Sávvona jaskes giláš Badje-Deanus oađáša muohtagokčasa vuolde. Gili nuoramus ássi lea goit lihkkan ja de gal ii fárta iige mokta váillo. Girječálli Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga, Helga West geassá bulkoris badjelaš jahkásaš gánddas.
West fárrii mannan gease gánddaguoktáinis Helssegis ruovttoluotta Sápmái iežas mánnávuođaruktui. Áibbašeapmi dettii ja čárvvui váimmus, iige dat addán ráfi.
– Mun áibbašin ruovttoluotta nu guhká. Lea lossat eallit dainna áibbašemiin. Dallehan don it ovtta láhkai eale, go du gorut háliidivččii leat eará sajis, smiehtada West.
Oktiibuot 16 jagi golihedje máddin, go West gaccai oahpu, barggai ja eallin doalvvui iešguđet bálgáide. Helssegis riegádedje maiddái guokte máná.
Sápmi goit geasuhii, go son háliidii addit mánáidasas dan seamma, maid ieš lei ožžon ja dan ii lean vejolaš addit earágo iežas olbmuid luhtte davvin.
– Dán báikki mieldehan bohtet nu olu. Bohtet olbmot, giella, biras ja oktavuohta. Go sápmelaš lohká, ahte váibmu lea sajis, de iibat dat oaivvil, ahte váibmu lea báikkis, dego rivttes báikkis.
Jávohisvuohta jáddada ilu
Maŋemuš jahkái lea čáhkan olu. Fárrema lassin West lea čállán girjji, mii almmustuvai njukčamánu álggus.
Puhu nukke -girji lea suomagielat esseačoakkáldat, mas son gieđahallá earenomážit sámi nieidavuođa, veahkaválddi ja maiddái sámiid sajádaga. Seammás son suokkardallá maiddái iežas eallima.
West ii garvve rašes fáttáid ja girjji nammage jo muitala dan, mii girječálli mielas lea deháleamos. Ferte rahpat njálmmi vai eallin sáhttá fas mannat ovddos guvlui.
– Jávohisvuohtahan jáddada eallima ilu. Dat ráddje nu olu ja buktá maiddái heahpatvuođa. Mun jáhkán, ahte sámeservošiin lea olu dakkár heahpatvuođa dovdu, mii duolbmá. Jávohisvuođa cuvken lea danin nu dehálaš, ahte mii oažžut bálgá eret dan jávohisvuođas.
Čáledettiin son lea jurddašan ovddemus sámenieiddaid ja -nissonolbmuid. West sávvá, ahte maid suopmelaččat gávnnaše su girjji. Son morašta, man unnán suopmelaččat dihtet sámiid birra ja dat unnánašge diehtu láve leat vehá botnjut.
– Suoma servošis mun vuorddán empatiija sámiid ektui. Sápmelaččaide mun fas háliidan dušše muitalit máidnasiid. Jus gii nu oažžu das jeđđehusa, de ain buoret.
West lea teologa ja lea hui beroštuvvan olbmo eallimis, muitalusain ja olbmuid galgamušain. Son govvida iežas hearkin ja dávjá áicáge áššiid, maid olbmot figget čiehkat.
– Go mun oainnán diekkáriid, de mun bázán smiehttat daid olu ja háliidan lohkat ja ságastallat eambo daid birra. Háliidan áddet buorebut dan, ahte manin mii čiehkat nu olu.
Nana sámenissonat, cuvkejuvvon albmát
Son govvida girjjistis, mo sámenissona vuorbin lea dávjá leahkit nanus ja gierdat olu. Máttuid vuordámušat maid čuvvot olbmo. Dat sáhttet leat eallinbálgás sihke veahkkin ja maiddái noađđin.
West lohká iežas olu smiehttan, ahte mii dán árbbis lea dakkár man gánneha seailluhit ja ovddidit ja mii fas lea dakkár, mii duolbmá.
– Dalle soaitá geavvat gal nu, ahte dat iežas eallin báhcá ealekeahttá. Gávdnat dássedeattu dan árbbi ja iežas eallima gaskkas, de dat lea hui váttis.
West jearráge, ahte livččiigo vejolaš hukset dakkár servoša ja sámemáilmmi, gos nissonolbmot sáhtášedje beassat nana ja birgejeaddji nissonrollas luovus.
– Dallehan dat oaivvilda dan, ahte eai dušše nissonolbmot, muhto buohkat váldet ovddasvástádusa min servoša buresveadjimis.
Puhu nukke -girjjis West namuha, ahte sámealmmáiolbmot leat cuvkejuvvon ja danin sámenissonat fertejit nagodit. Suomaiduhttin, dáruiduhttin ja ruoŧaiduhttin leat olu deaddán sámeservošiid ja dat lea čuohcan albmáide.
– Dathan oidno vaikko gárrenávdnasiid geavaheamis ja mielladearvvašvuođas. Mii diehtit dain sierračielggademiinge, ahte mo dat čuohcá. Mo nu láhkai galggašii eallit dan buorre eallima, muhto mo don ealát dan go don guottát maid dan bávččas ja losses noađi.
Son goit oaidná, ahte sámealmmáiolbmuin lea hui olu potentiála, čehppodat ja čábbodat, mii ii goit beasa luovos iige oidnosii.
– Mun jáhkán dat lea justa dat seamma mii guoská nissonvuođa ja maiddái buot sohkabeliid sámeservošis. Ahte oažžut gánddaide ja almmáiolbmuide buorre iešdovddu, vai sii nákcejit eallit dán eallima maid sii ieža háliidit. Dat lea juste dat seamma go dan nieidavuođas.
West ii leat goit darvánan dušše váivves beliide, muhto girjjis lea maid olu liekkusvuohta ja illu. Son deattuha, ahte sápmelaččat eai leat makkárge oaffarat, geat gillájit sámevuođas, vaikko sis leatge iežaset bákčasat ja hávit.
– Galhan dat lea hirbmat suohtas leat sápmelaš. Ii leat láittas, bohkosa West njálgát.
Niehkun guoibmi ja stuorra ráhkisvuohta
West lea bajásšaddan stuorra bearrašis ja govvida birrasa liekkusin. Su mánnávuođas Savvon lei ealli gilli ja doppe lei maiddái skuvla. Dál gili ássiid sáhttá rehkenastit ovtta gieđa suorpmaiguin.
Mánnávuođaruovttustis son dálostallá ovttas áhčiinnis ja lea dovdan, ahte livčče šaddan fas iešge mánnán.
– Mus lea dakkár dovdu, ahte buot lea ovddabealde. Das boahtá hui hávskes dovdu.
West lea vel dikšunluomus iige áiggo hohpohaddat bargui. Son háliida vuoiŋŋastit ja návddašit jagi gierddus, oahpásmuvvat ruovttu guovlluide ja duovdagiidda ođđasit. Dál lea áigi ja sadji maiddái nieguide.
Earenomážit son vuordá eallimis luovosvuođa ja friddjavuođa. Ođđa dáidduid oahppan maid geasuha ja niehkun livččiige oahppat vuodjat friija teknihkain.
– Mus leat oalle joavdelas niegut, muhto dat gullá olbmo friddjavuhtii, ahte sáhttá bargat maid joavdelas áššiid, mat eai doalvvo du gosage. Dieđusge jus mun oahpan vuojadit albmaláhkái, dallehan mun beasan vaikko rasttildit joga.
Westis leamašan eallimis golbma niegu, main guovttis leat jo ollašuvvan. Sus leat guokte máná ja son lea beassan studeret universitehtas humanisttalaš suorggis. Okta niehku lea vel báhcán.
– Dat lea dat, ahte mun gávnnašin buorre guoimmi ja stuorra ráhkisvuođa. Dat ain vuordá mu ja dien láhkai buot lea rabas. Mus ii leat makkárge heahti iige hoahppu. Smiehtan, ahte man buorre ja fiinna dilli, ii dárbbaš doapmat, dadjá Helga West.
