Nina Ruotsalaisen supistuksen aallot alkoivat lokakuisena aamuna kaksi vuotta sitten, kun puoliso oli viemässä perheen esikoista päiväkotiin. Mies palasi kotiin leipomon kautta. Supistusten lomassa katsottiin telkkaria ja syötiin, valmistauduttiin kätilöiden ja doulan saapumiseen. Iltapäivällä joogapallo ja puoliso mukanaan Ruotsalainen meni suihkuun, alaselkään suihkuteltu kuuma vesi tuntui hyvältä.
– Kaikki tuntui tosi turvalliselta.
Nina Ruotsalainen synnytti lopulta toisen lapsensa kotonaan, ”omaehtoisesti ja chillisti” synnytysammeessa puolison, siskon, kahden kätilön sekä doulan ympäröimänä.
Siihen hän luiskahti, liukas pieni 4,6-kiloinen hahmo.
Nina Ruotsalainen
Sitten joku antoi hänelle kylmän kokiksen ja sen jälkeen syntyi istukka.
– Menin pötköttelemään sohvalle, vauva ja istukka vierelläni. Puolisoni leikkasi napanuoran ja kätilö ompeli pari tikkiä, jotka tarvitsin.
Toinen synnytys auttoi pelkoon
Nina Ruotsalaisen ensimmäinen synnytys käynnistettiin sairaalassa, kun hän oli mennyt muutama päivä ennen laskettua aikaa tarkistuttamaan, oliko tihkuminen lapsivettä.
Synnytys kesti kaikkiaan kolme päivää ja sinä aikana käynnistystä yritettiin monin eri keinoin. Ballonki oli elämän kivuliain kokemus.
– En tiennyt vielä silloin, mistä voin esimerkiksi kieltäytyä. Nyt tällä tiedolla olisin lähtenyt kotiin tarkistuksen jälkeen seuraamaan tilannetta, hän sanoo.
Hän on käynyt läpi ensimmäistä synnytystään puhumalla synnytyspelkokätilön, doulan sekä neuvolapsykologin kanssa. Lisäksi toinen synnytys oli korjaava.
– Suurin ero sairaalasynnytykseen oli ehdottomasti se, että kotisynnytyksen aikana kukaan ei koskenut minuun, vaan sain tehdä kaiken kehollani itse.
Kerran kätilö kysyi lupaa kuunnella vauvan sydänääniä. Ajatella, hän kysyi minulta luvan.
Nina Ruotsalainen
Kotisynnytykset ovat harvinaisia
Jokaisella on Suomessa oikeus synnyttää missä haluaa. Suomessa kotisynnytyksiä ei virallisesti suositella. Suurin osa synnyttää sairaalassa, mutta kotisynnytysten määrä on hieman kasvanut. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 99,3 prosenttia synnytti sairaalassa.
– Koti on mieletön ja tutkimusten mukaan matalan riskin synnyttäjille myös todella turvallinen paikka synnyttää. Kotisynnytyksen ehtona on, että on terve ja raskaus on sujunut hyvin, sanoo kätilö Jenna Hellstén.
Hellstén on tehnyt kotikätilön työtä pian kahdeksan vuotta ja kiertänyt vapaaehtoiskätilönä ympäri maailmaa avustamassa synnytyksissä. Hän synnytti myös itse kotona esikoisensa reilu puoli vuotta sitten.
Joidenkin voi olla vaikea ymmärtää valintaa synnyttää kotona. Suomea, kun pidetään yhtenä maailman turvallisimmista maista synnyttää sairaalassa ja hoitomme on huippuluokkaa. Monille kotisynnytys voi olla tabu.
– Monilla särähtää heti korvaan sana kotisynnytys ja se johtuu usein tiedonpuutteesta aihetta kohtaan tai epärealistisista, jopa huvittavista mielikuvista. On tärkeää muistaa, että me osaamme synnyttää ja synnyttäminen on turvallista. Tällaista positiivista sanomaa ei oikein kuule, Jenna Hellstén muistuttaa.
Kätilöiden läsnäolo kotisynnytyksessä on Hellsténin mukaan tärkeää ja se lisää tutkimustenkin mukaan kotisynnytysten turvallisuutta.
Kotona synnytys saa edetä rauhassa ja synnyttämisen ammattilaiset seuraavat koko ajan äidin ja vauvan vointia, mutta eivät puutu turhaan ja antavat tilaa.
Kotisynnytyskin voi olla hankala
Pinja Mitrovitch synnytti kotonaan toisen lapsensa viime vuoden kesäkuussa. Uuvuttavan kolmen supistelupäivän jälkeen veteen syntyi tyttö, jonka katse oli terävä, mutta rauhallinen. Mukana oli kaksi kätilöä, doula, ystävä ja puoliso sekä valokuvaaja.
Mitrovitch valokuvaa ammatikseen odottajia, äitejä ja perheitä. Hän on lisäksi kuvannut muutamia synnytyksiä. Selvää oli, että ammattilainen ikuistaa hänen synnytyksensä.
– Stressasin valmistautuessa valokuvaajan hankkimista eniten, koska tiedän, mitä se vaatii kuvaajalta ja kuvauskalustolta. Tilanne on intiimi ja vaatii älyttömästi luottamusta mutta myös ymmärrystä, mitä synnytyksessä tapahtuu fysiologisesti, Mitrovitch kertoo.
Pinja Mitrovitch on Suomen Kotisynnytysyhdistyksen hallituksessa. Hän on perustanut ystävänsä kanssa yrityksen, joka järjestää tapahtumia odottajille ja äideille, sekä jakaa tietoa ja tukea kotisynnyttäjille.
Kun valmistauduin omaan synnytykseen, koin, että ei ollut mitään yhteisöä, joka yhdistäisi kotisynnyttäjiä tai antaisi mahdollisuuden tavata doulia ja kätilöitä yhdessä.
Pinja Mitrovitch
Ensimmäisen lapsensa Mitrovitch synnytti sairaalassa. Mitään traumoja kokemuksesta ei jäänyt, mutta hän kokee olleensa tilanteessa lukossa, eikä lopulta toivomus veteen synnyttämisestäkään toteutunut. Lapsi joutui teho-osastolle heti synnyttyään alhaisen happisaturaation takia.
– Se ei ollut mikään maaginen kokemus.
Mitrovitchille oli selvää, että toinen lapsi syntyy kotona, mutta hän painottaa, että kotisynnytys ei ole mikään ratkaisu onnistuneeseen kokemukseen. Häntä esimerkiksi harmitti jälkikäteen, kun kätilöt pyysivät pois ammeesta, kun lapsi oli syntynyt, vaikka hänestä itsestään olisi tuntunut parhaalta jäädä veteen. Istukan hän halusi synnyttää niin, ettei huoneessa ollut ketään.
Kotona synnyttäminen vaatii rahaa
Kotona synnyttäminen ammattilaisten avustamana on mahdollista sille, jolla on siihen varaa.
Nina Ruotsalainen maksoi noin 3000 euroa kätilöiden ja doulan palveluista. Pinja Mitrovitch (kuvassa oikealla) laskee, että hänen synnytystiiminsä maksoi 5000 euroa.
Sairaalassa synnytetään verovaroin ja synnyttäjän osuus on lähinnä vuodeosaston vuorokausimaksu, joka on kaikkiaan muutamia satasia.
Ruotsalainen ja Mitrovitch sanovat kumpikin olevansa äitejä, jotka haluavat kertoa aika tavalliset synnytystarinansa. Kumpikin kävi myös rutiinitarkastuksessa sairaalassa vauvan kanssa muutama päivä syntymän jälkeen. Neuvolassa molempiin on suhtauduttu kannustavasti ja kiinnostuneesti.
Kumpikin haluaisi, että kotisynnytykset saataisiin osaksi terveydenhuoltoa ja yhteiskuntaa niin, että niihin saisi myös yhteiskunnalta rahallista tukea
Kätilö Jenna Hellstén toivoo, että kotisynnytys olisi jokaiselle matalan riskin synnyttäjille vaihtoehto sairaalasynnytyksen rinnalla, kuten vaikkapa Tukholmassa, jossa terveen ja uudelleen synnyttävän on mahdollista synnyttää valtion tukemana kotona.
– Jollekin sairaala luo turvan ja jollekin koti on paikka, jossa kokee olevansa turvassa. Mahdollisuus kotisynnytykseen olisi myös yhteiskunnalle iso säästö, Jenna Hellstén toteaa.
