Itävallan saksa eroaa Hochdeutschista eli Saksassa puhuttavasta saksasta jonkin verran, muttei niin huomattavasti kuin Sveitsin saksa. Eroja on kuitenkin niin sanastossa, fraseologissa, ääntämisessä kuin tietyissä kielioppiseikoissakin.
Lähinnä tuntuu siltä, että Itävallan saksa on täynnä oudon kuuloisia väännöksiä tutuista sanoista. Alueelliset erot voivat olla suuriakin. Itävallan läntisimmässä maakunnassa Vorarlbergissä murre on niin vahva, etteivät sitä aina ymmärrä muiden maakuntien itävaltalaisetkaan!
Ruokasanastoa
Varsinkin elintarvikesanasto poikkeaa paljonkin totutusta. Eroja on runsaasti, jopa koomisuuteen saakka.
Kun saksalainen käyttää ohuesta makkarasta nimitystä Wiener (wieniläinen), käyttää itävaltalainen vastaavassa tilanteessa sanaa Frankfurter (frankfurtilainen).
| Saksan saksa | Itävallan saksa | suomi |
| Kartoffel | Erdapfel, Erdäpfel | peruna |
| Sahne | Schlagobers | kerma |
| Brötchen | Semmel | sämpylä |
| Hackfleisch | Faschiertes | jauheliha |
| Paniermehl | Brösel | korppujauho |
| Hörnchen | Kipferl | voisarvi |
| Puderzucker | Staubzucker | tomusokeri |
| Meerretich | Kren | piparjuuri |
| Aubergine | Melanzani | munakoiso |
| Pflaume | Zwetschke | luumu |
| Blumenkohl | Karfiol | kukkakaali |
| Aprikose | Marille | aprikoosi |
| Möhre, Möhrrübe | Karotte | porkkana |
| Johannisbeere | Ribisel | musta viinimarja |
| Tomaten | Paradeiser | tomaatti |
| Quark | Topfen | rahka |
Ruokasanastoa Steiermarkin murteella
Itävallan kaakkoisosassa Steiermarkin osavaltiossa matkailija voi joutua tulkitsemaan outoja nimiä ruokalistassa. Ei ole olemassa mitään yhtä aitoa Steiermarkin murretta, vaan murre vaihtelee alueittain.
Kuten niin usein, juuri ruokasanastossa mielikuvitus kuitenkin lentää. Tässä joitakin steiermarkilaisia ilmaisuja:
| Steirisch | suomi |
| Arschkitzel | ruusunmarja |
| Türkensterz | maissipuuro |
| Bosniaker | ruissämpylä |
| Germspeise | jälkiruoka |
| Rotbeere | mansikka |
| Weinberl | viinirypäle |
| Faitlkropfn | makea leivonnainen, hieman kuten munkki |
| Kletzensuppe | laihaa kahvia, litkua |
| Kuttelkraut | timjami |
| Heckenklescher | hapanta viiniä |
| Blutsterz | verivanukas |
| Erdbirne, Erdbohne, Erdrübe, Pomperl | peruna, yleensä Itävallassa Erdapfel |
| Armer Ritter | köyhät ritarit |
| Fröschelbranntwein | snapsi, johon säilötty sammakko |
Monivalintatehtävä Steiermarkin sanoista
Hyvää ruokahalua!
Hyvää ruokahalua voidaan toivottaa sanoin:
Mahlzeit!
Guten Appetit!
Lasst es Euch schmecken!
Juomasanastoa Itävallan saksaksi
Toki Itävallassakin voi ison oluen tilata sanomalla ein groβes Bier ja vastaavasti pienen ein kleines Bier, mutta tyylikkäämpää on käyttää itävaltalaisia ilmaisuja:
| ein Krügel | iso olut |
| ein Seidl | pieni olut |
| ein Almdudler | yrttilimonadi |
| ein Radler | olut, johon on sekoitettu jotakin limonadia, esim. Almdudleria |
| ein G´spritzter (rot/weiss) | puna- tai valkoviiniä mineraalivedellä sekoitettuna |
| ein Sturm | viiniä, joka on vielä käymistilassa, juodaan syksyisin |
| Prosit! | Kippis! |
Tervehtiminen ja hyvästely itävaltalaisittain
Itävallassa kuulee kyllä käytettävän koulusta tuttua Guten Tag -tervehdystä, mutta vielä yleisempi on Grüß Gott.
Tuttavallisempia tervehdyksiä ovat Servus, Grüß Dich (usein nimen kanssa) tai Hallo.
Tervehdyksen sanoja voi hyvin olla montakin peräkkäin:
Hallo, Servus, Grüß Dich!
Hyvästellessä sanotaan (Auf) Wiedersehen tai Wiederschauen. Schauen on yleisesti käytössä oleva katselemista tarkoittava sana. Itävallassa vain saksalaiset käyttävät katselemisesta sanaa gucken.
Tuttavallisimmin hyvästellään sanoin Tschüß, Baba, Ciao tai aitowieniläisittäin Pfiat di!
Wienin murre onkin luku sinänsä ja siihen tottuminen saattaa maassa asuvalta ulkomaalaiselta viedä useampia vuosia.
Kellonajat
Varsinkin itäisessä Itävallassa, Wienissä ja sen ympäristössä, kellonajat ilmaistaan ja merkitään hieman erikoisella tavalla:
Wie spät ist es?
| 10 | Es ist zehn. | Kello on kymmenen. |
| 1/2 10 | Es ist halb zehn. | Kello on puoli kymmenen. |
| 3/4 10 | Es ist dreiviertel zehn. | Kello on varttia vaille kymmenen. |
| 1/4 10 | Es ist viertel zehn. | Kello on varttia yli yhdeksän. |
Kuukausien nimiä
Myös tammi- ja helmikuu ovat saaneet omat sanansa, joista varsinkin tammikuu on yleisesti käytetty sana Itävallassa. Sanaa "Januar" ei juuri käytetä.
Jänner = tammikuu
Feber = helmikuu
Tirolilaismurteen ilmaisuja
Itävallan Alpeilla matkailija voi joutua tekemisiin tirolialaismurteen kanssa.Tässä muutamia tirolilaisilmaisuja ymmärtämisen helpottamiseksi
| Tirolerisch | suomi |
| Foamas | aamiainen |
| Marent | iltapäivän välipala |
| Scheie Kaffee | iso kuppi kahvia |
| G´spritzter Epfesaft | omenamehu mineraalivedellä |
| Griass di | hyvää päivää |
| Pfiat di | näkemiin |
| Aschling | taaksepäin |
| Viechi | eteenpäin |
| Dirndl | tyttö |
| bärig | hieno |
| Eschtag | tiistai |
| Guatl | makeinen |
| Bamarantschn | appelsiinit |
| Ambrell | sateenvarjo |
Monivalintatehtävä Tirolin murteen sanoista
Vuorilla sinuttelu on sallittua
Muuten niin korrektit itävaltalaiset tuntuvat aivan villiintyvän saadessaan vaelluskengät jalkaansa. Vuorilla itävaltalainen muodollisuus katoaa, tittelit lentävät romukoppaan ja niin vanhoja kuin nuoriakin sinutellaan. Alppirinteillä kukaan ei närkästy sinuttelusta, pikemminkin päinvastoin.
Vuorilla on tapana tervehtiä kaikkia vastaantulijoita vaikkapa sanoin Servus, Grüss Dich, Grüsst Euch (kun vastaan tulee useampi kuin yksi) tai Grüss Gott!
Saksa on kohtelias kieli
Tuntemattoman sinuttelu muualla kuin vuorilla on loukkaavaa. Vain ystävät ja perheenjäsenet sinuttelevat toisiaan. Työpaikoilla on aivan tavallista teititellä samanikäistä kollegaa.
Myös akateemisia titteleitä arvostetaan edelleen. Herr Magister Schneider, Herr Professor Bauer tai Frau Doktor Hofer ovat puhuteltaessa arkipäivää, niin oudolta kuin se suomalaisesta tuntuukin.
Saksan kielen sanahirviö
Donau-Dampfschifffahrtsgesellschaft on paitsi vakioesimerkki saksan kielen sanahirviöstä, myös edelleen oikeasti olemassa. Perinteikäs "höyrylaivavarustamo" uhkuu muinaista keisarillista hohtoa.
Teksti: Petra Hedman, Yle 2002
