Käytämme päivittäin runsaasti antiikin aikaisia sanoja. Matkan varrella sanoja on kuitenkin yhdistetty siinä määrin villisti, ettei antiikin ihminen meitä juuri ymmärtäisi. Osa sellaisenaan säilyneistä sanoista on tyystin muuttanut merkitystäänkin. Reijo Pitkäranta ja Jorma Kallenautio johdattavat kuulijat avartavalle matkalle terminologian maailmaan.
Valtaosa kansainvälisistä tieteellisistä termeistä ja kulttuurisanoista juontaa juurensa muinaiskreikasta ja latinasta. Sanan ulkomuodosta ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, onko kyse antiikin ajan termistä vaiko vasta myöhemmästä muodostelmasta. Esimerkiksi sana ekonomia on vanha termi, ekologia taas uusi, eikä eko-etuliitekään enää viittaa samaan asiaan.
Järjestelmällinen tieteenharjoitus alkoi Kreikassa noin 600 eaa., ja monia tuolloin määritellyistä termeistä me edelleen käytämme päivittäin. Varhaisimmat indoeurooppalaiset kulttuurisanat ovat vieläkin vanhempia: sellaisia ovat mm. Homeroksen viittaukset Thea ja Musa -jumalattariin, teologian ja musiikin alkuunpanijoihin.
Näiden muinaiskreikan sanojen levinneisyydestä ja elinvoimaisuudesta saamme kiittää roomalaisia. Kreikkalaisia jäljitelleet roomalaiset lainasivat suuren osan termeistä äidinkieleensä latinaan, minkä lisäksi he kartuttivat sanastoa myös puhtaasti omakielisellä aineistolla. Kun latinasta sittemmin tuli valtakieli Länsi-Euroopassa, kreikkalais-latinalainen kulttuurisanasto välittyi myös uusiin kieliin.
Latinan vaikutus välittäjäkielenä näkyy monin tavoin. Tunnemme sanat niiden latinalaisessa muodossa, ja moni termi koostuu sekä kreikkalaisesta että latinalaisesta osasta. Esimerkiksi sanat televisio, sosiologia ja terminologia ovat hybridimuotoja.
Osa aivan perussanastostamme on antiikin aikaisessa muodossaan, mutta eri merkityksessä. Esimerkiksi sana skhole, josta olemme saaneet sanan koulu, tarkoitti alun perin vapaa-aikaa. Sanalla huumori on hauska etymologia: alun perin nestettä tarkoittanut sana sai nykyisen merkityksensä 1500-luvulla Ben Jonson -nimisen kirjailijan kynästä. Taustalla on antiikin ajasta vallalla ollut käsitys, jonka mukaan ihmisluonne selittyy sillä, missä suhteessa ruumiinnesteet ovat toisiinsa.
Dosentti Pitkärannan ja toimittaja Kallenaution ahaa-elämyksiä takaava radiosarja sisältää 14 osaa ja se on ladattavissa mp3-muodossa.
Katso myös
- Viikinkien aika 1/3
- Viikinkien aika 2/3
- Viikinkien aika 3/3
- Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita
- Kulttuurimatkalla muinaiseen Egyptiin
- Latinankielisiä uutisia Suomesta, olkaa hyvä!
- Suomalaisen suussa tangokin taittuu latinaksi
- Viikon kieli: Latina
- Pekka Tiilikainen kertoo Kreikan-matkastaan vuonna 1952
- Matka 1800-luvun Lappiin kertoo kalotin kansan ankarista oloista
- Kreikkalais-latinalaisia termejä nykypäivänä (terminfo.fi)
