Huhtikuun alussa iltalenkillä kannattaa vilkaista tähtitaivaalle etelälounaaseen. Siellä kellottelee yhäkin kuin talven jäänteenä Orionin hieno tiimalasikuvio kunnes se painuu taivaanrannan taakse eikä enää näy. Etelätaivaalla taas majailee uljas Leijona, ja siitä hiukan kaakkoon Neitsyen tähdistö, joka myöhemmin yöllä kiertää kohti etelää.
Neitsyen tähdistö leviää taivaalla laajalle alueelle. Jupiter-planeetta on huhtikuussa Neitsyen kirkkaimman tähden Spican lähellä, häiriten hiukan tähdistön hahmottamista. Kaksoistähti Spica sijaitsee noin 260 valovuoden päässä ja kuuluu tähtitaivaan kirkkaimpiin.
Neitsyen alueella on kiinnostavia kaukoputkikohteita
Neitsyen tähdistö on erinomainen kohde syvän taivaan harrastajille, jotka katselevat tähtitaivasta kaukoputkella ja ottavat valokuvia. Tähdistön alueella sijaitsee nimittäin Neitsyen galaksijoukko, joka sisältää suuren joukon galakseja. Sen keskus on noin 60 miljoonan valovuoden päässä
Yllä olevaan kuvaan on merkitty galaksijoukon Messier-kohteet M 87, M 90 ja M 59, mutta galakseja on siis iso pino lisää kyseisellä alueella.
M87 on eräs suurimmista tunnetuista galakseista ja voimakas radiolähde. Sen keskustasta sinkoaa avaruuteen elektroneja ja muita hiukkasia sisältävä suihku, jota ylläpitää galaksin keskustassa oleva jättimäinen musta aukko. Aukko on kooltaan peräti miljardeja auringonmassoja. Suihku näkyy alla olevassa kuvassa, jonka Hubble-avaruusteleskooppi on ottanut näkyvän valon alueella.
Spiraaligalaksi M 90 kuuluu Neitsyen galaksijoukon kirkkaimpiin. M 59 puolestaan on elliptinen galaksi, jonka keskustassa piilottelee noin 270 miljoonan auringonmassainen musta aukko.
Jännittävä syvän taivaan kohde on Neitsyen alueella sijaitseva kierteisgalaksi M 104 eli kuuluisa Sombrero-galaksi. Nimi viittaa sen lierihattumaiseen kauniiseen ulkomuotoon. Galaksi sijaitsee 30 miljoonan valovuoden päässä. Sen keskustan musta aukko on miljardin auringonmassan luokkaa. Tähtitaivaalta Sombrero löytyy hyvällä kaukoputkella läheltä Spica-tähteä.
Käärmeenkantaja ja muita harvinaisuuksia piileskelee yötaivaalla
Puolen yön tietämissä matalalla etelän suunnassa ovat harvinaisemmat tähdistöt Malja ja Korppi, jotka näkyvät Suomessa keväisin aamuyöllä. Ne ovat himmeätähtisiä ja melko vaikeita erottaa läheltä taivaanrantaa.
Yöllä myös käärme luikertaa tähtitaivaalle nousten idästä. Käärme esiintyy taivaalla kahdessa osassa, Käärmeenpäänä ja Käärmeenhäntänä, ja ne tuo mukanaan Käärmeenkantaja, jonka jo Ptolemaios liitti 48 tähdistön luetteloonsa. Käärmeiset tähtikuviot löytyvät Neitsyestä itäkaakkoon, mutta ovat melko himmeätähtisiä ja matalalla, tarjoten hiukan haastetta etsijälle. Käärmeenkantajassa on useita syvän taivaan kaukoputkikohteita kuten avoimia ja pallomaisia tähtijoukkoja.
Tutut tähtikuviot Joutsen, Lyyra ja W:n muotoinen Kassiopeia ovat huhtikuussa melko korkealla pohjoisella taivaalla.
Planeettoja näkyy sekä ilta- että aamutaivaalla
Merkurius näkyy huhtikuun alussa auringonlaskun suunnassa, noin tunti auringonlaskun jälkeen. Planeetan näkee parhaiten paikasta, jossa näkyvyyttä riittää taivaanrantaan saakka. Planeetta katoaa Auringon suuntaan näkymättömiin puolentoista viikon kuluttua.
Melko himmeä, punertava Mars on alkuillasta länsiluoteessa, lähellä Härän Aldebaran-tähteä mutta painuu myöhemmin illalla taivaanrannan taakse. Huhtikuun 28. päivänä kapea kuunsirppi on lähellä Marsia.
Alkukuusta Jupiter on oppositiossa eli vastapäätä Aurinkoa ja vaeltaa yön aikana kaakon suunnalta lounaaseen. Varsin kirkkaana Jupiterin erottaa hyvin illalla matalalta eteläkaakosta.
Saturnus nousee aamuyöllä mutta pysyy melko matalalla Jousimiehen tähdistössä. Venuskin on siirtynyt aamutähdeksi ja löytyy kirkkaana matalalta auringonnousun suunnasta.
Lyridien tähdenlentoja on tulossa
Huhtikuussa tähtitaivaalla lentävät lyridit parin viikon ajan. Parven maksimi osuu huhtikuun 22. päivän aamuyöhön. Silloin on odotettavissa kymmenisen tähdenlentoa tunnissa. Koska lyridit lentävät Lyyran tähdistön suunnalta, tähdenlentoja voi parhaiten seurata aamuyön tunteina kun Lyyra on hyvin näkyvillä.
