Cartexan
”Mistä aineesta Cartexan on tehty? Tuntuu auttavan nivelvaivoihin.”
Kiva kuulla, että auttaa! Cartexanissa on kondroitiinisulfaattia, joka on yksi ruston rakennusaine. Cartexania pitää käyttää pari-kolme kuukautta, jotta selviää, onko siitä apua vai ei. Lähinnä polven ja lonkan kulumakipuihin sitä käytetään.
Hyperparatyreoosi ja osteoporoosi
”Minulla todettiin kymmenen vuotta sitten osteopenia ja lääkäri käski aloittaa kalkin syönnin. Nyt kävin uudelleen luuntiheysmittauksessa ja huomattiin, että sairaus onkin edennyt osteporoosiksi. Sanottiin, että minulla on liikaa kalkkia elimistössä ja mitattiin parathormoniarvo. Todettiin, että minulla on hyperparatyreoosi. Miten liiasta kalkin syönnistä voi tulla osteoporoosi?”
Ilmiö ei johdu kalkin syönnistä vaan tuosta lisäkilpirauhasen liikatoiminnasta eli hyperparatyreoosista.
Kun tutkitaan luuntiheys ja todetaan, että se on alentunut – vaikka jo osteoporoosin asteella – kuuluu asiaan, että varmistetaan taustalla olevan sairauden mahdollisuus. Yksi tällainen sairaus on siis lisäkilpirauhasen liikatoiminta. Tällöin veren kalkkipitoisuus on korkealla, mutta samaan aikaan luustossa voi olla kalkinpuutos.
Näyttää siltä, että tässä on silloin kymmenen vuotta sitten jäänyt tekemättä veren kalkkimittaus, ikävä kyllä.
Kauan on turvallista käyttää Lyricaa?
”Kuinka kauan on turvallista syödä Lyrica-nimistä hermosärkylääkettä? Mikä olisi sille vaihtoehto?”
Lyricaa käytetään sekä epilepsiaan että neuropaattiseen kipuun, hermosärkyyn. Se on keskushermostoon vaikuttava vahva lääke. Valmiste on ollut markkinoilla kymmenisen vuotta. Sinä aikana ei ole raportoitu pitkäaikaisvaikutusten huolta, mutta tuon pidemmältä ajalta ei kokemuksia tosiaan ole.
Saattaa olla, että hermosäryn tapauksessa lääkitystä pyritään pikku hiljaa purkamaan, jolloin vaihtoehtoina ovat toiset hermosärkylääkkeet.
Kun Lyricaa määrätään potilaalle, pitää tietenkin katsoa sen teho ja myös, kuinka potilas lääkettä sietää. Omista potilaistani monikaan ei Lyricaa siedä. Mitään tiettyä rajaa Lyrican käyttövuosille ei ole viranomaistekaan antaneet.
Lonkkaproteesipotilas kuntosalille?
”Minulla on molemmissa lonkissa proteesit. Ne laitettiin vuonna 2007, leikkaus onnistui erittäin hyvin ja kuntouduin nopeasti - ja sinnikkäästi. Olen monelta lääkäriltä ja fysioterapeutilta kysynyt neuvoa kuntosaliharjoitteluun, mutta kaikki vastaavat jotenkin vältellen ja ympäripyöreästi ja vähän siihen malliin, että onko sinne pakko mennä. Olen 66-vuotias, terve, mitä nyt lievä astma ja krooninen migreeni, ja olen harrastanut kuntosalia n. 15 vuotta. Harrastan myös uimista ja vesijumppaa ja (erittäin vastentahtoisesti) myös sauvakävelyä. Kysymys koskee tietenkin eritoten alaraajoja. Olen ymmärtänyt, että lihaksista pitäisi pitää hyvää huolta, että ne muodostaisivat hyvän tuen. Ymmärrän, että kovilla painoilla ei voi tehdä esim. pakaraprässiä, mutta voiko pienemmillä, 30 - 40 kg? Entä reiden koukistajat ja ojentajat? Mitä ne proteesit kestävät? Tarkoitus ei ole mennä äärimmäisyyksiin eikä tavoitteena ole miss-fitness-mummo vaan hyvät lihakset, jotka kantaisivat ja veisivät minua reippaasti eteenpäin."
Lähtökohtaisesti täytyy tietenkin kuunnella hoitaneiden lääkärien ja hoitajien neuvoja. Mutta jos ajatellaan mikä uhkaa lonkkaproteeseja noin yleisesti, niin riskejä on kaksi: proteesin ja sitä ympäröivän luun kuluminen ja proteesin luksaatio eli sijoiltaanmeno. Siksi jatkuvaa hakkaavaa liikettä ei suositella tai lajeja, joissa nivelet saattavat yllättäen vääntyä ääriasentoihin.
Tuntuisi siltä, että kuntosalilla pystyy kyllä harjoittelemaan niin, että liike ei ole hakkaavaa, ja kun huolellisesti tekee, ei noita muljahduksiakaan pääse tulemaan. Kysyjällä tässä on vielä pitkä kokemus ja hyväähän voimaharjoittelu järkevissä rajoissa tekee. Auttaisikohan tässä se, että ottaisi vaikka lääkärin tai fysioteraputin mukaan sinne salille, ja näyttäisi, mitä siellä on tarkoitus tehdä? Harjoituksiahan voisi sitten vaikka yhdessä miettiä ja suunnitella.
