47 sekuntia.
Se on nykyisin keskimääräinen aika, jonka jälkeen keskeytämme tehtävämme näyttöpäätteen edessä ja suuntaamme huomiomme jonnekin muualle. Klikkaamme esimerkiksi toiselle välilehdelle tai käymme vastaamassa äänimerkillä piipanneeseen meiliin tai pikaviestiin.
Yhdysvaltalainen professori Gloria Mark on työryhmineen tutkinut jo parinkymmenen vuoden ajan ihmisten keskittymiskykyä heidän käyttäessään digitaalisia laitteita.
Vertailun vuoksi: vuonna 2004 vastaava aika oli Markin tutkimusten mukaan keskimäärin noin kaksi ja puoli minuuttia. Vuonna 2012 se oli laskenut 75 sekuntiin.
Nykyinen aika, 47 sekuntia, on pysynyt samana jo 5–6 vuoden ajan.
Parissakymmenessä vuodessa tulos on siis pudonnut reilusti yli puolet pienemmäksi.
Monet asiat haastavat keskittymistä
Vaikka Markin tutkimustulos ei suoranaisesti kerrokaan keskittymiskyvystä juuri työ- tai vapaa-ajalla, voi siitä kuitenkin päätellä jotain. Kukapa meistä ei viettäisi aikaansa digitaalisten laitteiden parissa työssä, vapaa-ajalla tai opiskellessa.
Aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori Mona Moisala ajattelee tulosten kertovan paljon ajasta, jossa elämme.
– Huima muutos kertoo siitä, että jatkuva pomppoilu tehtävästä toiseen ja kiireen tuntu ovat lisääntyneet merkittävästi kahden vuosikymmenen aikana sekä työ- että vapaa-ajalla, Moisala sanoo.
Keskittymiskykyämme haastavat muun muassa erilaisten älylaitteiden ilmoitukset, monen asian puuhaaminen samanaikaisesti, ajatusten harhaileminen muualle ja se, että olemme itse totuttaneet aivomme kuluttamaan mukavaa, nopeatempoista viriketulvaa puhelimen näytöltä.
Moisala puhuu Tämäkin on totta -miniluentosarjan jaksossaan ”Tiktok-aivoista”.
Lyhyiden somevideoiden katselu ja erilaisten ”sälähommien” suorittaminen kesken kaiken saattaa tuntua palkitsevalta ja koukuttavalta.
Sen sijaan keskittyminen tehtävään, joka on hidasta ja joka vaatisi enemmän uppoutumista, voikin tuntua ylitsepääsemättömältä.
Aivoja jatkuva pikapalkintojen odotus kuitenkin rasittaa.
Pois pomppoilusta
Moisalan mukaan aivot ovat jo nyt kestokykynsä äärirajoilla.
Vain aika näyttää, kiihtyykö tahti entisestään, hän pohtii.
Lyhyetkin keskeytykset rasittavat aivoja, sillä huomion siirtäminen askareesta toiseen on aivoille raskasta. Myös multitaskaaminen rasittaa aivoja.
– Erityisesti etuotsalohkojen ja päälakilohkojen alueet pinnistelevät kovasti, kun yritämme tehdä kahta asiaa samanaikaisesti. Sen seurauksena olemme tutkitusti väsyneempiä, stressaantuneempia ja teemme enemmän huolimattomuusvirheitä.
Kyseessä on omanlaisensa noidankehä, sillä väsyneenä ja stressaantuneena keskittyminen on entistä vaikeampaa.
Lue lisää: Nämä kolme kysymystä paljastavat keskittymiskykysi tilan
Jos olemme jatkuvasti nopeassa, tehtävästä toiseen pomppoilevassa tilassa emmekä anna aivoillemme niiden tarvitsemaa palautumisaikaa, aivojen tarvitsema tasapaino häiriintyy. Aivot kuormittuvat.
– Pahoin pelkään, että erityisesti työelämässä ilmenevä pomppoileva tila valuu entistä enemmän myös vapaa-ajalle. Pahin skenaario on, ettemme palaudu edes vapaa-ajalla. Jos aivot eivät pääse palautumaan, myös muu kehomme väsyy.
Keskittymistä voi opetella
Keskeytysten kanssa kamppaileville Moisalalla on tärkeä viesti.
– Levottomana tehtävästä toiseen poukkoilevat aivot voi opettaa keskittymään uudelleen. Aivot ovat muokkautuvia, hän muistuttaa.
Moisala on kehittänyt viisi erilaista keskittymisharjoitusta, joiden kesto vaihtelee muutamasta minuutista tuntiin.
Harjoituksia voi tehdä omassa tahdissa riippumatta siitä, millaista oma arki on.
– Keskittymisharjoitusten myötä päiviin saa enemmän palauttavia hetkiä, tilaa ja hallinnan tunnetta. Oivallat, miten voit siirtää itsesi pomppoilevasta ongelmanratkaisumoodista rauhallisempaan tilaan. Lisäksi opit, miten jaksaa keskittyä myös tylsään ja epämotivoivaan tehtävään.
Levottomana tehtävästä toiseen poukkoilevat aivot voi opettaa keskittymään uudelleen. Aivot ovat muokkautuvia.
Mona Moisala
Arki on pakostikin kiireistä ja tehtävää olisi paljon. Itse voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että se sisältää on myös virikkeetöntä aikaa, jolloin keskitymme vain yhteen asiaan kerrallaan.
– Kun opimme keskittymään olennaiseen, olemme myös tehokkaampia ja huolellisempia. Toisin kuin luulemme olevamme silloin, kun hypimme asiasta toiseen ja teemme montaa asiaa samanaikaisesti.
Haluatko parantaa keskittymiskykyäsi? Kokeile Mona Moisalan kehittämiä harjoituksia
Testaa treenisivulla viittä erilaista harjoitusta ja kerro, miten keskittyminen sujui.
Onko rentoutuminen vaikeaa ja pätkiikö muisti? Löydät rentoutumiseen ja muistitekniikoihin liittyviä harjoitussisältöjä tästä.
