Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

Tutkimus: Työstressi on erityisen haitallinen perussairautta poteville miehille

Suomessa, Ranskassa, Ruotsissa ja Britanniassa toteutetussa tutkimuksessa oli mukana oli yli satatuhatta ihmistä, joiden seuranta aloitettiin vuosina 1985-2002.

Toimistotyöntekijä kuulosuojaimet päässä
Työstressi nostaa riskiryhmiin kuuluvien miesten ennenaikaista kuolleisuutta liki kaksinkertaiseksi. Kuva: Lasse Isokangas / Yle
  • STT

Työstressi on laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan erityisen haitallista miehille, joilla on sairaalahoitoa vaatinut diabetes tai joilla on ollut sydäninfarkti tai aivohalvaus.

Heidän joukossaan työstressiä kokevilla oli liki kaksinkertainen ennenaikaisen kuoleman riski verrattuna samoja sairauksia sairastaviin miehiin, jotka eivät raportoineet työstressistä.

Tutkimuksessa selvitettiin työstressin yhteyttä kuolleisuuteen Suomessa, Ranskassa, Ruotsissa ja Britanniassa. Mukana oli yli satatuhatta ihmistä, joiden seuranta aloitettiin vuosina 1985-2002.

Aluksi he vastasivat kyselyyn elintavoistaan, työstään ja terveydestään. Seurannan lopussa 14 vuotta myöhemmin noin 3 800 ihmistä oli kuollut. Tulosten mukaan kroonisesti sairastavilla ja työstressiä kokevilla miehillä oli 1,7-kertainen kuolleisuusriski verrattuna samoja sairauksia poteviin, joilla ei ollut työstressiä.

– Yksityiskohtaista tietoa kuolinsyistä ei kerätty. Sydän- ja verisuonikuolleisuus oli kuitenkin selkeästi koholla, kertoo tutkimusta vetänyt epidemiologian professori Mika Kivimäki, joka työskentelee Helsingin yliopistossa ja Työterveyslaitoksessa.

Työstressin tunnusmerkkinä pidettiin sitä, että työntekijällä oli kuormittava työ, mutta vähän vaikutusmahdollisuuksia siihen.

Vastuu kuuluu myös työnantajalle

Tutkimuksen perusteella kuntoilu, tupakoimattomuus ja hyvät veriarvotkaan eivät näytä poistavan stressiin liittyvää kuolleisuutta riskiryhmässä.

Kivimäen mukaan omasta terveydestä kannattaa silti huolehtia. Esimerkiksi tupakointi, ylipaino ja korkea kolesteroli lisäävät todennäköisyyttä sille, että verisuoniin alkaa kertyä plakkia.

– Stressin puolestaan ajatellaan lisäävän riskiä tuon ateroskleroottisen plakin irtoamiselle niin, että siitä muodostuu tukos sepelvaltimoon eli sydäninfarkti tai tukos aivovaltimoon eli aivoinfarkti. Jos perinteiset riskit minimoidaan, samalla todennäköisyys stressin haitoillekin vähenee. Jos taas ateroskleroosi pääsee kehittymään pitkälle, todennäköisyys stressin laukaisemalle infarktille kasvaa.

Tutkijoiden mukaan ei riitä, että riskiryhmän miehiä kehotetaan kiinnittämään enemmän huomiota elintapoihinsa. Myös työnantajilta tarvitaan tukea työntekijöiden suojelemiseksi liialliselta työstressiltä.

Tutkimus ilmestyi kesäkuussa Lancet Diabetes and Endocrinology -julkaisussa. Suomesta tutkimusta olivat tekemässä muun muassa Helsingin, Turun ja Oulun yliopistot, Folkhälsan ja Työterveyslaitos.