Saamelaisten totuus- ja sovintokomission julkaisemassa uudessa erillisselvityksessä tuodaan esiin toisen maailmansodan saamelaiset uhrit ja saamelaisten menetykset.
Selvityksestä käy ilmi, että saamelaiset joutuivat keskelle toista maailmansotaa voimakkaammin kuin Suomen kansalaiset keskimäärin.
– Jopa rintamalla kaatuneissa saamelaisilla oli suhteellinen yliedustus, toteaa Pekka Kauppala laatimassaan erillisselvityksessä.
Kauppala on filosofian tohtori ja Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen dosentti. Hän tarkastelee selvityksessä Suomen saamelaisten kohtelua ja kohtaloa toisen maailmansodan erillissotien aikana.
Pekka Kauppalan arvion mukaan saamelaisia kaatui sodassa 80–100, eli 3,7–4,6 prosenttia saamelaisväestöstä. Vastaavasti suomalaisia arvioidaan kuolleen toisessa maailmansodassa 2,5 prosenttia kokonaisväestöstä.
Moni kysymys sodasta on yhä vailla vastausta
Saamelaisten kotiseutualueella käytiin talvi-, jatko-, sekä Lapin sodan taisteluita.
Ennen jatkosodan syttymistä Suomi evakuoi kiireellä ja heikosti valmistellen koko Lapin. Saamelaiset lähtivät evakkoon Keski-Pohjanmaalle, jossa monet sairastuivat erilaisiin tauteihin ja osa menehtyi. Sen lisäksi monet joutuivat pakolla luopumaan poroistaan ja laajat porotuhot vaikuttivat vielä useamman talouteen.
Toinen maailmansota kosketti erityisen kovaa kolttasaamelaisia. Heidän perinteisestä alueestaan Petsamosta tuli taistelutanner, ja jatkosodassa Suomi menetti Petsamon Neuvostoliitolle. Kolttasaamelaiset uudelleen asutettiin Suomen puolelle. Lapin sodassa saksalaiset joukot polttivat lähes koko Lapin.
– Saamelaisten kohtelu ja kohtalo sotien aikana on mitä merkittävin kysymys heitä koskevien epäoikeudenmukaisuuksien ja eriarvoisuuden historiaa Suomessa selviteltäessä. Se myös muodostaa suorastaan valkoisen sivun, sillä monet sota-aikaa koskevat peruskysymykset odottavat edelleen vastauksiaan, sanoo Kauppala selvityksessään.
Selvitys on osa saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission työnä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja sulauttamista valtaväestöön, sekä tuoda sovittelutapoja saamelaisten ja valtion välille.
Paikallistutkija: Sotaan lähtiessä kaksi aivan erilaista maailmaa kohtasivat
Utsjokelaisen paikallistutkijan Nilla Pieskin mielestä on hyvä, että uusi raportti tuo sota-aikaa esille saamelaisten näkökulmasta.
Hän on itsekin tutkinut sota-aikaa paljon ja sivuaa sitä myös kirjassaan Kun pajunlehti kellastui ja lohensuomu tummui.
– Olen joskus miettinyt, pitäisikö ne asiat jo haudata mutta kyllä ne siellä kummittelevat edelleen.
Hän näkee, että kun saamelaiset lähtivät sotaan, he kohtasivat samalla uuden maailman.
– Siinä kohtasivat kaksi aivan erilaista maailmaa, Utsjoki ja Suomi. Siinä on poromies laavussa istuskellut ja paimentanut tokkaa ja yhtäkkiä hänet on viety etelään suureen sotaan. Se on ollut suuri askel.
Pieski kertoo, että armeijassa on kuitenkin arvostettu saamelaisten erityistä taitoa osata olla luonnossa ja kulkea siellä.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission julkaisema erillisselvitys on luettavissa valtionneuvoston verkkosivuilla.
Elävä historia -podcastissa käsitellään Lapin sodan vaiettuja kokemuksia ja Lapin sodan evakoiden kohtaloa:
