sikiön potentiaalisen vahingoittumisen. '

Johtimet 101 ja 102 menevät sisäänpanoputken 103 läpi ja ·*\; ovat järjestetyt ulkopäistään 105', 106' liitettäväksi sopivaan valvontalaitteeseen eli monitoriin (ei esitetty). Λ

Elektrodi 105 on pääasiassa lieriömäinen tai kiekonmuotoinen ja siinä on keskiaukko 107, jonka läpi johtimet 101 ja 102 menevät λ' , (ks. kuviota 12a) .

Johdin 101 on enimmältä pituudeltaan eristetty, mutta siinä ‘ paljastettu etupää 108, joka on liitetty (esim. juotettu) elektrodiin 105. Johdin 102 on myös enimmältä pituudeltaan eristetty ja johdettu elektrodinpidikkeen 109 takaosan läpi ja sen paljastettu pää 110 on juotettu kierukkaelektrodin 106 takapäähän 111. %

Kaikki juottoliitokset on edullisesti päällystetty epoksilla niiden eristämiseksi.

Sisäänpanoputken 103 etupäähän on kiinnitetty muoviholkki 113 esim. kehänsuuntaisen vaotuksen 115’ avulla (kuviot 12A ja * 17A). Hoikin 113 etupäässä on siihen yhtenäisesti liittyvä sisä-laippa 117 kuppimaisen osan 152 eteenpäinliikkeen rajoittamiseksi jäljempänä kuvatulla tavalla.

Elektrodinasetinrakenne EE on varustettu painimella PP (ku- A N.: viot 12B ja 17B) elektrodinpidikkeen 109 ja kierukkaelektrodin 106 .-,¾.

eteenpäin työntämiseksi ja kiertämiseksi. Painin PP käsittää pitkänomaisen poikittaisjoustoisen, aksiaalisesti jäykän painantaputken 116, joka ulottuu sisäänpanoputken 103 huomattavan osan läpi.

Painantaputken 116 etupäässä on kaksi säteittäisesti sisään- . vL,.

8 61 801 päin suuntautuvaa, sen sisäseinän kanssa yhtenäistä uloketta 118, 118, jotka kytkeytyvät myöhemmin lähemmin kuvatussa lineaari-kier-tomuutinelimessä 150 oleviin kierreuriin 158, 158.

Koska sisäänpanoputki 103 ja painantaputki 116 ovat kaarevia oleellisesti samalla kaarevuussäteellä, ne eivät voi kiertyä toistensa suhteen.

Painantaputken 116 takapäässä on pitkittäinen ohjausrako 120, joka toimii yhdessä sisäänpanoputken 103 takapäässä olevan sä-teittäisesti sisäänpäin suuntautuvan listan 122 kanssa painantaputken taaksepäinliikkeen rajoittamiseksi sisäänpanoputkessa 103 ja tämän ja painantaputken suhteellisen kiertoliikkeen lisäestämisek-si. Ks. kuvioita 12B ja 15.

Kuten kuvioista 12b ja 17B parhaiten nähdään, painantaputken 116 takapää on upotettu painimen kantaan 121.

Painantaputken sisäänpainamista helpottaa sormitukilaippa 127 hoikissa 128, joka on liitetty sisäänpanoputken 103 takapäähän, kuten parhaiten on kuvioissa 12B ja 17B esitetty.

Esillä olevan keksinnön elektrodinasetinrakenteessa EE on lineaari-kierto-liikkeenmuuton 150, joka on asetettu painantaputken 116 ja elektrodinpidikkeen 109 väliin painimen kantaan 121 kohdistetun lineaarisen voiman muuttamiseksi ensiksi lineaariseksi ja sitten kiertyväksi elektrodinpidikkeen 109 ja kierukkaelektrodin 106 liikkeeksi.

Liikkeenmuutin 150 käsittää pääasiassa kupinmuotoisen etu-puolisen osan 152 ja tästä taaksepäin lähtevän putkimaisen akselin 152.

Kupinmuotoisen osan 152 varassa on elektrodinpidike 109 ja sen sisäseinä 156 on tehty kahdeksankulmaiseksi (ks. kuviota 13) sen mukauttamiseksi elektrodinpidikkeen 109 kahdeksankulmiomaiseen poik-kileikkausmuotoon, minkä johdosta muuttimen 150 ja kuppimaisen osan 152 kiertoliikkeestä seuraa elektrodinpidikkeen 109 ja kierukka-elektrodin 106 kiertoliike.

Lineaarisen liikkeen muuttaminen kiertoliikkeeksi suoritetaan taaksepäin osoittavan akselin 154 ulkopintaan muodostettujen kierre johdeurien 158, 158 ja paininputken 116 etupäähän muodostettujen vastaavien säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvien tappien 118, 118 avulla. Paininputken 116 lineaarinen liike eteenpäin (so. vasemmalle piirustuksissa) kuvion 12A kohdasta kuvion 17A kohtaan saa aikaan 0 61801 9 liikkeenmuuttimen 150, elektrodinpidikkeen 109 ja kierukkaelektrodin 106 kiertymisen, koska painantaputki 116 on estetty kiertymästä si-säänpanoputken 103 suhteen.

Elektrodinasettimessa EE on rakenne kierukkaelektrodin 106 eteenpäinliikkeen rajoittamiseksi tasaisen stabiilin liikkeen aikaansaamiseksi kiertymisen aikana, niin että sekin estää sikiön vahingoittamisen, koska kierukkaelektrodin eteenpäinliike on täysin säädetty.

Kuten kuvioista 12A ja 17A voidaan parhaiten nähdä, sisään-panoputken 103 etupäässä olevan muoviholkin 113 etupäähän on muodostettu säteittäisesti sisäänpäin työntyvä ympäryslaippa 117. Laipan 117 sisäreunan 162 muodostama aukko on kyllin suuri elektrodinpidikkeen 109 etupään lävitseen päästämiseksi, mutta tarpeeksi pieni, niin että ko. reuna 162 pysäyttää liikkeenmuuttimen 150 kuppimaisen osan 152 eteenpäinliikkeen (ks. kuviota 17A). Niinpä, kun liikkeen-muutin on työnnetty eteenpäin kuviossa 17A esitettyyn kohtaan, kie-rukkaelektrodi 106 ei voi edetä pitemmälle, ja paininputken 116 jatketusta sisäänpainamisesta seuraa vain liikkeenmuuttimen 150 ja elektrodinpidikkeen 109 sekä tämän kannattaman kierukkaelektrodin 106 kiertoliike.

Kuten kuvioissa 12A ja 17A on esitetty, liikkeenmuuttimen 150 kuppimaisen osan 152 takaosa on takapäästään säteittäisesti ulospäin laajennettu sellaisen kehäreunan 164 aikaansaamiseksi, joka on kosketuksessa sisäänpanoputken 103 etupäähän 166 liikkeenmuuttimen 150 taaksepäinliikkeen rajoittamiseksi.

Hoikin 113 ympärille on muodostettu kehänsuuntainen vako (si-säpullistuma) 168 vaon 115 ja sisäänpanoputken 103 etupään 166 etupuolelle liikkeenmuuttimen 150 pakkotoimiseksi eli muotosulkuisek-si pitämiseksi kuviossa 12A esitetyssä kohdassa ennen asettimen käyttöä. Kun hoitava lääkäri on vienyt sisäänpanoputken 103 äidin emättimeen ja paikoittanut asetinrakenteen valmiiksi kierukkaelektrodin 106 sikiön orvasketeen asettamista varten, paininputken 116 sisään-painaminen aiheuttaa liikkeenmuuttimen 150 kuppimaisen osan 152 laajennetun takapuolisen kehäreunan 164 luiskahtamisen ympäryspullis-tuman 168 yli ja sallii kierukkaelektrodin työntämisen eteenpäin kuviossa 17a esitettyyn kohtaan.

Sisäänpanoputken 103 etupään 166 ja hoikin 1131 sisälaipan 117 välinen etäisyys voidaan valita sellaiseksi, että taataan elek- 61 801 ίο trodinpidikkeen 109 ja kierukkaelektrodin 106 liikkuminen eteenpäin vain ennalta määrätyn, sikiön epidermikseen tunkeutumiseen tarvittavan matkan.

Kuten kuvioissa 12B ja 16 on haamuviivoin esitetty, kuvioiden 11-17 suoritusmuodon mukainen asetinrakenne EE voidaan varustaa lukitusmekanismilla paininputken 116 pidättämiseksi kuvioissa 11, 12A ja 12B esitetyssä taka- eli ulosvedetyssä asennossa kuljetuksen ja varastoinnin aikana ennen käyttöä. Lukitusmekanismi sisältää pääasiassa taipuisan putkenkappaleen 180, johon on muodostettu aukko 182, johon johtimien 105 ja 106 ulkopäät 105' ja 106' voidaan asettaa ja pidättää.

Kun ryhdytään käyttämään asetinrakennetta EE, poistetaan johtimien 105 ja 106 ulkopäät aukosta 182 ja putkenkappale 180 luis-kautetaan pois paininputken 116 ulkopäästä.

Sitten voidaan sisäänpanoputken 103 etupää viedä äidin emättimen ja kohdunkaulan läpi sikiön kosketukseen. Sen jälkeen painetaan sisään painimen takapäätä 121 paininputken 116, liikkeenmuut-timen 150, elektrodinpidikkeen 109 ja kierukkaelektrodin 106 työntämiseksi eteenpäin kuviossa 17A esitettyyn kohtaan, missä kierukkaelektrodin teräväkärkinen etupää 112 kohtaa sikiön ihon ja tunkeutuu siihen. Kun liikkeenmuutinta 150 painetaan eteenpäin, kuppimaisen osan 152 laajennettu perifeerinen takareuna 164 liukuu hoikin 113 säteittäisesti sisäänpäin suuntautuvan poimun eli ahtautuman 168 yli. Kierukkaelektrodin 106 eteenpäinliikettä rajoittaa kupin-muotoisen osan 152 etupää 151 kohdatessaan hoikin 113 sisäkehälai-pan 117, kuten kuviossa 17A on esitetty.

Kun paininpäätä 121 painetaan edelleen sisäänpäin, siitä aiheutuva lineaarinen voima saattaa tappien 118 kytkeytymisen johdosta liikkeenmuuttimen 150 akseliosan 154 ulkopinnassa oleviin kier-reuriin 158 liikkeenmuuttimen 150 ja sen kannattaman elektrodinpidikkeen 109 kiertymään ja siten myös kierukkaelektrodin 106 kiertymään sikiön orvasketeen.

Vaikka kuvioissa 11-17 esitetyssä elektrodirakenteen suoritusmuodossa EE elektrodinpidikkeellä 109 ja liikkeenmuuttimen 150 kuppimaisen osan 152 sisäseinällä on epäpyöreä (esim. kahdeksankul-miomainen) poikkileikkaus, on ajateltu, että elektrodinpidikkeen 109 ja kierukkaelektrodin kiertämiseen voidaan käyttää jotakin muuta sopivaa rakennetta. On mahdollista käyttää esim. US-patentin 61 801 11 RE 28 990 keksinnön urarakennetta. Ks. esim. patentin RE 28 990 kuviota 8, jossa toinen elektrodi 222 on kytketty putkimaisen ajo- tai työntöelimen 254 etupäässä oleviin uriin 252, 252, minkä johdosta ajoputken 254 kiertoliike ja voima siirretään elektrodinpidikkeeseen 214 litteän elektrodin 222 avulla. Tämä ajo- tai työntörakenne voidaan sisällyttää kuvioiden 11-17B suoritusmuotoon EE tekemällä elektrodi 105 litteäksi (samanlaiseksi kuin kuvion 8 elektrodi 222 US-patentissa RE 28 990) ja muodostamalla uria liikkeenmuuttimeen 150.

Yllä olevasta ilmennee, että esillä olevalla keksinnöllä on olennaisia etuja US-patenttiin RE 28 990 verrattuna. Esillä olevan keksinnön elektrodinpidinrakenne on turvallisempi siksi, että kie-rukkaelektrodin kiertymisaste on täysin säädetty, so. että lääkäri ei voi kiertää elektrodinpidikettä ja kierukkaelektrodia ennalta määrättyä kaarta (esim. yhtä kierrosta) enempää, mikä suuresti vähentää sikiön vahingoittumismahdollisuutta elektrodin liiallisen kiertymisen takia.

Esillä olevan keksinnön rakenteen toinen etu on, että elek-trodinpidike ja siihen asennettu elektrodi on pakkotoimisesti pidetty paikoillaan sisäänpanoputken etupään sisäpuolella yhdessä toimivien ripojen ja urien ansiosta. Näin on suuresti vähennetty elektrodin kiertymisen epäonnistumismahdollisuutta (elektrodinkier-tomekanismin vahingossa tapahtuvan osiinsa purkautumisen johdosta välinettä työnnettäessä emättimen ja kohdunkaulan läpi).

Lisäksi kierukkaelektrodi pysyy täydellisesti taka-asennos-saan sisäänpanoputken sisässä eikä siten voi vahingoittaa äidin ko. elimen kudoksia rakenteen sisäänpanon aikana.

Ja edelleen välineen käyttö kierukkaelektrodin viemiseksi sikiön orvaskeden yhteyteen tapahtuu automaattisesti pelkästään pai-ninrakennetta sisään painamalla. Minkäänlaista kiilaa tai lukitus-mekanismia ei tarvitse irrottaa erillisellä liikkeellä.

Kuvioissa 11-17B esitetty suoritusmuoto tarjoaa seuraavia lisäetuja, joita eivät kuvioiden 1-10 suoritusmuodot anna: 1) Kuvioiden 11-17B rakenteessa kierukkaelektrodin esiintyön-tymää sisäänpanoputken 103 pään ulkopuolelle voidaan säätää. Kuvioiden 1-10 suoritusmuodoissa tämä esiintyöntymä riippuu kierukan asennosta ja kierukkaelektrodin kiertostabiilius vähenee elektrodin kiertyessä. Kuvioiden 11-17B mukaisessa parannetussa suoritusmuodos- 61801 12 sa elektrodin lineaarinen siirtymä on rajoitettu ja säädettävissä (muutettavissa) tasaisen stabiiliuden aikaansaamiseksi kierron aika na.

2) Kierukkaelektrodin kiertymismäärää eli kierroslukua voidaan helposti muuttaa valitsemalla ennalta määrätyt kierreratapi-tuudet elektrodinpidikkeelle 109. Kuvioiden 1-10 suoritusmuodoissa kierronsäätö tai -muutos vaatii elektrodinpidikkeen 9 pituuden ja/tai halkaisijan muuttamista.

3) Kuvioiden 11-17B suoritusmuodon rakenne on yksinkertaisempi ja jonkin verran edullisempi siksi, että kuvioiden 1-10 suoritusmuotojen paininvarren tukipinnan tarve toisen elektrodin 5 ta-kapään kartiosyvennyksessä on eliminoitu ja painimen ja kiertome-kanismin osan toiminnot on yhdistetty yhteen yksikköön.

4) Elektrodin 105 kulmikas muoto sallii elektrodinjohtimien kätevän läpiviennin sen keskustan läpi, mikä antaa erinomaisen sähköisen ja mekaanisen stabiiliuden.

5) Asetinrakenteen EE rakennemuoto sallii yksinkertaisella ja mukavalla tavalla kiinnittää erityyppisiä tuntoelimiä sikiöön käyttäen tai käyttämättä hartseja, tarramateriaaleja tai liimoja.

6) Lukitusmekanismi rajoittaa painimen liikealuetta.

On ilmeistä, että erilaisia rakenteellisia muutoksia, lisäyksiä ja poistoja voidaan tehdä edellä kuvatuissa ja piirustuksissa esitetyissä erityisissä keksintöä valottavissa suoritusmuodoissa sen ajatuksesta ja suoja-alasta poikkeamatta. (Esim. voitaisiin käyttää hydraulisia tai pneumaattisia laitteita tai jousimekanismia elektrodirakenteen paikalleenpanon suorittamiseksi.) Niinpä tarkoituksena onkin, että vain oheisten patenttivaatimusten suoja-ala rajaa keksintöä.

Claims (15)

1. Sikiönvalvontalaite, joka käsittää putkimaisen elimen, jonka etupää on sovitettu vietäväksi synnyttämässä olevan naisen emättimen ja kohdunkaulan läpi, ja kierukan, joka on liikkuvasti a-sennettu putkimaiseen elimeen ja sovitettu liitettäväksi sikiön i-hoon, tunnettu muutinmekanismista, jolla käytetty lineaarinen voima voidaan muuttaa kiertovoimaksi kierukan (6; 106) kiertämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sikiönvalvontalaite, tunnettu siitä, että kierukka on asennettu kierukanpidikkee-seen (9; 109) ja lähtee siitä eteenpäin ja että laitteeseen sisältyy painin (P; PP), johon kohdistetun lineaarisen voiman muutinmekanismi on järjestetty muuttamaan kierukanpidikkeeseen kohdistetuksi kierto-voimaksi .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että muutinmekanismi käsittää pääasiassa ruuviviivamaisen uran (14; 114; 158) ja tähän kytkeytyvän ulokkeen (15; 115; 118).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ura (14; 114) on järjestetty joko kierukanpidikkeeseen (9; 109) tai putkimaiseen elimeen (13; 113) ja uloke (15; 115) on järjestetty vastaavasti joko putkimaiseen elimeen tai kierukanpidikkeeseen .

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että uloke on yhteistoiminnallinen, pääasiassa ruuvi-viivamainen ripa (15; 115) .

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että muutinmekanismi käsittää liikkeenmuutinelimen (150), joka on asetettu putkimaiseen elimeen (103, 113) ja painin (PP) käsittää painantaputken (116), jonka etuosa on asetettu putkimaiseen elimeen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että ruuviviivamainen ura (158) on muodostettu liikkeenmuu-tinelimeen (150) , ja että painantaputkessa on sisäkehäseinä, josta uloke (118) työntyy uraan (158), minkä johdosta lineaarinen voima voidaan muuttaa kiertovoimaksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkeenmuutinelin (150) käsittää pääasiassa kupinmuo-toisen etuosan (152) ja tästä taaksepäin lähtevän putkimaisen akselin (154) , jolloin kierukanpidike (109) on asetettu kuppimaiseen osaan. 61 801 14

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kupinmuotoisessa osassa on sisäkehäseinä (156) , joka on poikkileikkaukseltaan epäpyöreä, ja kierukanpidikkeen poikki-leikkausmuoto on myös epäpyöreä, minkä johdosta liikkeenmuutineli-men (150) kiertoliike saattaa kierukanpidikkeen (109) ja tähän liitetyn kierukan (106) kiertymään.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kierukanpidikkeen (109) halkaisija on niin paljon ku-pinmuotoisen osan (152) sisäkehäseinän (156) halkaisijaa pienempi, että kiertovoima, joka ylittää ennalta määrätyn kupinmuotoiseen osaan kohdistetun voiman, aiheuttaa ko. osan luistamisen kierukanpidikkeen ympärillä eikä tätä voimaa sen vuoksi siirretä kierukan-pidikkeeseen tai kierukkaan.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen laite, tunnettu elimistä (158) kierukanpidikkeen eteenpäinliikkeen ja siten sen matkan rajoittamiseksi, jonka kierukka voi liikkua putkimaisen elimen (103, 113) etupään ulkopuolelle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että putkimaisen elimen etupäässä on säteittäisesti sisäänpäin suuntautuva laippaosa (117), joka muodostaa vasteen kierukan eteenpäinliikkeen rajoittamiseksi.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu yhdessä toimivista rajoituselimistä (164, 166) liikkeen-muutinelimen kuppimaisen osan (152) takapäässä ja putkimaisessa elimessä liikkeenmuutinelimen taaksepäinliikkeen rajoittamiseksi putkimaisessa elimessä.

13 61801

14. Jonkin patenttivaatimuksen 6-10 mukainen laite, tunnettu elimistä (25, 26* 130* 168, 164, 166) liikkeenmuutinelimen normaalisti pitämiseksi ennalta määrätyssä kohdassa putkimaisessa elimessä, jolloin ko. pitoelimiin sisältyy elin (168) , joka on järjestetty ylitettäväksi tai ohitettavaksi, kun liikkeenmuutin-elimeen kohdistetaan eteenpäinvoima, joka on ennalta määrättyä voimaa suurempi.

15 61801