Radion Kielikorva-ohjelma opasti kansalaisia suomen kielen saloihin vuodesta 1969 lähtien. Ohjelmissa ruodittiin kielivirheitä, poliitiikkojen ja toimittajien kieltä, muotisanoja ja fraaseja. Tämän artikkelin yhteyteen on julkaistu Ylen arkistoissa säilyneet Kielikorvat ohjelman kolmelta ensimmäiseltä vuodelta 1969—1971.
Kielikorva aloitti radiossa syyskuussa 1969 ja alkuvuosien emäntänä toimi yleensä toimittaja Kirsti Penttinen. Hänen kanssaan kimurantteja kieliongelmia pohtivat vaihtuvat vieraat.
Ensimmäisessä Ylen arkistoissa säilyneessä Kielikorvassa vanha vaari Vimpelistä toivoo, että ihmiset lakkaisivat vaihtamasta mielipiteitä ja yksinkertaisesti vain keskustelisivat. Vaihtamisessa voi hänen mukaansa nimittäin saada huonommat mielipiteet. Onko mielipiteiden vaihtaminen sanaleikki, käännöslaina vai hyväksyttävä kehitysilmiö? Mielipiteitä aiheesta vaihtavat toimittaja Kirsti Penttinen ja suomen kielen lehtori Olli Nuutinen.
Marraskuun alussa 1969 Kielikorvaa toimitti Simo O. Hämäläinen ja hän keskusteli maisteri Auli Hakulisen kanssa kielivirheistä. Aiheuttavatko kielivirheet väärinkäsityksiä ja millaiset kielivirheet häiritsevät?
Marraskuun 1969 toisessa lähetyksessä Kirsti Penttinen, Matti Sadeniemi ja Väinö Pertamo perkasivat suomen kieleen pesiytyneitä uusia sanoja ja ilmauksia. Ruodittavina olivat mm. sanat "käynnistää" ja "tekninen" sekä ilmaukset "puolesta ja vastaan", "pitkällä tähtäimellä" ja poliitikkojen puheesta napattu "seuraavana järjestyksessä". Huvitusta herätti myös autoilusanasto: sisäänmeno- ja ulosmenotie, säteettäistie ja auton sisäänajo.
Poliitikkojen kieltä ja siinä viliseviä ilmauksia käsiteltiin joulukuussa 1969. Kirsti Penttinen, Jaakko Laakso ja Eero Saarenheimo kysyvät, onko Suomi puheiden kehitysmaa ja miksi puhujia ei kouluteta puolueiden toimesta. Poliittikkojen kielestä on esimerkkeinä mm. sana "oikeudenmukainen" ja sen viljely, voimat ja vastavoimat politiikassa, vinosuuntaus ja malli, vaihtoehto ja sen vaihtoehdot sekä junttaus.
Vuosi 1970 alkoi fraasien viljelyllä
Kun vuosi vaihtui, kysyttiin: Mitä on fraasien takana? Kielenkäytön taituri vaihtaa tyyliä tilanteen mukaan, mutta suomalainen väittelykulttuuri on pääasiassa fraasien viljelyä. Kirsti Penttinen, Matti Sadeniemi, Esko Vierikko ja Esko Leskinen pohtivat ohjelmassa myös lyhenteitä ja yhteensopimattomia sanoja.
Kaustisella vai Kaustisilla, Haaparannalla vai Haaparannassa? Kielikorvassa 4.1.1970 Kirsti Penttinen, Heli Ailio, Ritva Korhonen ja Aarre Nyman keskustelevat paikannimien taivutuksesta, lehtien lipsautuksista, pilkkusäännöistä, vierasperäisten sanojen oikeinkirjoituksesta ja ääntämisestä sekä slangista.
Suhuäänteen yleistyessä suositeltiin hattupäistä ässää eli suhuässää "š" sh-yhtymän sijaan. Kielikorvassa 18.1.1970 olivat aiheena myös muotisanojen, kuten "mukaan" ja "väläyttää", runsas viljely sekä poliittiset fraasit ja latteudet.
Kielenhuollon teoria ja käytäntö eivät aina lyö yksiin, todettiin Kielikorvassa 15.2.1970. Entä korostetaanko, painotetaanko vai tähdennetäänkö asioita? Tunnetaanko vai koetaanko? Aiheena myös Peyton Placen vaikutus kieleen ja tajuntateollisuus.
Mistä synti ja omatunto tulivat suomen kieleen? Professori Lauri Hakulinen selvittää asiaa kielitieteelliseltä ja kirkolliselta kannalta Kielikorvassa 1.3.1970. Lisäksi pohditaan, kuka suomalaiset opetti sananmukaisesti lukemaan ja kirjoittamaan? Yhtäläisyyksiä on kuudessa itämeren kielessä, jotka ovat kantasuomalaista juurta. Käsitteet lukeminen ja kirjoittaminen ovat kaikissa vastaavat.
Kielikorvassa 15.3.1970 ruodittiin mm. sanoja ennakoida ja todeta sekä tuoreita lainasanoja: mini, midi ja maksi. Kuukautta myöhemmin ennakoida- ja todeta-sanoille saadaan vielä lisäselvitystä. Monimuotoisinta keskustelua käydään kuitenkin radiosanastosta. Voisiko koonne kuvata uutta ohjelmamuotoa?
Kielikorvassa 10.5.1970 puhutti Helsingin Sanomien arvostelijan Jukka Kajavan ankara arvostelu Yleisradion näytelmien puheilmaisusta. Radioteatterin tuottaja ja ohjaaja Jyrki Mäntylä kommentoi arvostelua ja puolusti näyttelijöitään. Ohjelmassa kuullaan näyte Saulo Haarlan ohjaamasta esityksestä, jota Kajava arvosteli väittäen, ettei sillä tavalla puhuta. Kielikorvassa keskustellaan siitä, miten kirjailijalta tulee harvoin hyvää puhuntakieltä ja sanonta on paperista. Näyttelijä ei kuitenkaan lue vaan hän tulkitsee tekstiä. Radio ei kouluta näyttelijöitä, mutta mikrofoni kouluttaa.
Musiikkitermit ja kalastussanasto olivat Kielikorvan aiheena 24.5.1970. Säestys vai myötäily, runoilijat ja sanoittajat sekä sävellysten nimet vieraskielisinä, Sävelradion maneeri — mm. näistä keskustelevat Erkki Melakoski ja Paavo Helistö. Kielivihjeitä kalastajille antaa Mauri Soikkanen: Ei pidä heittää virveliä, se on kallista. Juhani Aho virvelöi. Kelalla kalastaja kelastaa. Uistimen veto on vanha hyväksyttävä termi. Vieheet aiheuttavat sekaannusta. Puhetta myös keinosyöteistä, täkyistä, pyörökelasta ja kiintokelasta sekä puu-uistimista eli vaapuista ja kehrälipasta. Lisäksi kuullaan kuuntelijain kysymyksiä ja ehdotuksia sekä Kielitoimiston tulkintoja.
Vuodelta 1971 tallessa yksi Kielikorva
Vuodelta 1971 on Ylen radioarkistossa tallella yksi Kielikorva-ohjelman tallenne. Lähetyksessä 11.4.1971 luetaan Peräpohjolasta tullutta pitkää kirjettä. Professori Heikki Leskinen vastaa kysymykseen, olisiko yleiskielen jatkoksi otettava lapin kielen sanoja. Ohjelmassa käydäänkin läpi sanojen riivanne, paanne ja polanne merkitykset. Leskisen mukaan murrekielen sanat voisivat hyvin sopia yleiskieleen. Ohjelmassa selviää, että juontaminen on tukkien kuljettamista metsästä tien varteen siten, että tukin toinen pää on reessä ja toinen laahaa maata. Professori Leskisen johdolla tehdään Jyväskylän yliopistossa tutkimusta lainasanojen siirtymisestä suomen kieleen. Leskinen tekee selkoa tutkimuksen kohteista ja sosiaaliryhmien vastauksista. Poliittisluontoisten sanojen tuntemus on heikoin puolueettomalla passiivisluonteisella henkilöllä.
Kielikorva jatkoi radiossa Käytännön suomea, Kielivartio, Sanapohdin ja Sanalla sanoen -ohjelmien työtä hyvän suomen kielen vaalijana. Kielikorva-ohjelmaa lähettiin syksystä 1969 lähtien 39 vuotta, kunnes Kielikorva hiljeni vuoden 2008 lopussa.
