Virolainen mies sai keväällä 2017 kolmen vuoden vankilatuomion varastettuaan satojatuhansia euroja arvonlisäveropetoksilla. Poliisin mukaan liiketoiminta näytti paperilla oikealta, mutta todellisuudessa kauppaa ei käyty. Vastaavilla petoksilla EU-mailta viedään jopa 60 miljardia vuodessa.
– Tämä ei ole tavallinen veropetos, vaan suunnitelmallinen ja törkeä tapaus. Suunnitelmallisuus kovensi tuomiota huomattavasti, sanoo tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikonstaapeli Sampsa Huttunen.
Keksittyä kauppaa yli rajojen 13 yrityksen voimin
Kouvolan poliisin tutkimassa ALV-karusellipetoksessa kymmenen yritystä Suomessa ja kolme yritystä Virossa tekivät keskenään puutavarakauppaa. Laskutus, maksut, tilitykset ja kuitit näyttivät oikeilta, mutta tavaraa tai palveluja ei kuitenkaan liikkunut. Liiketoiminta oli täysin keksittyä. Ideana oli hakea ALV-palautuksia veroista, joita ei oltu koskaan maksettu.
– Paperilla kaikki näytti oikealta ja kirjanpito sekä veroilmoitukset oli tehty täysin muodollisesti oikein. Ulospäin kaikki näytti hyvältä, Sampsa Huttunen kertoo.
Verohallinto: Havaitsemme petosyritykset
On hyvin poikkeuksellista, että ALV-karusellipetokset päätyvät oikeuteen. Verohallinnon mukaan petosyritykset havaitaan yleensä ennen kuin rahat ehtivät lähteä tileiltä.
– Me olemme onnistuneet torjumaan ja havaitsemaan petokset varsin hyvin. Meillä on jokapäiväinen valvonta ALV-palautuksiin. EU:n sisäkauppaan meillä on myös varsin reaaliaikainen analytiikka, sanoo
ylitarkastaja Juha Kuusala Verohallinnon kansainvälisestä petostorjunnasta.
Verohallinnon mukaan Suomi menettää ALV-petosten vuoksi vuosittain noin 30 miljoonaa euroa.
Apulaisina kirjanpitäjä ja siskon poika
Kouvolan tapauksessa taitavasti rakennettu petos ehti jatkua kaksi vuotta, ennen kuin Verohallinnossa herättiin. Tekijän apuna oli Loviisassa toiminut kirjanpitäjä, joka sai teosta kahden vuoden ja neljän kuukauden vankilatuomion.
Kirjanpitäjän siskon poika toimi valefirmojen perustajaosakkaana, eli bulvaanina. Korvauksena tästä hän sai tädiltään 100 euroa yritystä kohden. Nuori mies sai osallisuudestaan ehdollisen vankilatuomion ja kymmenientuhansien eurojen korvaukset maksettavakseen.
– Kannattaa miettiä mitä tekee, kun allekirjoittaa papereita ja lähtee yhtiöön mukaan. Voit joutua ongelmiin tulevaisuudessa, sanoo rikosylikonstaapeli Sampsa Huttunen.
"Haiskahtaa suuremmalta kokonaisuudelta"
Tapauksen päätekijä kielsi ensin syyllisyytensä, mutta pyörsi sitten yllättäen puheensa ja otti vastuun petoksista. Ilmaan jäi epäilys, että miehen takana olisi isompi organisaatio.
– Kyllähän tämä haiskahtaa suuremmalta kokonaisuudelta, johon tämä meidän tutkima on vaan yksi osuus, sanoo vanhempi rikoskonstaapeli Hannu Liekola.
Myös Europolin kokemusten mukaan ALV-karusellipetoksia tehtailevat yleensä isot organisaatiot.
– Tämä on järjestäytynyttä rikollisuutta, jossa on vähintään kolme eri tasoa. On käytännön toimijat, välikädet ja taloudellisesti hyötyvä taho. Alapäässä ei tunneta tätä ylätason toimijaa, sanoo Jari Liukku, joka johtaa Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskusta.
60 miljardia katoaa vuosittain karusellipetoksiin
Europolin mukaan EU-maiden verohallinnoilta viedään ALV-karusellipetoksilla jopa 60 miljardia euroa vuodessa. Europolin arvion mukaan kaksi prosenttia rikollisryhmistä vie 80 prosenttia tästä summasta.
Tapauksia on vaikea tutkia ja menetettyjä varoja on melkein mahdotonta jäljittää. Viranomaiset pystyvät takavarikoimaan vain prosentin tästä.
Suomessa poliisin lisäksi ALV-karusellipetoksia tutkii myös Tulli. Neljä Tullin selvittämää ALV-karusellipetosta on nyt syyteharkinnassa. Niiden yhteenlaskettu veromenetys on 3,5 miljoonaa euroa.
