Opi kirjoittamaan kuin Kirsi Kunnas – seitsemän runoilijan tapaa, joita kuka vain voi kokeilla

Kirsi Kunnas (1924–2021) oli modernin suomalaisen kirjallisuuden arvostetuimpia runoilijoita, jonka kokoelma Tiitiäisen satupuu mullisti kotimaisen lastenrunouden. Näin hän sen teki.

Kirsi Kunnas kissa sylissään.
Kirjailija Kirsi Kunnas kotonaan Ylöjärvellä kissa sylissään vuonna 1977. Kuva: Kalle Kultala

Kirsi Kunnaksen syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta 14. joulukuuta 2024.

Kirsi Kunnas antoi elinaikanaan runsaasti haastatteluja, joissa puhui tekstiensä merkityksistä ja tarkoitusperistä. Hän kertoi paljon myös työskentelytavoistaan ja perhe-elämästään, johon kuuluivat puoliso, kirjailija Jaakko Syrjä (1926–2022) sekä lapset Martti Syrjä ja Mikko ”Pantse” Syrjä.

Poimimme Ylen arkiston haastatteluista seitsemän Kunnaksen työtapaa tai ajatusta, joista voi yhä tänäkin päivänä saada inspiraatiota omaan kirjoittamiseen.

1. Kirjoita itsellesi

Kirsi Kunnas oli kolmekymppinen ja julkaissut jo kaksi runokokoelmaa, kun hän sai tehtäväkseen kääntää englantilaisia lastenkamarirunoja. Riimitellessään runot uudelleen suomeksi hän löysi tavan kuvata asioita ympärillään.

Kirsi Kunnas dokumentissa Kissantassu vuonna 1968. Videon lopussa puita takkaan asettelee hänen aviomiehensä.

Sen jälkeen syntyi vuonna 1956 julkaistu Tiitiäisen satupuu, aivan uudenlainen runokokoelma, jonka nonsense-tyylillä leikittelevät runot ihastuttavat edelleen lapsia ja aikuisia.

Kunnas kertoi Kissantassu-dokumentissa, että kirjoitti runot itselleen. Sille lapselle, joka hänessä oli, ja joka kaikissa aikuisissa pitäisi olla vielä jäljellä.

2. Luo itsellesi alter ego

Joskus kirjailija luo teokseen hahmon, joka on kirjailijan vaihtoehtoinen minä. Kunnas on kertonut Tiitiäisen satupuussa seikkailevan Haitula-nimisen hahmon olleen hänen alter egonsa. Hahmo auttoi häntä pääsemään yli itsesäälistä ja takaisin raiteilleen.

Kirsi Kunnas ohjelmassa Kissantassu vuonna 1968.

– Haitulasta tuli vähitellen toinen minäni. Olen myöhemmin ajatellut, että se otti kirjailijanimekseen Kirsi Kunnaksen, Kunnas totesi ilkikurisesti alla olevassa radiohaastattelussa vuonna 2017.

1957 Kirsi Kunnas ja satukokoelma Tiitiäisen tarinoita
Haastattelu alkaa kohdasta, jossa Kirsi Kunnas kertoo Haitulasta.

3. Kirjoita tunteesi eläimille

Kirsi Kunnaksen täyttäessä 90 vuotta Yle kysyi yleisöltä, mikä hänen runoistaan oli kaikkein rakkain. Äänestyksen voitti teksti Tunteellinen siili.

Runossa eläimen inhimillistäminen on onnistunut kertomaan jotain hyvin olennaista ihmisyyden kokemuksesta, sillä niin moni voi Kunnaksen itsestään kirjoittamaan tekstiin samaistua.

Ote Kirsi Kunnaksen runosta Tunteellinen siili:

”Oi, sanoi siili
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?

Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.”

Kirsi Kunnas ohjelmassa Kissantassu vuonna 1968.

Projisointi tarkoittaa omien ajatusten tai tunteiden heijastamista ulkoiseen kohteeseen. Kunnas kirjoitti näkemistään eläimistä hahmoina, jotka käyttäytyivät tai tunsivat ihmisten tapaan, tai vaihtoehtoisesti kirjoitti tuntemiensa ihmisten ominaisuuksia eläimille.

4. Löydä tuntemattomat ajatuksesi

Kunnas kertoi elämästään ja työtavoistaan palkitussa ohjelmasarjassa Ammatti: kirjailija. Hänen mukaansa kirjoittaminen mahdollisti hänelle toisenlaisen ilmaisun kuin mihin hän kykeni puhuessaan.

Ote ohjelmasta Ammatti: kirjailija (2000).

Nuorille hän kertoi antaneensa neuvon, että kirjoittamalla ajatuksilleen muodon voi rakentaa pohjan, josta kehittyy uusia ajatuksia.

5. Lue tekstejä ääneen

Kunnas käänsi paljon kirjallisuutta. Suomentaessaan hän luki tekstejä ääneen ja etsi sillä tavoin kirjoittajan tyyliä.

Ote ohjelmasta Ammatti: kirjailija (2000).

Kirsi Kunnas oli suuri ääneen lukemisen puolestapuhuja. Hän jopa toivoi, ettei hänen runojaan sävellettäisi niin paljon lauluiksi, sillä hän halusi vanhempien lukevan niitä yhdessä lastensa kanssa. Hän kehotti myös pariskuntia lukemaan runoja ääneen toisilleen, kuten hän ja hänen miehensä tekivät.

6. Kirjoita versioita

Kunnas saattoi kirjoittaa runoista jopa 50 versiota. Vanhoja runojen aihioita hän säilytti pahvilaatikoissa. Joskus niistä syntyi uusia runoja.

Ote ohjelmasta Ammatti: kirjailija (2000).

Joskus hän tarkasteli vanhoja versioitaan ollakseen tyytyväinen siihen, mitä niistä lopulta tuli.

7. Iloitse kiitoksesta

Ylen toimittaja Minna Joenniemi tapasi Kirsi Kunnaksen 29. lokakuuta 2021 ja vei hänelle tiedon Kulttuurigaalassa annetusta Elämänura-palkinnosta.

– Olen tosissani onnellinen. Meidän kaikkien, jotka teemme erilaista työtä maailmassa, on lupa olla onnellinen silloin, kun saa kiitoksen, Kunnas vastasi uutiseen liikuttuneena.

Kirsi Kunnaksen viimeinen haastattelu vuonna 2021.

Hän kertoi seuranneensa puiden laskeutumista lepoon.

– Puut eivät menehdy, ne vain sulkevat vähäksi aikaa silmänsä ja nukkuvat, hän sanoi ja kertoi tunteneensa itsensä jollakin tapaa puuksi.

Haastattelu jäi Kunnaksen viimeiseksi. Hän kuoli nukkuessaan 8. marraskuuta 2021.

Yle osallistuu Kirsi Kunnaksen juhlavuoteen Pikku Kakkosen ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistyönä syntyneellä kahdeksanosaisella sarjalla Haitulan matkassa. Sarjaan on tehty myös sanataiteen toimintavinkkejä kotien, varhaiskasvatuksen ja koulujen käyttöön.