Puoli seitsemän kysyi nettisivuillaan, millä keinoin lapset saa houkuteltua lukemaan enemmän. Aihe selvästi kiinnostaa: vastauksia tuli lähes 800 ja vastauksista saattoi päätellä, että aihetta on pohdittu monessa suomalaisperheessä.
Vanhemmilla olikin monta luovaa ideaa lukuinnostuksen herättämiseksi. Tässä niistä kymmenen erilaista. Jutun lopussa myös lohdutuksen sana niille, jotka ovat jo kokeilleet kaikkea, mutta lapsi ei silti lue.
1. Lue itse
Ehdottomasti suosituin ehdotus on esimerkin voima.
Aikuisen esimerkki on tärkein! Jos aikuinen rakastaa vain älypuhelintaan eikä kirjoja näy missään, miksi lapsi lukisi? Kirja käteen aikuiselle, mieluiten se lasten tai nuortenkirja, jotta voi jakaa saman kokemuksen jonka lapsi saa lukiessaan.
Esimerkki ja oma innostus tarinoihin, lapsen lukemisista pitää olla kiinnostunut ja keskustella juonikäänteistä yms. Hyvä on myös tasavertaisesti kertoa omista lukemisista.
Jos ei itse näe kirjoja ja kirjallisuutta arvokkaana ja kodissakin kirjahyllyn tilalla on kotiteatteri, lapsi perii vanhemmiltaan maailmankuvan johon ei lukeminen kuulu. Lukeminen on taito. Myös se, että ei jaksa, halua tai ehdi lukea, on lukutaidottomuutta.
Ja jos ei esimerkki muuten tepsi, niin siinä voi käyttää pientä juonikkuutta.
Me ainakin luettiin kaikki ne kirjat, mitkä äiti lainasi itselleen. Ja jos hän piilotti ja sanoi, ettei ole meidän iälle sopivaa, luettiin varmasti.
2. Puhu lukemisesta myönteisesti
Asenne ratkaisee. Jos vanhemmat näyttävät, miten ihanaa lukeminen on, asenne tarttuu.
Lukeminen on kivaa ja siitä pitää puhua positiivisesti, ei mitään "koskaan en oo yhtään kirjaa lukenu" -puhetta! Lukeminen ei ole rangaistus! Kirjoja pitää olla saatavilla ja lukemisen pitää olla realistinen vaihtoehto pelaamiselle.
3. Aloita helposta luettavasta
Liian paksu ja vaikea kirja tappaa lukuinnon tehokkaasti. Aluksi kirjan ei tarvitse olla edes se perinteinen kovakantinen.
Jostain syystä lukemiseksi mielletään usein vain fyysinen kirja. On ihan sama, onko se lukeminen ensi alkuun lehti, kirja, mainos, uuden monimutkaisen lautapelin peliohje, ruoan valmistusohje tai vaikka maitopurkin tuoteseloste. Kyllä se lukeminen sieltä tulee – mielenkiinto ohjaa oppimista.
4. Tee lukemisesta rutiini
Lukemiseen voi suhtautua myös normaalina velvollisuutena. Aivan kuten pitää syödä, liikkua ja nukkua, pitää päivittäin myös lukea vähän.
Ottaa lukemisen läksytyyppisenä juttuna.
Käytännössä kouluun kuuluu lukeminen, joten se ei voi olla pelkästään vapaaehtoista. Lastemme koulussa on käytössä ”lukukuu” jolloin esim. kolmasluokkalainen lukee 20min/pvä, myös viikonloppuisin.
5. Etsi lapselle kiinnostavia kirjoja
Monissa vastauksissa painotettiin sitä, että lapsille tulee tarjota ja etsiä heitä kiinnostavaa kirjallisuutta.
Mikään ei tuhoa lukuintoa paremmin kuin tylsä tai vaikea kirja.
Sopivat kirjat: yhdelle fantasiaa, toiselle tietokirjoja, kolmannelle sarjakuvia. Olen lukenut ääneen kirjaa ja jättänyt tarinan jännittävään kohtaan. Lapsi on sitten itse halunnut lukea loput tarinasta.
Moni neuvoi, että kiinnostavan luettavan etsinnässä kannattaa hakea apua kirjastosta ja sen palveluista kuten kirjavinkkauksesta.
Vie lasta pienestä pitäen kirjastoon ja anna valita mikä tahansa kirja miltä tahansa osastolta ja niin monta kuin vain jaksat kantaa. Jos joku aihe on lapsesta kiinnostava, se on kiinnostava myös luettuna.
Osa oli ruvennut itsekin vinkkaamaan.
Tätä nykyä vinkkaamme kirjoja Instagramissa tunnisteella @kirjastukset ja se on yksi hyvä keino innostaa tyttöjä entistä enempi lukemaan.
6. Tee lukemisesta elämys koko perheelle
Hyvä keino innostaa lukemisen pariin on lukea lasten kanssa yhdessä ja tehdä siitä parhaimmillaan lapselle elämys.
Kun lapseni olivat lukemaan juuri oppineita pidimme lukupiirejä. Käperryimme valoisassa tilassa nojatuoleihin ja teimme eväitä. Lapset olivat niin innoissaan tästä retkestä, aikuismaisesta nimestä "lukupiiri" ja yhdessä tekemisestä että oikein odottivat tilaisuuksia. Sain myös itse lukea rauhassa, kun jaksoin vähän panostaa tapahtumaan.
Itse järjestän välillä sohvapiknikkejä huonolla ilmalla. Koko perhe lukemaan sohvalle yhdessä ja vähän herkkuja lisäksi.
7. Pidä kiinni iltasadusta
Vanhat kunnon iltasadut pitävät edelleen pintansa ja moni piti niitä tärkeänä keinona innostaa kirjojen pariin pienestä pitäen. Iltasatujen lukemisen voi aloittaa jo ihan vauvana.
Aloitimme mieheni kanssa lapsille lukemisen jo vauvaiässä: pinnasängyn patjankoloon värikässivuinen, selkeitä kuvia sisältävä katselukirja auki.
Iltasatu, Aku Ankka, dinosaurus- tai avaruuskirja. Lajilla ei ole niin väliä, kunhan luet.
Aina aikuisen ei tarvitse olla iltasadun lukija.
Minut saatiin lukemaan siten, että alakouluikäisenä iltasadun sijaan minä olin se, joka luki äidille omassa sängyssä ennen nukkumaanmenoa.
8. Huijaa lapsi lukemaan
Vanhemmat ovat luoneet erilaisia strategioita, joiden avulla lukeminen saattaa lähteä käyntiin kuin itsestään - tai ainakin helpommin.
Teinipoikieni kanssa lähden ”kaupoille” ja kurvaan myös kirjakauppaa. Pojat tarttuvat yleensä aina johonkin kirjaan ja viattomasti kysyn: ”Ostanko sen sulle?”. Monet kerrat on kaupat tehty ja teinipojat lukevat. Tästä kohdin en koskaan säästä.
Pieni huijaus toimii hyvin. Kun itsellä on jäänyt silmälasit jonnekin, pyydän lapsen apua lyhyeen tekstiin vaikkapa tuoteselosteeseen. Olen tehnyt lapsen kanssa myös niin, että luemme sarjakuvia ääneen yhdessä, toinen on se Aku Ankka ja toinen joku muu. Hassuttelu toimii aina parhaiten.
Äitinä aloin lukea lastenkirjoja ja kun teokset olivat hauskoja, tuli hörähdettyä kunnon nauruun aina välillä. Kun muksu kysyi, että mikä siinä oli niin hauskaa, vastasin: "Lue tuo tuosta". Kohta vahingossa muksu olikin lukenut koko kirjan ja kohta seuraavan. Ja sitten kuin huomaamatta koko kirjasarjan.
Luen itse lapselle kappaleen alun, ja kun kirjassa on mielenkiintoinen tai jännä kohta, sanon että jatketaan toiste. Ihan tarkoituksella. Yleensä lapsi haluaa tietää miten kohtaus jatkuu ja lukee itse luvun loppuun.
9. Lahjo rahalla tai peliajalla
Lukemista voi käyttää valuuttana esimerkiksi peliajan lunastamiseen.
Meillä lukemisesta saa peliaikaa minuutti minuutilta.
Meillä oli jossain vaiheessa alakouluikäisillä käytössä palkkiosysteemi: kirjakarkit. Muuten ei usein karkkia ostettu, mutta kirjan lukemisesta sai sen paksuuteen verrannollisen karkkipussin.
Lukumerkkien kerääminen, 10min/merkki. 50 merkkiä -> toiminnallinen palkinto/elämys esimerkiksi. Superpark, konsertti tai teatteri.
Lahjonta. Samalla lailla kuin koulun kokeisiin ja tuntiaktiivisuuteen.
Rahapalkka.
10. Yksinkertaisesti näin
Laita telkkari kiinni.
Rajoita peliaikaa.
Kateus, isompi muksu tekemään läksyjä vierelle.
Tolkien.
Aseella uhkaamalla.
Oletko kokeillut kaikkea, eikä mikään toimi?
Ei huolta. Kyselyyn vastanneissa oli paljon kohtalotovereita. Osalle kysymys siitä, miten lapsen saa lukemaan on vielä iso arvoitus.
En tiedä. Kertokaa kaikki "liisa-keltingasjärviset" ja vastaukseksi ei riitä että lapselle pitää lukea kun hän on pieni. Kotona akateemiset vanhemmat, seinät täynnä kirjahyllyjä, joissa kaikkea klassikoista dekkareihin. Hesari on tullut kotiin aina. Ei auta. Kun Harry Potter -ikä meni ohi, loppui kaikki lukeminen – jopa kotiin tilatun Aku Ankan.
Omakohtaisesti ikäväkseni todennut, että vaikka itse olen aina lukenut paljon, jakautuu tämä jälkeläisteni keskuudessa: kaksi lapsista lukee, yksi ei ollenkaan.
Sen kun tietäs.
Tutustu myös näihin:
Tartu tarinaan, lukumummeilu, lukuralli ja lukukoiratoiminta.
