2010-luvun alussa Suomeen haluttiin lisää ydinvoimaloita, vaikka Olkiluoto 3 oli paljastunut jo hankkeeksi, jossa miltei kaikki oli mennyt vikaan. Ydinenergian kytkökset herättivät epäilyksiä vuonna 2014, ja Pressiklubi kysyikin, onko Suomi suomettunut. Ratkaisuja energiakriiseihin on etsitty idästä – Ylen kirjeenvaihtajien reportaasiohjelma Neuvostoenergia vuodelta 1983 esitteli Neuvostoliiton energiasuunnitelmia juuri suomettumisen aikakaudella.
Vuonna 2010 Teollisuuden Voima, Fortum ja Fennovoima halusivat ostaa Suomeen yhteensä kolme uutta ydinvoimalaa. Suomelle kaupiteltiin seitsemää eri ydinreaktorimallia, joissa kaikissa oli ongelmia, MOT kertoi Ydinvoimaa ostamassa -ohjelmassa.
Tuolloin Olkiluoto 3 oli ollut rakenteilla viisi vuotta ja se oli jo aikataulusta jäljessä. Toimittaja Kati Juuruksen haastattelemat asiantuntijat ihmettelivät, mikä kiire Suomella oli rakentaa lisää ydinvoimaa. Ohjelma esitettiin 19.4.2010.
MOT: Ydinvoimalaa ostamassa
Teksti: MOT
Lobbaus käy kuumana, ja suomalaisten on annettu ymmärtää, että koko maailma on ydinvoimabuumin vallassa. Mutta onko asia ihan niin? MOT selvitti vuonna 2010, miksi ydinvoimalahankkeita pidetään maailmalla paljon riskialttiimpina kuin Suomessa.
Teollisuuden Voiman (TVO) ranskalaiselta Arevalta tilaaman Olkiluoto3-ydinvoimalan rakentaminen on ollut yhtä tuskaa ja laitos on ainakin kolme vuotta myöhässä. Kansainväliset ydinvoima-asiantuntijat pitävät Olkiluoto 3:sta varoittavana esimerkkinä.
"On vaikea sanoa mikä Olkiluodossa on mennyt vikaan, koska helppo vastaus on, että pieleen on mennyt kaikki." toteaa energiatalouden professori Steve Thomas Greenwichin yliopistosta.
"Uuden sukupolven laitoksista on vain vähän näyttöä. Vain kahdesta laitoksesta on merkittävää rakentamiskokemusta. Käyttökokemusta ei ole lainkaan. Kaksi esimerkkiä ovat molemman sujuneet huonosti. Olkiluoto 3 on selvästikin sujunut hyvin huonosti. Ranskan Flamanville näyttää sujuvan huonosti myös." sanoo Thomas.
Ohjelmassa muun muassa OECD:n (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) ydinenergiaosaston johtaja Luis Echavarri ihmettelee Suomen kiirettä rakentaa näin nopeasti lisää ydinvoimaa. Hän toteaa että Olkiluodosta on paljon opittavaa. "En enää suosittelisi, että aloitetaan uudella teknologialla, jota sovelletaan ensimmäistä kertaa. Tämä on avainkysymys. On valittava teknologia, jolla minimoidaan riskit."
MOT kertoo myös, millaisia ydinvoimalamalleja Suomeen seuraavaksi on tarjolla. Käy ilmi, että jokaisessa on jotakin vikaa.
Ydinvoimalaa ostamassa: käsikirjoitus
Ensimmäinen heinäkuuta 2010 eduskunta myönsi kaksi ydinvoimalalupaa, toisen Fennovoimalle ja toisen Teollisuuden Voimalle neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Olkiluotoon.
Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomille maaliskuussa 2014. Omistussuhteiden muutoksen takia Fennovoiman piti hakea ydinvoimalalupaan muutosta. Luvan hyväksymisen puoltaminen sai Vihreät lähtemään Ville Niinistön johdolla hallituksesta syyskuussa.
Fennovoima-päätökset saivat Pressiklubin pohtimaan vuonna 2014, oliko Suomi suomettumassa
Syyskuussa 2014 Ruben Stillerin isännöimän Pressiklubin vieraana oli Vihreän liiton (Vihreät) puheenjohtaja Ville Niinistö, Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esihenkilö Marko Junkkari sekä MTV:n politiikan toimituksen esihenkilö Timo Haapala.
Ohjelman keskustelunaiheena oli suomettuminen, Euroopan unionin ja Venäjän suhteet sekä Vihreiden ero Stubbin hallituksesta Fennovoiman lupahakemuksen vuoksi.
Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka rakentaa Suomeen Pyhäjoelle Hanhikivi 1 -nimistä ydinvoimalaa. Voimala on vahvasti venäläisvetoinen, sillä Fennovoiman yksi suurista omistajista on venäläisen Rosatomin rekisteröity tytäryhtiö RAOS Voima Oy. Rosatom on Venäjän valtion korporaatio, jonka erikoisalaa on ydinosaaminen. Rosatom vastaa myös Venäjän ydinasetuotannosta.
Rosatomin omistajuutta pidettiin ongelmallisena, sillä EU:n ja Venäjän välit olivat kriisiytyneet. EU painosti Venäjää siitä, miten Ukrainassa tulisi noudattaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia.
Myös Venäjän ja Suomen välinen suhde puhututti vieraita. Pressiklubissa pohdittiin Suomen olevan jos ei suomettunut, niin ainakin suomettumaan päin.
Ukrainan kriisin myötä Euroopan unioni asetti vuonna 2014 Venäjälle kansainvälisiä pakotteita. EU:n jäsenmaana Suomi joutui tilanteessa jossain määrin kahden tulen väliin.
Junkkari totesi Suomen hoitaneen kauppasuhteet Venäjään yleensä hyvin virkamiesmäisesti ja ilman politiikkaa. Hänen mielestään Suomi on haluton myöntämään, että itänaapurina oli “arvaamaton suurvalta”.
Niinistön huoli oli, että Suomi ajautuisi riippuvuussuhteeseen Venäjän kanssa. Hän käytti esimerkkinä Ukrainaa, joka oli tuolloin pyrkinyt lisäämään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, mutta Rosatomista irtaantuminen oli hankalaa neuvostotyyppisen teknologian takia.
Katso koko keskustelu yllä olevasta videosta.
Fennovoima-hanke nousi uudelleen otsikoihin helmikuussa 2022 Venäjän aloitettua sodan Ukrainassa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi 24. helmikuuta eduskunnassa, että hän ei voisi tässä tilanteessa esittää Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle suunnitellun ydinvoimalan rakennuslupaa valtioneuvostolle.
Neuvostoliiton energiasuunnitelmia tarkasteltiin 1983
Elävä arkisto julkaisi Yle Areenaan 23. helmikuuta 2022 Ylen vuonna 1983 tekemän ohjelmasarjan, jossa toimittajat Yrjö Länsipuro ja Hannu Vilpponen kiersivät eri puolilla Neuvostoliittoa tekemässä reportaasia maan energiantuotannosta.
Koko maailmaa 1970-luvulla koetellut energiakriisi oli suomalaisillakin hyvässä muistissa. Maailmanlaajuisen energiakriisin syynä oli Egyptin ja Syyrian sota Israelia vastaan. Lähi-idän öljynviejämaat rajoittivat vientiä Israelia tukeneisiin länsimaihin ja korottivat öljyn hintaa roimasti.
Neliosainen reportaasisarja esittelee kattavasti Neuvostoliiton ydinvoimaohjelmaa, hiilentuotantoa, öljyteollisuutta sekä maakaasuputken rakentamista. Ohjelmasarja valotti neuvostoenergian keskeisiä kysymyksiä muun muassa työläisten olosta, maakaasun viennistä, teollisuusyhdyskuntien rakentumisesta sekä ydinjätteen loppusijoitussuunnitelmista niin Neuvostoliiton kuin Euroopankin näkökulmista.
Neuvostoenergia (1983) Areenassa
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui vasta kolme vuotta ohjelman tekemisen jälkeen 26. huhtikuuta 1986. Neuvostoenergia-sarjassa nähdyt käsitykset näyttävätkin nykyvalossa kiinnostavilta.
Sarjaa katsoessa voi olla hyvä myös pitää mielessä, millaisessa toimintaympäristössä kirjeenvaihtajat tekivät ohjelmaa. Neuvostoliitto piti yllä sensuuria, ja kirjeenvaihtajat saivat enemmän liikkumatilaa vasta 1985. Kirjeenvaihtajat joutuivat kuitenkin yhä NKP:n kuultavaksi, jos kirjoitukset tai uutisoinnit eivät miellyttäneet. Sarjan tehneiden toimittajien kokemuksiin voi perehtyä lisää dokumentissa Moskovan kirjeenvaihtaja.
Helmikuussa 2022 MOT julkaisi uuden katsauksen venäläisestä ydinenergiasta Suomessa. MOT: Vaietaan venäläisestä ydinvoimalasta -ohjelmassa pohditaan Fennovoiman venäläisomistajuuden ongelmallisuutta.
