Guovddášbellodat válgavuoiti sámegielddain – Čuovo gielda- ja guovloválggaid sámeguovllus dás
Dán artihkkalis muitalit válgabohtosiid ja dovdduid gieldda- ja guovloválggain Sámis.
Sámi Grand Prix 2025
Saamelaisen lauluperinteen vuoden kohokohta Norjan Kautokeinossa. Musiikkishow tarjoaa joikua, moderneja rytmejä, poppia ja ikimuistoisia hetkiä Saamen parhaiden joikaajien ja laulajien kanssa. Lähetyksen suomeksi selostaa Xia Torikka.
Sámi Grand Prix: paketissa on 3 artikkelia
Giehtaruohttasa guovllus leat jo nu olu mohtorgielkásafarit, ahte eiseváldit leat fuolas turisttaid dorvvolašvuođas
Giehtaruohttasis galledit jahkásaččat badjel 100 000 turistta. Turismma lassáneapmi boktá fuola nu dorvvolašvuođa dihte go luondduge bealis.
Gielddaválggaid evttohasat muitalit, mii sámegielddain ságastahttá aiddo dál
Evttohasat oaivvildit, ahte earret eará gielddaid ekonomalaš dilli, turismma lassáneapmi Anáris ja mánnábearrašiid eretfárren Ohcejogas leat dál áigeguovdilis áššit.
Anarâškielâ iäláskitmân uđđâ mohtâ Amazonia kuávlu algâalmugijn
Totkee Bianca Benini-Morottaja viärdádâl Brasiliast sarnum apurinãkielâ já anarâškielâ iäláskittem.
Sámi oahpahusguovddáš lea šaddadan juo 300 ođđa davvisámegielhálli – dál dutki guorahallá dan mearkkašumi servodahkii
Sámi oahpahusguovddáš lea fállan davvisámegieloahpahusa juo 1990-vuođđalogu rájes.
Sámenuoraid vuolgga New Yorkii ON eamiálbmogiid bissovaš forumii lea eahpesihkkar Amerihká politihkalaš dili dihte
USA čavga rádjekontrolla fuolastuhttá Suoma Sámi Nuorat -searvvi ovddasteddjiid, geat galggašedje vuolgit moatte vahku geažes ON eamiálbmogiid bissovaš forumii.
Hilda Länsman guossin Puoli seitsemän -prográmmas
Sámi musihkkár Hildá Länsman muitala Puoli seitsemän -prográmmas earret eará Sámi Grand Pri birra.
Avvillaš jienasteaddjit vásihedje guovtti jienastanlihpo deavdima álkin, vaikko álggos vehá jorbbodedjege
Guovlo- ja gielddaválggain sáhttá jienastit ovddalgihtii 2.–8.4.2025.
”Tinder lij-i mâʹte ouddâl leäi čâustõk” – puäʒʒoummu miõlâst sääʹm vuäitče mainsted jeänab rääʹǩǩesvuõđâst
Siõm meer da čårrpäiʹǩǩ-kåʹdd vuäiʹtte vaaikted tõõzz, lij-a kaunnâm jiijjâs pieʹllkueiʹm. Puäʒʒooumaž Juha Feodoroff tåbdd, što äävas da aktiivlaž miõlin vuäitt rääʹǩǩesvuõtt šõddâd ouʹdde.
Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain: Areena-karusellissa on 21 videota
Heargegilvobadji nogai dán giđđii – Ohcejogas háliidit ordnet boahttevuođasge ođđa gilvvuid
Giđa gilvvuin eai báhcán dáhpaga beallai, baicce dienas čoggui binná čuovvovaš gilvvuid várásge, jus dakkáriid ožžot Ohcejohkii.
Nikama lea dán jagi heargegonagas – Geahča dás govaid heargegonagasgilvvuin
Reino Kaleva oamastan Nikama-heargi faskkii vuoittu Anára heargegonagasgilvvuin.
Studeantačállimat nohket davvisámegiela eatnigiela iskosii – anáraš- ja nuortalašgiela ii čále oktage eatnigiellan
Abiturienta Sáranne Näkkäläjärvii lea álkit čállit sámegiela eatnigiellan go suomagiela, dasgo son lea vázzán olles skuvlabálgás sámegillii.
Loga dás maid Sámi jienasteaddjit oaivvildit das, mas gielda galggašii seastit
Jienasteaddjit illá oidnet seastinvejolašvuođaid gielddas. Vearromáksiid lassáneami ja ássiid loaktima gielddas atnet dehálažžan gieldda ekonomiijai.
Sámeduojár Petteri Laiti lea vádjolan
Anárjoga Guolnnás riegádan ja bajásšaddan Mihku Biehttár, Petteri Laiti barggai eallinbarggus duojárin ja sámeduoji ovddideaddjin.
Olmmoš njaláhasttii, bázii biilla vuollái ja duššai Anára márkanis
Lihkohisvuohta dáhpáhuvai vuossárgga diibmu 15 sulaid.
Yle Ođđasat: karusellissa on 5 videota
Helssegii háliidit davvisámegielat giellabeasi – ruhtadeapmi goittotge váilu
Olles riikkas leat dál 12 sámi giellabeasi. Ođđa giellabesiid lágideapmái dárbbašuvvošii ruhtadeapmi stáhtas.
Olbmát, fuolkkit ja ođđa oahppásat deaivvadedje vahkuloahpas Heahtás – geahča Márjjábeaivve doaluid dovdduid dáppe!
Dán jagi Márjjábeivviid árbevirolaš njoarostangilvui serve lagabui 100 njoarosteaddji.
Girku ja sápmelaččat: paketissa on 3 artikkelia
Ođđa antologiijas sápmelaččat besset ieža govvidit Sámi girkolaš eallima ja vuoiŋŋalaš áššiid
Sápmelaččat girkus -fidnu prošeaktakoordináhtor Mari Valjakka jáhkká, ahte viiddis teakstačoakkáldat lasiha áddejumi sámiid ja girku gaskavuođain.
Birgenkultuvrras sáhttá leat váttis ohcat veahki, oaivvilda riikka áidna sápmelaš bearašbargi
Olggobeal olbmot eai álo ádde sámi bajásgeassima iešvuođaid ja dat sáhttá váttásmahttit veahki ohcama, lohká bearašbargi Heta Inkinen.
Miâlggâd jiânnai säʹmmlai kõõskâst teäddeet luâđlažvuõđ – Jääskö Neetaaʹje meiʹkkjummuš lij staanpäiʹǩǩ
Neeta Jääskö haaʹlad meiʹkkjemvaaikteeʹjen čuäʹjted nuõrid, što mooʹččes koovi tueʹǩǩen lij kõrr tuâjj.
Badjel bealli oahppiin vázzá skuvlla sámegillii Anáris, muhto oahppogirjjit váilot: ”Vehá váttis oahpahallat visot sámegillii”
Sámeguovllu gielddain buoremus dilli sámegielat oahpahusas lea Ohcejogas ja Anáris. Eanodagas ja Soađegilis leat unnán mánát sámegielat oahpahusas.
Válgamášen: Sámi gielddaválgaevttohasain buohkat eai mávssáše sámegielat bargiide buoret bálkká
Anára, Eanodaga ja Ohcejoga gielddaválgaevttohasat besse vástidit Yle válgamašiinnas čuoččuhussii sámegielat bargiid bálkká birra.
Unna Junná ođđa badji lea álgán!
Keččâp Helijn: Mu gákti, Tälvikuálástem já Suõnnsiõrr.
Oro jaska
17-jahkásaš Elli Anne moriha feastta maŋŋá. Son lea buot sáhpodan iige muitte ovddit eahkedis jur maidige. Issát fas ballá das, ahte son gávnnahallá čiegusvuođainis. Dat billistivččii buot. Oro jaska lea vuosttas sámegiel drámáráidu, mii muitala jávohisvuođa cuvgemis unna servošis. (Oro jaska, Sápmi ja Norga 2024)
