Romaanissaan Antti Tuuri kirjoittaa kevään vuoden 1918 tapahtumista. Kylmien kyytimies on voimakkaan pasifistinen – sota on järjetön.
Päähenkilö Jussi Ketola pakotetaan hevosineen Tampereen valtauksen pyörteisiin. Ketola joutuu keräämään punaisten ja valkoisten ruumiita.
Sodassa Jussi Ketola ei halua asettua kummankaan puolelle – punaisten tai valkoisten – vaan hän on rauhan asialla.
Antti Tuurin romaani on uudenlainen tulkinta kevään 1918 tapahtumista, koska Tuuri ei asetu tuomariksi. Hän lainaa romaanissaan Markuksen evankeliumia: ”Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.”
Tämän sotaromaanin sankari on Jussi Ketola, joka elää todeksi Markuksen evankeliumin kohtaa. Hyvyydessään ja inhimillisyydessään Ketola on eräänlainen kristushahmo.
Tuuri saa teoksellaan pian 90 vuotta vanhat tapahtumat puhuttelemaan nykyajan lukijaa. Hänen kerrontansa on samalla voimakkaan realistista ja suorastaan myyttistä. Pääsiäinen on romaanissa kristillisenä, pakanallisena mutta myös tosiasiallisena tapahtumahetkenä. Yhtenä konkreettisena keinona Tuuri käyttää hajuja kuvatessaan taistelujen mielettömyyttä.
Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen
