Suomalaiset kertovat vuonna 1970 mielipiteitään Kekkosesta, äänekkäistä vasemmistoradikaaleista, tv-ohjelmien poliittisuudesta sekä köyhyydestä ja eriarvoisuudesta.
Käsitteen "hiljainen enemmistö" lanseerasi Yhdysvaltain konservatiivinen varapresidentti Spiro Agnew 1960-luvun lopussa.
Yhdysvaltalaisessa kielenkäytössä sillä haluttiin tukea näkemystä, jonka mukaan valtaosa amerikkalaisista seisoi hallituksen Vietnam-politiikan takana. Äänekkääseen vähemmistöön kuuluivat mielenosoittajat, mellakoijat ja intellektuellit.
Suomessa termiä viljeli lähinnä oikeistolehdistö. Käsite viittasi niihin yhteiskuntapiireihin, jotka tunsivat itsensä osattomiksi vallasta - toisaalta hallituksia muodostettaessa, toisaalta Yleisradiossa.
Monet ohjelman haastateltavista arvostelevatkin vasemmistoradikaaleja, Yleisradiota, UKK:ta ja ulkopoliittista hyssyttelyä.
On kuitenkin myös niitä, jotka kokevat jääneensä "hiljaiseen enemmistöön" köyhyyden ja eriarvoisuuden seurauksena.
Teksti: Jukka Lindfors
