Seinälude (Cimex lectularius) sietää myrkkyjä yhä paremmin. Kehittynyt vastustuskyky johtuu tuoreen australialaistutkimuksen mukaan hyönteisen kuoren, kutikulan, kehittymisestä paksummaksi. Dosentti Lena Huldén haastaa teorian. Hän toteaa, että paksumpi kutikula muun muassa haittaisi hyönteisen lisääntymistä.
Perinteiset myrkyt tepsivät vain osaan luteista, jolloin kanta elpyy nopeasti. Jos hengissä selvinneet ovat aina vain paksukuorisempia, kuten teoriassa arvellaan, jalostaa ihminen ötökää hankalammin tapettavan.
Sydneyn yliopiston tutkijoiden mukaan ilmiö selittää mahdollisesti sen, että miksi luteesta on tullut yhä yleisempi. Lude kulkee sujuvasti matkatavaroiden mukana, joten ongelma on maailmanlaajuinen ja se näkyy myös Suomessa.
Mittaukset tehtiin kuvaamalla lutikoita elektronimikroskoopin avulla ja vertailemalla myrkytyksestä selvinneitä ja kuolleita luteita.
Luteen purema ei yleensä aiheuta oireita. Herkimmät voivat toki saada paukamia ja ihottumaa, jotka ovat kivuliaita. Luteen ei tiedetä Suomessa levittävän tauteja.
Suomalaistutkija epäilee teoriaa
Helsingin yliopiston soveltavan eläintieteen dosentti, hyönteistutkija Lena Huldén on hyvin epäileväinen teorian suhteen.
- Kutikulassa on reikiä, joista hyönteinen saa happea. Se ei ole umpinainen. Seinäludekoiras raiskaa naaraan selkäkilven läpi, ja paksummalla kutikulalla pariutuminen vaikeutuisi, Lena Huldén pohtii.
Huldén uskoo, että enemmänkin kyse on siitä, että kaikki hyönteiset kehittävät vastustuskykyä myrkyille. Niin kuin bakteerit kehittävät antibiooteille.
Kutikulassa on reikiä, joista hyönteinen saa happea. Se ei ole umpinainen.
- Hyönteisillä se tapahtuu siten, että myrkyttäessä on aina reuna-alue, johon ei tule niin paljon myrkkyä, ja jossa jokunen voi selvitä. Kun myrkytyksessä kuolleet jäävät populaatiosta pois, tulevat selvinneet jatkamaan sukua. Kun myrkytetään seuraavan kerran sama tapahtuu uudestaan, ja lopulta meillä on ainoastaan populaatio, joka kestää myrkytyksiä.
Huldén vertaa uusien myrkkyjen kehittämistä lääkkeiden kehittämiseen. Kehittäminen on kallista ja monimutkaista, joten vain suurilla yrityksillä on siihen varaa.
Myös mökkien riesa
Suomen kanta romahti, kun luteita tuhottiin DDT:n avulla. Tehokas, mutta muuten vaarallinen myrkky kiellettiin kotikäytössä vuonna 1969, mutta se oli jo tehnyt tehtävänsä.
Pakkanen tappaa lutikat. Yhä useampi kesämökki pidetään tänä päivänä lämpimänä ympäri vuoden, joten luteet eivät tuhoudu talven aikana. Verenimijät voivat kulkeutua mökiltä kotioloihin.
Seinälude on luonnossa lepakon loinen. Jos lepakot pääsevät kattorakenteisiin, voivat luteet siirtyiä ihmisten riesaksi. Samoin linnut kantavat mukanaan eri ludelajeja.
Hyvä neuvo on siis sulkea kattorakenteiden tuuletusaukot ja -välit niin, etteivät mitkään siivekkäät pääse niihin majailemaan. Sulkeminen ei saa kuitenkaan estää rakenteen ilmanvaihtoa.
