FI72193C - Foerfarande foer reglering av aonggenereringskapaciteten hos en avgasaongpanneanlaeggning samt foer genomfoerande av detta foerfarande avsedd avgasaongpanneanlaeggning. - Google Patents

Description

1 72193

Menetelmä jätelämpöhöyrykattilalaitoksen höyryntuoton säätämiseksi sekä jätelämpchöyrykattiialaitos rämän menetelmän toteuttamiseksi Tämä keksintö koskee laiva- ja maavoimalaitoksia, jotka käsittävät useita painevesikierrolla varustettuja jätelämpöhöyry-kattiloita, joista kussakin on ajanhetkestä riippuvan kaasun-virtausnopeuden ja kaasunlämpötilan omaava erillinen kuumennus-lähde, kuten esimerkiksi moottori- ja kaasuturpiinilaivojen, metallurgisten tehtaiden konvertterilaitteistojen, voima-asemien jne. höyrykattilalaitoksia. Keksintö koskee erikoisesti menetelmiä jätelämpökattiloiden höyryntuoton säätämiseksi sekä tällaisen menetelmän toteuttavia jätelämpökattilalaitoksia.

Tunnetaan menetelmä sellaisen jätelämpökattilalaitoksen höyryntuoton säätämiseksi, joka käsittää enemmän kuin yhden paine-kiertotyyppiä olevan jätelämpökattilan, joissa kussakin kaasun-virtausnopeutta vaihdellaan (vertaa esim. julkaisuja: Gerlovin L.I. & Slutsker A.S., "Sudovye utilizatsionnye i kombinirovanrye kotly", Sudpromgiz Publishers, 1962, sivut 34-35, 90-91; Khrapchenkov A.S., "Sudovye vspomogatelnve i utilizatsionnye parogeneratory", Sudostroenie Publishers, 197y, sivu 220, kuvio 1.19}.

Tunnetaan myös tämän tunnetun menetelmän toteuttava jätelämpö-kattilalaitos, joka käsittää useita jätelämpökattiloita, jotka ovat pumpun tai pumppujen avulla aikaansaadun painekierron kautta yhteydessä yhteiseen höyrynerottimeen. Laitos on varustettu savupelleillä, jotka toimivat välineinä kunkin kattilan läpi kulkevan kuuman kaasuvirran säätämiseksi. Ne on ohjelmoitu toimimaan tietyssä järjestyksessä joko peräkkäin tai rinnakkain.

Tunnettu säätömenetelmä aiheuttaa käytännössä kuitenkin höyryntuoton vähenemisen verrattuna tuottoon tietyissä olosuhteissa, kun kattiloihin viedään erilaisia lämpömääriä riippumatta 2 72193 pelleistä, jotka on asetettu täysin avoimiksi. Selityksenä tähän on se, että erilaisen lämpötilan omaavilla kaasuilla kuumennettuja jätelämpökattiloita syötetään saman lämpötilan omaavalla vedellä. Tämä huonontaa lämpöäabsorboivien pintojen tehokkuutta tai toisin sanoen pienentää jätelämpökattiloiden koko höyryntuottoa.

Toisena piirteenä on se, että käytettäessä tätä menetelmää jätelämpökattilalaitoksen höyryntuoton säätämiseen kunkin kattilan lämpöolosuhteita ei tarkkailla. Tämä voi johtaa siihen, että jätelämpökattilan lämpöäabsorboivien pintojen kanssa tulevien kaasujen lämpötila alenee arvoon, joka on liian alhainen tällaisessa lämpötilassa esiintyvän korroosiovaaran suhteen. Niinpä esimerkiksi kattilaa, jossa käytetään osakuormituksella toimivan koneen poistokaasua, kuumentavat alemman lämpötilan omaavat kaasut. Höyrynerottimessa vallitsevan höyrynpaineen suureneminen voi saattaa säätimen sulkemaan, kuten höyryntuoton säätömenetelmä määrää, juuri tämän koneen ennen jätelämpö-kattilaa sijaitsevan pellin. Tästä aiheutuu kaasujen lämpötilan edelleen aleneminen kattilasta alavirtaan päin (jo liian alhainen johtuen kaasuja kehittävän koneen käynnistä osakuormituksella) epäedulliseen tasoon.

Mitä alhaisessa lämpötilassa esiintyvään korroosioon tulee, kiertoveden alin sallittava lämpötila on 135-150°C. Tämän lämpötilan joko määrittelee höyrykattilan valmistaja tai se todetaan käytön aikana "happokastepisteen" perusteella, joka piste voidaan laskea, jos polttoaineen rikkipitoisuus ja ilma-ylimäärän kerroin tunnetaan. Näissä tapauksissa, kun kiertoveden lämpötila esilämmittimenä toimivan kattilan sisääntulokoh-dassa ylittää sen minimiarvon, joka on sallittavissa alhaisessa lämpötilassa esiintyvän lämpöäabsorboivan pinnan korroosion kannalta, ei kaikki poistokaasujen toimittama lämpö tule käytetyksi hyödyksi kattilassa. Tästä johtuva eron pieneneminen kuumien kaasujen lämpötilan ja lämpöäabsorboivan pinnan lämpötilan välillä huonontaa laitoksen taloudellisuutta.

Il 3 72193

Edelleen on tunnettu menetelmä sellaisen kattilalaitoksen höyryn-tuoton säätämiseksi, joka käsittää painekierrolla varustetun jätelämpökattilan sekä öljyllä kuumennetun kattilan, jotka muodostavat yhden vesikiertopiirin, jossa kattilaan syötettyä kiertovettä jäähdytetään syöttövedellä siten, ettei kiertoveden lämpötila tule olemaan alempi kuin alhaisessa lämpötilassa esiintyvän korroosion kannalta sallittava alin lämpötila. Lämpötilan säätö aikaansaadaan jakamalla syöttövettä öljyllä kuumennettavan kattilan vesitilan ja siihen yhteydessä olevan jätelämpökattilan syöttösäiliön kesken (USSR Inventor's Certificate n:o 817374, Int. Cl.3 F 22 B 1/00, F 22 D 5/00, 1982).

Tämä menetelmä rajoittuu käytännössä pääasiassa sellaisen höyryä kehittävän laitteiston säätämiseen, joka käsittää yhden jätelämpökattilan ja yhden öljyllä kuumennettavan kattilan. Sitä ei voida tehokkaasti käyttää sellaisen höyryä kehittävän laitteiston säätämiseen, joka käsittää useita painekierrolla varustettuja jätelämpökattiloita.

Selityksenä on se, että tunnetun menetelmän mukaan, sovellettuna jätelämpökattilan ja öljykuumennuskattilan yhteistoimintaan, jätelämpökattilaan, jota kuumennetaan alemman lämpötilan omaavilla kaasuilla kuin öljykuumennuskattilan lämpötila, johdettu kiertovesi voidaan jäähdyttää syöttövedellä sallittavaan lämpötilan minimiarvoon. Tätä ei kuitenkaan voida taata laitoksessa, joka koostuu useista jätelämpökattiloista. Lisäksi tässä tunnetussa höyryntuotonsäätömenetelmässä kattiloita syötetään kierto-vedellä, jonka lämpötila on sama kussakin kattilassa riippumatta kattilassa vallitsevista kuumennusolosuhteista.

Tällä alalla tunnetaan myös jätelämpöhöyrykattilalaitos, joka käsittää kaksi kattilaa, jotka on yhdistetty yhteiseen höyryn-erottimeen pumpun välityksellä siten, että ne voidaan käynnistää joko peräkkäin tai rinnakkain. Kummankin kattilan sisään-tulokohta on varustettu välineillä kaasujen ja kiertoveden lämpötilojen mittaamiseksi. Kun pääkoneet alkavat käydä 4 72193 osakuormituksella (ts. kumpaankin kattilaan tuotu lämpömäärä vähenee), höyryntuotonsäädin saattaa kattilat toimimaan enemmän peräkkäin kuin rinnakkain, niin että ensimmäinen kattila kiertoveden virtaussuunnassa tulee toimimaan esilämmittimen tapaan ja toinen kattila höyrystimen tapaan.

Tämä kattilalaitos sekä menetelmä sen höyryntuoton säätämiseksi on selostettu julkaisussa: Ivanov V.D. & Smirnov Ju.A., "Expluatatsia kotelnykh ustanovok diselnykh sudov", Transport Publishers, 1971, sivu 146, kuvio 76.

Tämä laitos on käyttökelpoinen ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa kaasunlämpötila ennen ensimmäistä jätelämpökattilaa kiertovesivirtauksen suunnassa ei ole korkeampi kuin lämpötila ennen toista kattilaa, toisin sanoen, kun ensimmäinen kattila toimii esilämmittimen tapaan ja toinen kattila höyrystymistä aiheuttavissa olosuhteissa. On myös huomattava, että höyrynerottimeen johdetaan syöttövettä määrässä, joka vastaa kattiloiden kokonaishöyryntuottoa ottamatta huomioon niitä vallitsevia olosuhteita, joissa kumpikin kattiloista toimii. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kiertoveden lämpötila alenee sallitun minimiarvon alapuolelle riippumatta siitä, ovatko kattilat yhdistetyt toisiinsa rinnakkain tai peräkkäin. Tällaiset olosuhteet olisivat omiaan kiihdyttämään alhaisissa lämpötiloissa esiintyvää korroosiota, mikä vuorostaan huonontaisi kattilalaitoksen toimintavarmuutta.

Niinpä kaikissa tunnetuissa menetelmissä jätelämpökattiloiden höyryntuoton säätämiseksi sellaisissa nämä menetelmät toteuttavissa höyrykattilalaitoksissa, jotka käsittävät enemmän kuin yhden jätelämpökattilan, esiintyy välttämätön höyryntuoton väheneminen sekä riittämätön toimintavarmuus tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi kun lämpöäkehittävät koneet toimivat osakuormituksella. Selityksenä on se, ettei laitoksen kuhunkin kattilaan päästetyn kiertoveden lämpötilaan vaikuta kattilasta 5 72193 ylävirtaan vallitseva kaasunlämpötila. Höyryntuoton maksimiarvon ja hyvän toimintavarmuuden saavuttamiseksi on välttämätöntä ylläpitää alemman lämpötilan omaavilla kaasuilla kuumennettujen kattiloiden toimintaolosuhteet lähellä esilämmitin-muotoa sekä korkeamman lämpötilan omaavilla kaasuilla kuumennettujen kattiloiden toimintaolosuhteet lähellä höyrystinmuotoa.

Tämän keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on aikaansaada menetelmä jätelämpöhöyrykattilalaitoksen höyryntuoton säätämiseksi aikaansaamalla sellainen tapahtumaketju sekä sellainen laitoksen rakenne, jotka sallivat eri lämpötilan omaaville kaasuille alttiiksi joutuvien jätelämpökattiloiden syöttämisen myös eri lämpötilat omaavilla kiertovesillä, siten lisäten laitoksen höyryntuottoa olosuhteissa, jotka suojaavat kutakin laitokseen sisältyvää jätelämpökattilaa alhaisessa lämpötilassa esiintyvältä korroosiolta.

Tämä tavoite saavutetaan toisaalta siten- että menetelmässä sellaisen jätelämpökattilalaitoksen höyryntuoton säätämiseksi, joka käsittää enemmän kuin yhden painevesikierrolla varustetun jätelämpöhöyrykattilan, mitaten kiertoveden lämpötila kunkin kattilan sisääntulokohdassa ja säilyttäen lämpötilan arvo sallitun minimitason yläpuolella, keksinnön mukaan kaasunlämpötila mitataan ennen toiminnassa olevia kattiloita, näin saatuja arvoja verrataan toisiinsa ja kattiloiden kiertovedet jäähdytetään peräkkäin syöttövedellä alkaen kulloinkin siitä kattilasta, jonka edessä kaasunlämpötila on alin, ja kunkin seuraavan kattilan kiertovettä jäähdytetään syöttövedellä silloin, kun edelliseen kattilaan syötetty vesi on jäähdytetty sallittavaan minimi-lämpötilaan .

Keksinnön tavoite saavutetaan toisaalta siten, että menetelmän toteuttavassa jätelämpökattilalaitoksessa, joka käsittää vähintään kaksi painekiertotyyppiä olevaa jätelämpökattilaa joiden kuumennuspinnat muodostavat - kiertoveden tuloputkien ja poistoputkien kautta - suljettuja piirejä hcyrynerottimen kanssa, höyrynerottimeen yhteydessä olevan syötönsäätimellä 6 72193 varustetun svöttövesijohdon sekä välineet kaasujen ja kierto-veden lämpötilojen mittaamiseksi kattiloiden sisääntulokohdissa, laitoksen käsittäessä keksinnön mukaan myös lämmönvaihtimet, säätöventtiilit syöttöveder. jakamiseksi lämmönvaihtimien kesken ja keskusohjausyksikön, joka on tarkoitettu vertaamaan toisiinsa kaasuniämpötiloja ja tuottamaan säätöventtiilien toimintaa ohjaavia signaaleja, kunkin lämmönvaihtimen lämpöäabsorboivan pinnan sijaitessa syöttövesijohdon ja höyrynerottimer. välillä, kunkin lämmönvaihtimen lämpöäluovuttavan pinnan sijaitessa kiertovesipumpun ja kunkin kattilan lämpöäabsorboivan pinnan välillä ja lämpötilantunnustimien ulostulojen ollessa yhdistetty keskusohjausyksikön sisääntuloihin, jonka yksikön ulostulot on yhdistetty säätöventtiileihin.

Keksintö aikaansaa jätelämpökattiloiden höyryntuoton lisäyksen siten, että sallitun minimilämpötilan omaavaa kiertovettä syötetään niihin kattiloihin, joita kuumennetaan alimman lämpötilan omaavilla kaasuilla. Toisin sanoen, keksintö saattaa kattilat toimimaan pääasiallisesti esilämmittimen tapaan. Toisaalta, korkeamman lämpötilan omaavia kaasuja vastaanottavia kattiloita syötetään kiertovedellä, jonka lämpötila on lähellä kiehuma-pistettä, niin että nämä kattilat tulevat toimimaan likimain höyrystimen tapaan. Keksintö aikaansaa lämmönviennin optimi-jakaantuman kattiloiden kesken, kuumempien kaasujen lämpöä käytettäessä pääasiassa höyryn kehittämiseen ja viileämpien kaasujen lämpöä veden esilämmittämiseen kiehimapisteeseen, jolloin varmistetaan maksinihöyryntuotto kaikissa käyttöolosuhteissa. Tämä on tullut käytännössä mahdolliseksi, koska jäte-lämpökattilalaitoksen osat on yhdistetty toisiinsa keksinnön mukaan sellaisella tavalla, joka tekee mahdolliseksi kattiloihin syötetyn veden lämpötilan säädön riippuen kattiloiden edessä vallitsevien kaasuniämpötilojen välisestä suhteesta.

Keksinnön mukainen menetelmä jätelämpökattilalaitoksen höyryn-tuoton säätämiseksi käsittää sen, että kiertoveden ja kaasun lämpötilat mitataan ennen kutakin kattilaa, näin saatuja 11 7 72193 kaasunlämpötila-arvoja verrataan toisiinsa ja kattiloihin johdettua kiertovettä jäähdytetään syöttövedellä kattilasta kattilaan lähtien siitä kattilasta, jossa kaasujen lämpötila on alin. Jos tiettyyn kattilaan syötetyn kiertoveden lämpötila on jo alennettu sallittavaan minimiarvoon alhaisissa lämpötiloissa esiintyvän korroosion suhteen, tämä lämpötila on ylläpidettävä syöttövettä jatkuvasti toimittamalla. Kierto-veden jäähdytystä muissa kattiloissa on jatkettava jäljellejääneen syöttöveden avulla, aloittaen jäähdytys kulloinkin kattilasta, jossa kaasujen lämpötila on alhaisin. Tällainen säätö aikaansaa lämmönsaannin optimijakaantuman laitoksen jäte-lämpökattiloiden kesken riippumatta kuumennusolcsuhteista.

Oheisessa piirustuksessa esitetty jätelämpöhöyrykattilalaitos käsittää kolme kattilaa 1, 2, 3, joista kunkin lämpöäabsorboiva pinta muodostaa suljetun piirin yhdessä painekierron tulo-putkien 4, 5, 6, sen poistoputkien 7, 8, 9 ja höyrynerottimen 10 kanssa. Höyrynerotin 10 on yhteydessä syöttövesijohtoon 11 lämmönvaihtimien 15, 16, 17 lämpöäabsorboivien pintojen 12, 13, 14 kautta, jotka pinnat on kytketty rinnakkain. Säätöventtiilit 18, 19, 20 on sijoitettu lämmönvaihtimien 15, 16, 17 tulojoh-toihin. Kukin jätelämpökattiloista 1, 2, 3 on yhteydessä vastaavaan painevesikiertoputkeen 4, 5, 6 lämmönvaihtimien 15, 16, 17 lämpöäluovuttavien pintojen kautta. Pumpun 24 tehtävänä on aikaansaada vedenkierto tuloputkissa 4, 5, 6. Laitos on lisäksi varustettu syöttövesipumpulla 25, jota ohjaa syöttö-vedenvirtaussäädin 26, joka on yhdistetty höyrynerottimessa 10 sijaitsevaan vedenkorkeudentunnustimeen 27. Höyrynkäyttö-laitteisiin johtava höyryputki 28 on yhteydessä höyrynerottimen 10 höyrytilaan. Säätöventtiilit 18, 19, 20 on yhdistetty keskus-ohjausyksikköön 29, joka vuorostaan on yhdistetty kiertoveden lämpötilan tunnustimiin 30, 31, 32 sekä kaasujen lämpötilan tunnustimiin 33, 34, 35 ennen jätelämpökattiloita 1, 2, 3. Sulkuventtiilin 37 käsittävä ohitusjohto 36 on kytketty rinnan vedenkiertoputkien 4, 5, 6 kanssa.

8 72193

Laitos toimii seuraavalla tavalla: Höyrynerottimen 10 sisältä mää vettä pumputaan pumppua 24 käyttäen lämmönvaihtimien 15, 16, 17 lämpöäluovuttavien pintojen 21, 22, 23 kautta jätelämpökatti-loiden 1, 2, 3 lämpöäabsorboiviin pintoihin. Kattiloissa vesi kuumenee, osan siitä höyrystyessä, johtuen poistokaasuista lämpöäabsorboiviin pintoihin siirtyvästä lämmöstä. Veden ja höyryn seos saapuu höyrynerottimeen 10, jossa höyry vapautuu vedestä. Jätelämpöhöyrykattilalaitokseen johdetun syöttöveden määrää säätää syötönsäädin 26 niiden signaalien mukaan, jotka höyrynerottimessa 10 oleva vedenkorkeudentunnustin 27 tuottaa. Ennen niitä jätelämpökattiloita 1, 2, 3. jotka ovat toiminnassa, vallitsevaa kaasunlämpötilaa tarkkaillaan ohjausyksikköön 29 yhdistettyjen lämpötilantunnustimien 33, 34, 35 avulla. Ohjausyksikön 29 tuottama ohjaussignaali, yksikön verrattua toisiinsa ennen kattiloita 1, 2, 3 vallitsevia kaasunlämpötiloja, johdetaan säätöventtiileihin 18, 19, 20, jotka jakavat syöttövesivirran lämmönvaihtimien 15, 16, 17 kesken, alkaen siitä kattilasta, jota sillä hetkellä kuumentavat alhaisen lämpötilan omaavat kaasut. Kiertoveden lämpötilan tunnustimet 30, 31, 32 on myös yhdistetty keskusohjausyksikköön 29.

Tietokoneohjelmana, jota käytetään tehoa kehittävien laitteiden tarkkailuun ja ohjaukseen, on tässä tapauksessa ohjausyksikköön 29 soveltuva logiikkaohjelma.

Eräs piirre edellä esitetyn jätelämpökattilalaitoksen toiminnan suhteen on se, että jäähdyttävää syöttövettä johdetaan sen jäte-lämpökattilan lämmönvaihtimeen, joka toimii kaasunlämpötilan minimiarvolla, kunnes kiertoveden lämpötila tässä kattilassa on sallitussa minimitasossa. Mitään syöttövettä ei päästetä muiden jätelämpökattiloiden lämmönvaihtimiin ennen kuin kierto-veden lämpötila edellisessä kattilassa on saavuttanut sallitun minimitason.

Venttiili 37 on normaalisti suljettuna, ja sen tehtävänä on päästää vettä höyrynerottimeen 10 laitosta käynnistettäessä.

Il 72193

Seuraavassa tarkastellaan tapaa, jolla laitos toimii vaihtele-vissa lämpötilaolosuhteissa. Oletetaan ohjausyksikön 29, sen verrattua toisiinsa lämpötilantunnustimien 33, 34, 35 tunnustelemia ennen jätelämpökattiloita 1, 2, 3 vallitsevia kaasun lämpötiloja, ilmaisevan, että lämpötilat kohoavat kattilajärjestyksessä 1-2-3. Tämä merkitsee sitä, että alin lämpötila vallitsee ennen kattilaa 1 ja korkein ennen kattilaa 3. Laitoksen kuormitusta vastaavasti syöttövettä päästetään höyrynerottimeen 10 syötönsäätimen 26 avulla. Tässä tapauksessa on säätöventtiilin 18 läpi kulkevan syöttöveden määrän pidettävä tunnustimella 30 mitattu kierrätysveden lämpötila sallitussa minimiarvossaan alhaisessa lämpötilassa esiintyvän korroosion vuoksi ja säätö-venttiilin 19 läpi kulkevan vesimäärän on täydennettävä vesi höyrynerottimessa 10. Tämä aikaansaa sen, että tunnustimen 31 tarkkailema lämpötila tulee olemaan sen minimiarvon yläpuolella, joka olisi ylläpidettävä alhaisessa lämpötilassa esiintyvän korroosion estämiseksi. Venttiili 20 suljetaan, ja tunnustimen 32 tarkkailema lämpötila lähestyy kiehumapistettä, koska mitään vesijäähdytystä ei tapahdu syöttövettä käyttävässä lämmönvaihti-messa 17. Niinpä samalla kun kiertovesi kattiloissa 1 ja 2 kuumenee kiehumapisteeseen saakka, osan siitä höyrystyessä kattilassa 3 tapahtuva prosessi on pääasiallisesti höyrystymistä.

Jos ennen kattilaa 1 vallitseva lämpötila kohoaa muuttuneiden käyttöolosuhteiden johdosta ylittäen ennen kattilaa 3 vallitsevan lämpötilan, kattiloiden lämpötilankohoamisjärjestys tulisi olemaan 2-3-1 eikä 1-2-3. Ohjausyksikön 29 tuottaman signaalin käynnistämä venttiili 19 avautuu päästäen syöttöveden virtaamaan lämmönvaihtimeen 16 ja siitä höyrynerottimeen lo määrässä, joka tarvitaan ylläpitämään tunnustimen 31 tarkkailema lämpötila (ts. ennen kattilaa 2 vallitseva) minimiarvossaan, mikä on sallittavissa alhaisessa lämpötilassa esiintyvän korroosion kannalta. Heti tämän arvon saavuttamisen jälkeen säätöventtii-li 20 avataan. Jos vedenpinta höyrynerottimessa 10 on tällä hetkellä sopivassa korkeudessa ja tunnustimen 32 tarkkailema Τ’ 10 721 93 vedenlämpötila sallittavan minimiarvon yläpuolella, mitään syöttövettä ei tarvitse päästää säätöventtiilin 18 kautta. Päinvastaisessa tapauksessa syöttövettä päästetään lämmönvaihtimeen 15 säätöventtiilin 18 kautta heti kun turmustimen 32 tarkkailema vedenlämpötila on saavuttanut minimiarvonsa. Myös tunnustamien 31 ja 32 tarkkailemat vedenlämpötilat pidetään tässä minimiarvossa.

Edellä esitetty tapa yhdistää toisiinsa jätelämpöhöyrykattila-laitoksen eri osat saattaa laitoksen soveltuvaksi selostettuun höyryntuoton säätömenetelmään. Se seikka, että jätelämpökatti-loihin syötetty kiertovesi on kaikissa käyttöolosuhteissa lämpötilassa, joka selostetun menetelmän mukaan ei ole koskaan alhaisissa lämpötiloissa esiintyvän korroosion kannalta sallittavan minimiarvon alapuolella, varmistaa koko jätelämpökattila-laitoksen luotettavan toiminnan. Lisäksi se seikka, että korkeimman lämpötilan omaavien kaasujen tuomaa lämpöä käytetään pääasiassa höyrynkehitykseen, kun taas alhaisen lämpötilan omaavien kaasujen lämpöä käytetään pääasiassa veden kuumentamiseen kiehu-mapisteeseen, varmistaa jätelämpökattilalaitoksen höyryntuoton lisääntymisen olosuhteissa, jotka eroavat niistä olosuhteista, joita varten laitos on suunniteltu, mm. kattiloihin saapuvan lämmön ajoittaisten vaihtelujen esiintyessä.

Se jätelämpöhöyrykattilalaitoksen höyryntuoton lisäys, joka on saavutettavissa käyttämällä lämmöntulon optimijakoa kattiloiden kesken vallitsevissa käyttöolosuhteissa, on 3-5 %. Kattiloiden kunnostusten välinen aika pitenee 15-20 %.

Claims (2)

11 721 93

1. Menetelmä jätelämpöhöyrykattilalaitoksen, joka sisältää enemmän kuin yhden painekiertotyyppiä olevan jätelämpö-kattilan, höyryntuoton säätämiseksi, käsittäen kiertoveden lämpötilan mittaamisen kunkin jätelämpökattilan (1, 2, 3) si-sääntulokohdassa ja näin saatujen arvojen ylläpitämisen aina sallitun minimiarvon yläpuolella, tunnettu siitä, että toiminnassa olevien kattiloiden (1, 2, 3) edessä vallitsevat kaasunlämpötilat mitataan, näin saatuja arvoja verrataan toisiinsa ja kattiloiden (1, 2, 3) kiertovedet jäähdytetään peräkkäin syöttövedellä alkaen kulloinkin siitä kattilasta, jonka edessä kaasunlämpötila on alin, ja että kunkin seuraavan kattilan kiertovettä jäähdytetään syöttövedellä vain silloin, kun edelliseen kattilaan syötetty vesi on jäähdytetty sallittuun minimilämpötilaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttava jäte-lämpöhöyrykattilalaitos, joka käsittää vähintään kaksi painekiertotyyppiä olevaa jätelämpökattilaa (ΐ, 2), joiden lämpöä-absorboivat pinnat muodostavat - kiertoveden tuloputkien (4/ 5) ja poistoputkien (7, 8) kautta - suljettuja piirejä höyrynerotti-men (10) kanssa, höyrynerottimeen (10) yhteydessä olevan syötön-säätimellä (26) varustetun syöttövesijohdon (11) sekä välineet kaasujen ja kiertoveden lämpötilojen mittaamiseksi kattiloiden (1, 2) sisääntulokohdissa, tunnettu siitä, että laitos käsittää lisäksi lämmönvaihtimet (15, 16, 17), säätö-venttiilit (18, 19, 20) syöttöveden jakamiseksi lämmönvaihtimien (15, 16, 17) kesken sekä keskusohjausyksikön (29), joka on tarkoitettu vertaamaan toisiinsa kaasunlämpötiloja ja tuottamaan säätöventtiilien (18, 19, 20) toimintaa ohjaavia signaaleja, kunkin lämmönvaihtimen (15, 16, 17) lämpöäabsorboivan pinnan (12, 13, 14) sijaitessa syöttövesijohdon (11) ja höyrynerotti-men (10) välillä, kunkin lämmönvaihtimen (15, 16, 17) lämpöä-luovuttavan pinnan (21, 22, 23) sijaitessa kiertovesipumpun (24) ja kunkin kattilan (1, 2, 3) lämpöäabsorboivan pinnan välillä, ja että lämpötilantunnustimien (30, 31, 32, 33, 34, 35) ulostulot on yhdistetty keskusohjausyksikön (29) sisääntuloihin, keskusohjausyksikön ulostulojen ollessa yhdistetty säätöventtii-leihin (18, 19, 20). 12 721 93