Suvi Talvitie: Musta tuntu että mut jallitettiin ottaan tällanen viallinen laite, joka oikeesti vaikka mä oon saanu pois tän niin se vaikuttaa koko mun loppuelämän.
Pari sataa suomalaisnaista haluaa lääkeyhtiön vastuuseen sterilisaatiomenetelmä Essuren aiheuttamista oireista.
Kirsi Somervuori: Potilas on täysin muiden armoilla jos se ei itse lähde tekemään asialle mitään.
Hiljaista, vuosia kestänyttä korvaustaistelua ovat käyneet lonkan tekonivelskandaalin uhrit.
Marita Rauhaniemi: Mä en pääse todellakaan askeltakaan ilman keppiä. Eli vois sanoo, että mikään ei ole niin kuin ennen. Ett kaikki muuttu. Jotenki täss tuntuu, ett mun pitäs pyytää anteeks, ett niiltä ett näin on käyny, että anteeks, ett mä nyt oon tämmösen viallisen ottanu vastaan.
IHON ALLA 2: POTILAAN PITKÄ PIINA
Marita Rauhaniemi: Mä pääsen tästä näin. Mutta mulla pettää tää oikee jalka heti kun mä astun tästä näin. Se on sellanen hutera koko ajan. Mä nojaan tähän vasempaan jalkaan koko ajan. Se on mun tukijalka.
Marita Rauhaniemi on yksi maailmanlaajuisen tekonivelskandaalin uhreista.
Vuosituhannen alussa markkinoille tuli metalli-metalli-lonkkaniveliä, joiden uskottiin olevan parempia kuin aikaisemmin markkinoilla olleet tekonivelet. Toisin kävi.
Marita Rauhanimi: Mä otan täältä kiinni, pääsen tohon asti. Mut sit tulee aina se paniikki, että missä mun keppi on.
Lonkan tekonivelet ovat yksi esimerkki ihmiskehoon sisään asennettavista implanteista. MOT kertoi edellisessä jaksossa terveysteknologiabisneksestä, joka kuuluu maailman nopeimmin kasvaviin aloihin. MOT on tutkinut implantteja ja muita lääkinnällisiä laitteita kansainvälisen toimittajaverkoston kanssa.
Implantit parantavat elämän laatua. Ne pelastavat ihmishenkiä. Implantit voivat olla myös vaarallisia. Usein laitteiden ongelmat tulevat esiin vasta kun niitä on jo asennettu tuhansille potilaille. Osa on menettänyt terveytensä pysyvästi.
Korvauksen saadakseen potilaan pitää kääntyä valmistajan puoleen. Maailmalla on nostettu oikeusjuttuja ja joukkokanteita. Suomessa potilas jää yksin.
Marita Rauhaniemi, 6-lapsisen uusperheen äiti, oli kärsinyt lonkkavaivoista lähes koko elämänsä. Syksyllä 2005 hän pääsi lonkan tekonivelleikkaukseen.
Marita Rauhaniemi: Tämmönen huippu-uutuus on olemassa. Joka on tämmönen metalli-metalliliukupari, joka nyt toimii ja kestää ja on nimenomaan nuoremmille ihmisille.
Vuoden kuluttua siitä kun mun oli eka leikkaus tehty niin mulle alko epämääräsiä oireita, kovat säryt, kaikkia ihme pistoksia tuolla selässä ja muuta ja. Kävin lääkäreissä sitä sitä tutkittiin, leikkaava lääkäri ja kaikki ja ei ei vikaa ei löydetty.
Seuraavana vuonna myös vasempaan lonkkaan leikattiin ASR-merkkinen tekonivel. Kului vielä viisi vuotta ennen kuin lääkäri alkoi selvittää oikeapuoleisen lonkan kipujen syytä.
Marita Rauhaniemi: Mulle tehtiin ultra tutkimus siihen. Jossa selvisi, ett mulla on oikeassa nivusessa semmonen useita senttejä pitkä tämmönen valekasvain, joka on täynnä jotakin erilaista möhnää.
Tekonivelsairaala Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala. Metalli-metalli-nivelet otettiin täälläkin käyttöön 2000-luvun alussa.
Teemu Moilanen, johtava ylilääkäri, Tekonivelsairaala Coxa Oy: Ajatus siinä, että sen kestävyys on parempi perustu tämmöisiin simulaattoritesteihin, joissa koeolosuhteissa laitetaan kone pyörittämään lonkkatekoniveltä miljoonia askelia, jolloin nähdään mekaaninen kestävyys. Tekniset ominaisuudet, mutta ei nähdä biologisia reaktioita jotka syntyy sitten ihmisessä.
Teemu Moilanen esittelee metalli-metalli-tekoniveltä: Tässä on yhden valmistajan tekonivelmalli joka ei ole ASR mutta periaatteessa vastaava. Lantion puolella on puolipallo metallipesä, johonka niveltyy reisiluun päähän kiinnitettävä hattu, vois sanoo metallinen hattu, joka tuodaan oman kuluneen pinnan tilalle reisiluun päähän.
Teemu Moilanen, johtava ylilääkäri, Tekonivelsairaala Coxa Oy: Siinä vaiheessa tekoniveltuotteet pystyttiin tuomaan markkinoille mekanismilla että kun oli olemassa tuote, joka on hyväksytty niin myös tää markkinoille tuotava tuote poikkee vain vähän tästä, niin se riittää perusteeksi, että dokumentaatio on tehty sillä toisella tuotteella. Pienet tekniset yksityiskohdat jotka muutetaan, ei edellytä laajaa kliinistä testausta. Ja muutenkin 90 -luvulla tekoniveltuotteiden tutkimusnäyttö ennen markkinoille tuloa, niin se oli hyvin vaatimatonta,
Teemu Moilanen esittelee ASR-niveltä: Ja tässä on se latiokomponentti ASR:stä.
Pieniä design-eroja, jotka osoittautuikin sitten toimivuuden kannalta uusintaleikkausnäkökulmasta isoiksi eroiksi. Siinä se ongelma olikin, että ensimmäisen parin, kolmen vuoden tulokset oli aivan erinomaisia ja sen jälkeen rohkaistuttiin ja laitettiin laajalle joukolle… näistä tuli melkein valtavirtatuotteita,
Samaan aikaan kun ASR-niveltä tuotiin Suomeen, tuli markkinoille myös uusi naisten sterilisaatiomenetelmä mikroimplantti Essure. Sellainen asennettiin myös Riitta Laasoselle syyskuussa 2010. Vuodesta 2012 Essure on ollut saksalaisen lääkejätti Bayerin tuote.
Riitta Laasonen: Sitä mainostettiin, että se on niin kuin turvallinen ja voi tehdä ilman mitään leikkausoperaatiota
Aiemmat sterilisaatiomenetelmät olivat vaatineet leikkausta nukutettuna. Essure-mikroimplantit, yksi kumpaankin munanjohtimeen, asennettiin noin vartissa. Laasonen meni heti seuraavana päivänä töihin. Pian Laasoselle tuli kipuja.
Riitta Laasonen: Alavatsakipuja, alaselkäkipuja, reisikipuja.
Mitään selittävää niille ei löytynyt sitten..
Yhdysvaltalainen tietokirjailija ja terveystoimittaja Jeanne Lezer on jo vuosia tutkinut lääkinnällisiä laitteita.
MOT: So how much are these devices studied long term?
Jeanne Lenzer, tietokirjailija, terveystoimittaja:
That's a real problem. With Essure, the sterilisation device, it turns out that the company got approval on the basis of 99.8% efficacy when they submitted their application to FDA. And it turns out that that was based on early effect, but when they looked at 5 years, only 5 of 507 women, or 1%, had any data for the company. So they have no idea what kind of outcome there was.
MOT: Miten paljon näitä laitteita on tutkittu pitkällä aikavälillä?
Jeanne Lenzer: Se on ongelma. Sterilisaatioimplantti Essuren tapauksessa ilmeni laitteen saaneen FDA:n hyväksynnän oletuksella, että se toimii 99,8-prosenttisesti. Ilmeni, että arvio perustui alkuvaiheen vaikutuksiin. Kun toimivuutta tutkittiin viiden vuoden päästä, vain 5 naista 507:stä eli yksi prosentti saattoi antaa tietoa. Pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tietoa.
Helmikuussa 2015, Riitta Laasosen toinen Essure-implantti tuli kuukautisvuodon yhteydessä pois.
Riitta Laasonen: Olin tosi kauhuissani, että mikä tää juttu on. Kyllä se oli aikamoinen järkytys.
Marita Rauhaniemi odotti oikeanpuoleisen lonkan uusintaleikkaukseen pääsyä kymmenen kuukautta.
Marita Rauhaniemi: Sen piti olla semmonen niin sanottu läpihuutojuttu elikkä helposti vaan vaihdetaan, otetaan vaan se vanha pois ja pistetään uus tilalle.
Aamulla sitten röntgenkuvien jälkeen lääkäri tuli mun huoneeseen ja sano, että kuule, että nyt pitää lähtee Coxaan, että hän on ambulanssin tilannut, ett kaikki ei mennyt niin kun piti. Että tota siellä on nyt yöllä tapahtunut jotakin. Ja se oli kai sitt käsitykseni mukaan se oli romahtanut koko koko lonkka sitte.kasaan.
Rauhaniemi kiidätettiin ambulanssilla Porista Tampereelle. Useita tunteja kestäneessä korjausleikkauksessa koko lonkka piti rakentaa uudelleen.
Marita Rauhaniemi: Leikkaava lääkäri tuli seuraavana päivän kertomaan, että lonkkasi muistuttaa tällä hetkellä himmeliä. Että seuraavan kahden kuukauden aikana kerrankin astut sen jalan päälle niin et todennäköisesti kävele sitten enää koskaan.
ASR-lonkkanivel oli aiheuttanut Rauhaniemelle ns. metalli-reaktion.
Teemu Moilanen, johtava ylilääkäri, Tekonivelsairaala Coxa Oy: Se metallihierre, mikä sieltä nivelestä irtoo, niin se.. pienet metallipartikkelit aikaan saa kudosärsytystä osalla ihmisistä,// pahimmillaan tää kasvaimen kaltainen reaktio sitten leviää ympäröiviin kudoksiin, voi aikaan saada kudostuhoa lihaksissa, nivelkapselissa, jänteissä, luustossa
Ennen kuin lääkinnällinen laite tulee markkinoille, sille tehdään vähemmän pitkäaikaisia vaikutuksia koskevaa tutkimusta kuin lääkkeille. Siksi tärkeä osa valvontaa ovat vaaratilanneilmoitukset. Sellainen pitää tehdä, jos implantti on viallinen tai ei toimi. Suomessa ilmoitus tehdään sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomaiselle Valviralle.
Heikki Mattlar, ryhmäpäällikkö, Valvira: Vaaratilanneilmoituksilla kerätään jatkuvasti kentältä sitä tietoa, että tuotteet ovat turvallisia ja ne on hyvin käytössä.
Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa vaaratilannerekisteri ei ole julkinen. Sitä eivät näe myöskään lääkärit. Samoja laitteita käytetään maailmanlaajuisesti. Yhdysvalloissa ensimmäiset vaaratilanneilmoitukset ASR-tekonivelistä tehtiin viranomaisen rekisteriin vuonna 2006. Suomessa vasta kolme vuotta myöhemmin.
MOT: Jos Valvira esimerkiksi olisi seurannut Yhdysvaltojen terveysviranomaisia ASR-lonkkanivelen suhteen, niin olisiko mahdollista, Te olisitte pystyneet varoittamaan niistä ?
Heikki Mattlar, ryhmäpäällikkö, Valvira: Viranomaisen ei tule lähteä varoittamaan asioista, jotka eivät ole vielä, joita ei ole selvitetty ja joita ei ole tutkittu. Siinä on se korkea, ei korkea, mutta suhteellinen kynnys.
Australiassa ASR-nivelten käyttö lopetettiin joulukuussa 2009. Euroopassa havahduttiin vasta vuotta myöhemmin. Brittiviranomaisten varoitusten jälkeen valmistaja eli DePuy teki ASR-lonkkanivelistä maailmanlaajuisen takaisinvedon elokuussa 2010. Nivelten myynti lopetettiin.
Vasta tässä vaiheessa -valvonnan kannalta jälkijättöisesti- Valviralle alkoi tulla vaaratilanneilmoituksia ASR-nivelistä.
Teemu Moilanen, johtava ylilääkäri, Tekonivelsairaala Coxa Oy: ASR oli selvästi joukon huonoin ja siitä syystä se havaittiin ensin, mutta kun tarkemmin asioita tutkittiin, niin sama ongelma vähän pienemmässä mittakaavassa löytyi kaikista tän konseptin nivelmalleista.
Vuoteen 2012 mennessä metalli-metalli-niveliä käytettiin Suomessa parissakymmenessä tuhannessa lonkkaleikkauksessa. ASR-niveliä oli näistä noin 2000.
Pahimmillaan jopa puolet ASR-potilaista joutui ennenaikaiseen uusintaleikkaukseen.
Essure nousi 2010-luvulla Suomessa suosituimmaksi sterilisaatiomenetelmäksi. Se on asennettu lähes 8000 naiselle. Maailmalla Essureilla arvioidaan olevan jopa lähes miljoona käyttäjää.
Valtaosa käyttäjistä on ollut tyytyväisiä, mutta kaikille Essure ei ole sopinut.
Yhdysvalloissa ensimmäiset vaaratilanneilmoitukset tehtiin jo vuonna 2004. Suomessa kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2014. (GRAFIIKKA) Tuolloin Valvira patisteli lääkäreitä tekemään vaaratilanneilmoituksia.
Heikki Mattlar, ryhmäpäällikkö, Valvira: Sen takia, koska siellä oli, jatkuvasti Valviralle tuli loppukäyttäjiltä tai yksittäisiltä henkilöiltä tuli yhteydenottoja ja pyyntöjä sen asian edistämiseen.
Potilaat eivät voi itse tehdä vaaratilanneilmoitusta. Mutta tieto on kulkenut internetin aktiivisissa vertaistukiryhmissä.
Riitta Laasonen: Törmäsin sitten ryhmiin. Sitä kautta sitten huomasin, että oli myös samanlaisia oireita heillä kuin mitä minulla vuosien mittaan oli ollut.
Riitta Laasosen sairaalakierre alkoi Essuren ulostulon jälkeen keväällä 2015.
Vuotta myöhemmin, toisella yrittämällä, Laasoselta poistettiin toinen Essure-implantti sekä kohtu. Leikkauksen jälkeen hän joutui tulehduksen vuoksi tiputukseen. Tätä seurasivat pitkäaikaiset hermokivut.
Riitta Laasonen: Ne on ihan kauheita. Siihen ei normaalit särkylääkkeet auta. Silloin siinä vaiheessa valvottiin yöt ja päivät. Se on vaan jotakin, mitä ei voi tietää, jos ei ole sitä kokenut.
Vuoteen 2015 mennessä koko EU:n alueella Essuresta oli tehty lähes 700 vaaratilanneraporttia.
Heikki Mattlar, ryhmäpäällikkö, Valvira: Tätä tehtiin muiden eurooppalaisten viranomaisten kanssa yhteistyössä ja arvioitiin muitten markkina-alueitten tilannetta. Valmistajalle esitettiin toimenpidevaateita. Tuotettahan esitettiin uudelleen arvioitavaksi. .
Vaikka vaaratilanneraporttien määrä kasvoi, Essure-asennuksia jatkettiin. Mikkeliläinen Heli pääsi sterilisaatioon tammikuussa 2017. Helin toivomuksesta hän esiintyy pelkällä etunimellään.
MOT: Mistään sellaisesta ei puhuttu, että tästä on aiheutunut jollekin ongelmia?
Heli: Ei, ei.
Melko pian Essuren asentamisen jälkeen perusterveen Helin liikkuminen vaikeutui. Hänelle tuli kovia rinta- ja lonkkakipuja.
Heli: Niin ne ja sitten se epäily, mikä siinä röntgenkuvassa oli näkynyt, että se implantti ei ole ehkä ihan oikeassa kohdassa toisella puolella, niin sitten päädyttiin lääkärin kanssa siihen, että poistetaan, leikataan implantit pois.
Lonkka- ja jalkakivut pahenivat. Sitten Helille selvisi, että vastoin Bayerin ohjeita lääkäri oli katkaissut Essure-implantit poistoleikkauksessa.
Heli: Se oli hänestä ihan normaali tapa, mutta hän vakuutti, että mitään ei voinut kuitenkaan sitten jäädä, että kaikki osat on kyllä poistettu. Röntgenkuvassa sitten näkyi, että noin kuuden millin mittainen metallipiikki on mun vatsaontelossa.
Metallipiikki saatiin tähystysleikkauksessa pois vatsaontelosta.
Vaikka implantti on täysin sama, eri maissa on erilaiset poisto-ohjeet. Heli varmisti lääkäriltä, että Essuren virheellisestä poistosta tehtäisiin vaaratilanneilmoitus Valviralle. Hän pyysi Valviralta asiakirjaa nähtäväkseen tuloksetta.
Heli: Kyse on kuitenkin mun terveydentilasta. Mun mielestä minulla olisi oikeus tietää, että mitä minusta on sinne kirjattu.
Kesäkuussa 2017 Bayer lopetti Essuren myynnin Suomessa "kaupallisista syistä". Vajaalle sadalle naiselle on asennettu sterilisaatioimplantti vielä tämän jälkeen. Essure-vaaratilanneraporttien määrä lähes kolminkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Samanlainen piikki näkyy Yhdysvaltain viranomaisen FDA:n tilastoissa. Yhdysvalloissa Essuren myynti loppuu tämän vuoden lopussa.
Valvira on ohjeistanut lääkäreitä tekemään vaaratilanneilmoituksen, mikäli Essuret poistetaan potilaan kokemien oireiden vuoksi.
Heikki Mattlar, ryhmäpäällikkö, Valvira: Se käytäntöhän on niin, että terveydenhuollon ammattilaisen tulisi tehdä se arvioituaan ensin potilaan tila, että johtuuko tää laitteesta vai ei. Valmistajalla on toimenpidevelvoite, jos siellä on kysymys vakavasta yksittäisestä tai selvästi havaittavasta ongelmasta.
MOT on keskustellut kahdeksan suomalaisgynekologin kanssa Essureista. Kukaan ei halunnut tv-haastatteluun. Gynekologien mukaan ei voida tietää, johtuvatko naisten oireet sterilisaatioimplantista.
Suomessa implantit kuuluvat tuotevastuulain piiriin. Jos implantissa on vika, potilas hakee korvausta suoraan valmistajalta. Hoitovirhetapauksissa korvausta haetaan potilasvakuutuskeskuksesta.
Koska DePuy teki lonkkanivelistä takaisinvedon, se maksoi uusintaleikkaukset sekä seurantaverikokeet.
Marita Rauhaniemi: Sitten tämä puhutaan ansionmenetyksestä niin se onkin sitten toinen juttu. Vuodesta 2008 vuoteen 2014 olin olin tota kuntoutustuella. Ja vuonna 2014 pääsin sitten tälle mikä se nyt on työkyvyttömyyseläke.
Eläkekertymä on jäänyt pieneksi, sillä Marita Rauhaniemen työura loppui 43-vuotiaana.
Sadat suomalaiset ASR-potilaat ovat hakeneet ja saaneet korvauksia DePuyltä. MOT on tavoittanut useita heistä. MOT on saanut haltuunsa DePuyn sovintosopimuksen. Sopimus ei ole kenenkään tässä ohjelmassa siteeratun potilaan.
Sopimus on salainen ja siihen liittyy sopimussakko. Potilas ei saa kertoa edes sopimusneuvotteluista. (GRAFIIKKA)
Jeanne Lenzer, tietokirjailija, terveystoimittaja: Confidentiality clauses are dangerous. There should be a law against that, prohibiting them from making that a condition of a settlement. Because that information is important for the public health. There's a lot of safety information that has come out in some patient lawsuits, and in fact leaked information from some of these suits have been central to finding out what's going on.
Jeanne Lenzer: Salassapitämispykälät ovat vaarallisia. Pitäisi olla lailla kiellettyä,
että niistä tehdään sopimusehto, koska tiedot laitteista ovat tärkeitä kansanterveydelle. Oikeusjutuissa on ilmennyt paljon tietoa turvallisuudesta. Vuodettu tieto on ollut olennaista,
jotta tiedetään, mistä on kyse.
DePuy ei myönnä ASR-proteesin mahdollisia vikoja eikä sillä ole vastuuta proteesien väitetyistä vioista. (GRAFIIKKA)
Korvausten saaminen on edellyttänyt vuosien paperisotaa.
MOT:n tietojen mukaan yhdestä uusintaleikatusta lonkasta saatu korvaus on ollut neljästä viiteen tuhanteen euroa. Molempien lonkkien uusimisesta korvaus on noin 8000 euroa.
Viimeaikoina DePuyn linja on tiukentunut ja korvaussummat ovat pudonneet tuhannesta kahteen tuhanteen euroon. Osa hakemuksista on hylätty.
DePuy ei antanut MOT:lle haastattelua. Yritys toteaa sähköpostissa, että ASR-tekonivelen historia osoittaa, että yritys on toiminut oikein ja vastuullisesti parantaakseen potilaiden elämää innovaatioiden avulla. Yritys seisoo jatkossakin potilaiden rinnalla.
GRAFIIKKA
DePuyn vastaus:
”Uskomme ASR-tekonivelen historian osoittavan, että olemme työskennelleet oikein ja vastuullisesti parantaaksemme potilaiden elämää innovaatioiden avulla. Seisomme jatkossakin potilaidemme rinnalla.”
Suomen terveydenhuollolle ja veronmaksajille suurempi lasku on koitunut muiden metalli-metalli-tekonivelten uusintaleikkauksista. Koska niitä ei vedetty markkinoilta, korvauksiakaan ei maksettu. Uusintaleikkaus maksaa kymmenestä tuhannesta viiteentoista tuhanteen euroon. Pelkät leikkauskulut ovat olleet 17 miljoonasta 26 miljoonaan euroon.
Myös Essuren poistoleikkaukset kuormittavat terveydenhuoltoa. Gynekologien arvioiden mukaan yli sadalta suomalaisnaiselta on poistettu Essuret, samalla poistetaan munanjohtimet tai koko kohtu. Maailmalla poistoja on tehty tuhansia.
Riitta Laasonen: Olen ollut vihainenkin kyllä. Bayer kuorii kermat päältä ja yhteiskunta sitten kustantaa nää mahdolliset operaatiot, leikkaukset ynnä muut
Riitta Laasonen halusi haastaa Bayerin oikeuteen.
MOT: Mitä ne juristit sanoivat?
Riitta Laasonen: Osa sanoi ihan suoraan, että tämmöistä isoa lääkeyhtiötä vastaan on tosi hankala saada asiantuntijalausuntoja ja riski on suuri.
Lonkkaleikatut ASR-potilaat ovat haastaneet DePuyn oikeuteen mm. Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Voitetuissa jutuissa potilaan saamat korvaukset ovat olleet jopa satoja tuhansia euroja.
Bayeria vastaan on nostettu joukkokanteita Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa
162 naista laati marraskuussa joukkokannehakemuksen.
Suvi Talvitie: Me halutaan oikeutta oikeestaan siitä että Bayer tunnustaa et tää on ollu viallinen laite ja siihen ei oo ollu riittäviä tutkimuksia me odotetaan sitä että se syy-seuraussuhde löytyy että minkä takia tää laite on meille aiheuttanu näin suurta tuhoa elimistöön ja vaikka ollaan päästy poistoon niin silti ne oireet jatkuu ja me edelleen kärsitään.
Kirsi Somervuori: Kuluttaja-asiamies on Suomessa ainoo taho joka pystyy tämmösen joukkokanteen nostamaan. Niin hänelle lähtee mapit.
Naiset menevät Kilpailu ja kuluttajavirastoon:
Kirsi Somervuori: Me ollaan tuomassa tänne tällaista joukkokannehaastehakemusta.
Virkailija: Teihin otetaan noin kuukauden kuluttua yhteyttä. Siitä tulee päätös sitten otetaanko ryhmäkanne käsittelyyn vai ei.
Bayerin mukaan Essuren käyttö on edelleen turvallista. Yrityksen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että valmisteen hyödyt ovat suurempia kuin siihen liittyvät riskit.
GRAFIIKKA
Bayerin vastaus:
”Bayer luottaa yhä valmisteen turvallisuuteen ja tehoon, joista on saatu laaja näyttö sekä Bayerin että riippumattomien tutkijoiden tekemissä tutkimuksissa. Näihin tutkimuksiin on osallistunut yli 200 000 naista kahden vuosikymmenen aikana.”
Tekonivelpotilaat ovat taistelleet oikeuksistaan 90-luvulta saakka. Joulukuussa eduskunnan käsittelyyn tulevassa uudessa potilaslaissa esitetään vihdoin, että potilasvakuutuskeskus korvaisi myös lääkinnällisten laitteiden ja implanttien aiheuttamat vahingot.
Marita Rauhaniemi: Jotenki täss tuntuu, ett täss on niin ku semmonen pallo, jota heitellään sinne tänne ja tonne. Ja sitten jossain kohtaa tuli semmonen semmonen tota tunne näistä korvauksista puhuttaessa, ett ett niin ku, ett mun pitäs pyytää anteeks, ett niiltä ett näin on käyny, että anteeks, ett mä nyt oon tämmösen viallisen ottanu vastaan. Ett niin ku tuli vähän semmonen tunne, että ett niin ku tavallaan niin ku syyllistettiin melkeenpä potilasta siinä.
Lonkkaskandaali vauhditti lääkinnällisiä laitteita koskevan EU-asetuksen uusimista. On kuitenkin epävarmaa, tiukentaako asetus oikeasti esimerkiksi lääkinnällisten laitteiden markkinoille tuloa. Ja kuinka paljon EU-laajuinen tietokanta EUDAMED lisää avoimuutta vaaratilanteista.
MOT: Pitäisikö vaaratilanneilmoitusten olla julkisia?
Heli: Kyllä mä uskon, että se lisäisi kuitenkin potilasturvallisuutta kaikilla tavoin. Joku tarkoitushan niillä täytyisi olla, niillä ilmoituksilla. Niillä täytyisi olla joku hyöty, ettei ne vaan jää johonkin arkistoon ja sillä hyvä.
Marita Rauhaniemi: Kun ihminenhän on kerran kokonaisuus ja mä oon nyt sitten kuus seitsemän vuotta nojannu tähän vasempaan polveen niin sitten oli vielä sen aika eli nyt vaihdettiin sitten vuosi takasin vielä polvi. Se otti niin ku henkisesti sitt jo niin lujille, ett tuntu, ett ei vaan niin ku pääse ylös tuolta sängyn pohjalta, ett mun kroppa ei vaan jaksa niin ku enää parantua. Mutt ett onneks mun mies suurin piirtein nosti mut pystyyn, ett no niin sitt mentiin. Ja no niin nyt taas mennään.
