Maassamme tuhannet täysmetallisen lonkkanivelen saaneet potilaat kärsivät erilaisista oireista. Monella on mm. kohonneita veren metallipitoisuuksia. Esimerkiksi Pohjoismaiden suurin tekonivelsairaala, tamperelainen Coxa Oy on ottanut 2500 potilasta seurantaan. Ongelmana ovat olleet erityisesti metalli-metalli -pintaiset nivelet ja niistä eritoten ASR-merkkinen nivel.
– Eniten ongelmia on aiheuttanut ASR-merkkinen tekonivel, joita meilläkin on laitettu yli tuhannessa leikkauksessa. Näissä on jouduttu eniten tällä hetkellä tekemään uusintaleikkauksia, mutta täytyy samalla sanoa, että kaikissa metalli-metalli -tekonivelissä on ollut ainakin jonkin verran ongelmia ja kaikille potilasryhmille ja kaikille eri tekonivelmallin saaneille on käytännössä jouduttu tekemään jossakin määrin uusintaleikkauksia, toteaa tutkimusjohtaja Antti Eskelinen Coxa Oy:stä.
Yksi maksaa
Mutta ongelmana on myös, että uusintaleikkausten ja hoidon laskun maksaja on hämärän peitossa. Lasku varsinaisista leikkauksista menee kunnille ja Coxa on antanut 15 prosentin alennuksen uusintaleikkauksien hinnoista. Mutta uuden tekonivelen saanut joutuu maksamaan pääosin omasta pussistaan muut kulut, mm. lääkkeet ja matkakulut hoitopaikalle. Toistaiseksi vain yksi lonkkanivelen valmistaja, DePuy, maksaa näitä kuluja. Korvaukset kivusta ja särystä lienevät vielä utopiaa.
Suomessa potilas ei saa korvauksia ihmisen sisään pysyvästi asennettujen viallisten teko-osien kuten esimerkiksi tekonivelten ja sydänläppien aiheuttamista välittömistä eikä välillisistä kuluista. Muun muassa eduskunnan oikeusasiamies perää lain muutosta ja oikeutta näille potilaille.
Kangasalalaiset tekonivelleikatut ovat perustaneet oman yhdistyksen, Pirkan tekonivelyhdistyksen, joka haluaa oikeutta ja vastauksia tekonivelleikatuille.Nokialainen Päivi Keskinen on joutunut melkoiseen paperisotaan korvauksiensa hakemisessa.
– Hain heti silloin keväällä tai kesällä 2011 tekonivelen maahantuojalta Smith & Nephewiltä korvauksia, mutta sieltä tuli kielteinen päätös. Sitten hain korvauksia potilasvakuutuksesta, mutta sieltäkin tuli kielteinen päätös, samoin sain Coxalta kielteisen päätöksen. En siis ole saanut mistään korvauksia.
Pitkä taistelu
Kangasalalainen Raini Kiukas on käynyt pitkän taistelun tullakseen tekonivelaktivistiksi.
– Olen synnynnäinen lonkkaviallinen. Ja noin 40 vuoden iässä vuonna 1992 minulle tehtiin laaja leikkaus eli laitettiin täysproteesi. Proteesin pinta oli muovia ja muovi kesti 4-5 vuotta, kunnes ne vaihdettiin vuonna 2000 uudestaan, metalli-metalli -pinnoitteeseen. Vuonna 2012 metalli oli hiipunut ja irronnut ja taas vaihdettiin nivelet uudestaan. Tarkkaan ottaen en tiedä nyt mitä minulla on nyt sisässä.
Monet tekonivelen saaneet tuskailevatkin, etteivät tiedä, mitä ovat sisuksiinsa saaneet. Leikkauksia tekevästä Coxa Oy:stä kuitenkin vakuutetaan, että potilas saa tietoonsa, minkälainen nivel hänelle on asennettu.
– Kyllä se tieto pitää lähtökohtaisesti saada sieltä leikanneesta yksiköstä. Me ollaan pyritty painottamaan sitä näissä potilasinformaatioissa, että meiltä välittyy potilaalle tieto, mikä nivel käytössä on ja yleensä se parhaiten löytyy näistä hoitoyhteenvedoista, siitä osaston hoitojakson potilaskertomustiedoista, josta potilaskin saa kopion, kertoo johtava ylilääkäri Jyrki Nieminen Coxa Oy:stä.
Tekonivelien korvattavuuden omituisia koukeroita kuvastaa kangasalalaisen aviopari Sylvi ja Mauri Myllymäen tapaus, mies saa korvauksia, vaimo ei. Maurilla tekonivel on aiheuttanut veren kohonneita metallipitoisuuksia ja hän käy jatkuvassa seurannassa sen vuoksi. Tekonivelen maahantuoja on korvannut hänelle tähän mennessä mm. kaikki matkakulut eikä tutkimuksista ei ole täytynyt maksaa mitään. Vaimolla Sylvillä on kohonneita koboltti- ja kromiarvoja veressään ja hän puolestaan joutuu maksamaan kaikki matkansa ja lääkekulunsa itse. Hänelle on vaihdettu toinen lonkka kaksi kertaa, toinen kerran ja yhteen polveenkin on laitettu tekonivel.
– Tilanne on täysin toinen niissä maissa, joissa lainsäädäntö on erilainen eli korvattavuus sisältyy tähän potilasvakuutukseen. Silloin valtio kantaa vastuun ensin ja valtio hakee korvauksia maahantuojalta tai valmistajalta, toteaa Raini Kiukas, joka on saanut jo eduskunnan oikeusasiamieheltä vastauksen kanteluunsa ja oikeusasiamies perää lain muutosta.
– Nämä eivät ole sinällään asennusvirheitä. Se tekee tästä asiasta korvauskäytäntöjen osalta ongelmallisen potilaan kannalta, sanoo johtava ylilääkäri Nieminen, joka hänkin haluaisi virkamiesten selvennystä nyt sekavaan asiaan.
– On väärin, että yhden asian osalta Suomi on pannut potilaan itse vastaamaan eli ihmisen sisälle asennetut laitteet eivät kuulu minkään suojan piiriin, huokaa Raini Kiukas.
Asiantuntijat:
JYRKI NIEMINEN, johtava ylilääkäri, Coxa Oy
ANTTI ESKELINEN, tutkimusjohtaja, Coxa Oy
Toimittaja: LASSE TUORILA
