Sata vuotta sitten vain joka neljännessä suomalaiskodissa oli sähkölamput. Kylpyhuone oli vain joissakin porvariskodeissa. Muut peseytyivät pesuvadin avulla tai saunassa.
Suurin osa Suomen vesi- ja viemäriverkostosta rakennettiin 60- ja 70-luvulla, ja viimeisimpiin suomalaiskyliin vedettiin sähköt vasta 1980-luvulla. Sitä ennen jouduttiin pärjäämään ilman.
Sähköttömästä ajasta ei ole kovin pitkä aika, mutta silti ilman pistorasioita olisi todella hankala elää tänä päivänä. Miten meistä tuli suhteellisen lyhyessä ajassa tällaisia energian törsääjiä?
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijatohtori Jenny Rinkisen mukaan yksi syy on se, että kulutustottumukset ja sosiaaliset normit ovat muuttuneet. Esimerkiksi lämpimän veden läträämisestä on tullut normaalia useiden tekijöiden seurauksena.
– Ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää tulla likaisena ja haisevana vaikkapa työpaikalle, Rinkinen sanoo.
Kun vettä ja sähköä saa helposti, niitä myös käytetään
Toinen tekijä on se, että törsääminen on niin helppoa: lämmintä vettä tulee suihkusta, jollainen jokaisella on kotona. Sama koskee pyykinpesua. Jatkuvasta jynssäämisestä voidaan siis syyttää – tai kiittää – myös teknologian kehittymistä ja hyvää vesijohtoverkostoa.
– Lisäksi markkinointi luo kysyntää. Nykyään on aivan tavallista käyttää vaikkapa kolmea hiustenhoitotuotetta suihkun aikana. Siihen tarvitaan jo aika pitkä suihku, Rinkinen lisää.
Lämpimässä suihkussa käydään muutenkin kuin peseytymässä. Se on rentouttava hemmottelurituaali.
Kyse on siis myös mukavuudenhalusta. Saavutetuista eduista on vaikea luopua. Sähköä kuluu, koska se on ollut edullista ja on kiva, että on lattialämmitys, koti-spa ja makuuhuoneessa oma plasmatelkkari.
– Energian kulutus liittyy myös esimerkiksi rakentamiseen ja perhesuhteisiin. Nykyisin asutaan väljemmin kuin ennen, ja isompien asuntojen lämmitys vaatii energiaa, Rinkinen sanoo.
Emme edes huomaa, miten riippuvaisia sähköstä olemme
Suurin osa eli noin puolet kotitalouksien energiankulutuksesta menee kodin lämmitykseen. Keskimäärin kolmekymmentä prosenttia kuluu sähkölaitteisiin ja kaksikymmentä veden lämmitykseen.
Ilmastollakin on vaikutuksena: suurin osa kodin energiasta kulutetaan kolmen-neljän talvikuukauden aikana.
Rinkinen tutkii aihetta työkseen ja on huomannut, että kun ihmisiltä kysytään energian kulutuksesta, suuri osa kokee kuluttavansa jo niin vähän kuin mahdollista. Kulutus on kasvanut huomaamatta, ja siksi meidän on vaikea nähdä, että olemme melko hemmoteltuja. Helppous otetaan itsestäänselvyytenä.
Olemme tulleet sokeiksi arjen energiaintensiivisyydelle: laitteita on paljon ja niitä käytetään jatkuvasti, eikä silti koeta, että voitaisiin luopua enää mistään.
– Lyhyetkin sähkökatkot osoittavat, miten riippuvaisia olemme energiasta ja sähköstä. On hyvä miettiä, mitä ilman voisi pärjätä, Rinkinen sanoo.
Mikä on välttämätöntä ja mikä tottumusta tai mukavuudenhalua?
Hygieniamielessä esimerkiksi jokapäiväinen hiustenpesu ei ole tarpeellista, mutta tarpeita on muitakin, esimerkiksi edellä mainitut sosiaaliset ja mukavuuteen liittyvät tarpeet. Ja sitten on tottumus.
– Esimerkiksi pyykkiä pestään enemmän tottumuksesta kuin tarpeesta. Siinä olisi paljon järkevöittämistä, sanoo Marttaliiton ympäristö- ja ilmastoasioiden kehittämispäällikkö Salka Orivuori.
Myös hän uskoo, että yksi suuri syy kulutuksen kasvamiseen on mukavuudenhalu. On ihan tutkittu juttu, että suurituloisen hiilijalanjälki on suurempi kuin keskituloisen. Jos rahaa on, se käytetään, ja jos paita on ollut päällä, se pestään.
Elektroniikka on toki nykyisin energiatehokasta, joten tiheä pyykinpesu ei välttämättä vielä vie ketään konkurssiin. Mutta koneita ja laitteita on enemmän kuin ennen, joten energian kokonaiskulutus ei välttämättä ole yhtään pienempi.
– Viihde-elektoniikkaa ei koskaan ole ollut yhtä paljon kuin nykyisin. Kyse on paljolti siitä, mihin ollaan totuttu. Sähkö on ollut edullista, eikä ihmisillä ole ollut syytä säästää, Orivuori sanoo.
Siivoaminen on ekoteko
Martat ovat jo vuosia puhuneet energiansäästöstä, mutta siitä on kiinnostuttu vasta nyt, kun energia on kallistunut.
– On hyvä muistaa, että kaikki kulutus ei näy omassa sähkölaskussa, mutta ostamamme tavarat ja palvelut kuluttavat energiaa globaalisti.
Kaikilla ei enää ole mistä säästää: koti on lämmitettävä, töissä pitää käydä ja joskus on hyvä peseytyäkin. Koska ilman sähköä ei voi elää, saattaa omassa sähkölaskussa näkyvä säästö olla lopulta melko pieni.
Voisiko silloin nipistää vaikkapa kodinhoidosta – siitä, mistä Marttaliitto parhaiten tunnetaan?
– Me Martoissa neuvomme, että siivoaminen on ekoteko. Kun pitää paikat puhtaana, ei lika pääse pinttymään, asunnon ja tavaroiden käyttöikä pitenee eikä tarvita vahvoja ympäristöä kuormittavia puhdistusaineita. On hyvä siivota vähän kerrallaan ja useammin.
Mutta ehkä imurin ei tarvitse surista yhtenään, ja mallia voi ottaa ajalta, jolloin sähköä ei ollut: harja ja rikkalapio ovat hyvä ensiapu.
