Miten arabiaa äidinkielenään puhuva maahanmuuttajalapsi saadaan innostumaan suomen kielestä? Tietenkin kirjoittamalla arabiankielinen oppikirja, joka ei heti sukella vaikeimpiin sijamuotoihin ja kielioppivirheisiin.
Tämän keksi 20-vuotias tamperelainen Merim Al-Kharsani.
– Maahanmuuttajalapset ja -aikuiset tarvitsevat etenkin motivaatiota ja toisekseen todella paljon kielioppia, Al-Kharsani sanoo ja hymyilee.
Sosiaalisen median ansiosta Merim Al-Kharsani tajusi, että selkeälle, arabiankieliselle opetukselle on huutava tarve. Hän teki YouTubeen, Snapchatiin ja Facebook-ryhmäänsä lyhyitä ja selkeitä opetusvideoita.
Pian niiden suosio yllätti Al-Kharsanin.
Koska tilausta opetusvideoille oli niin paljon, hän alkoi miettiä muitakin keinoja auttaa maahanmuuttajia innostumaan suomen kielestä.
– Arabiankielinen tyttö, joka taitaa myös suomen kielen voi olla maahanmuuttajille esimerkki, että katso, kyllä tämänkin voi oppia, Al-Kharsani toteaa.
Lauantaina Tampereella Hervannan kirjastossa julkaistava kirja Opi suomea Merimin kanssa on saanut niin paljon ennakkotilauksia, että kirjan julkaisua päätettiin aikaistaa.
Kahden kielen ja kulttuurin tulkki
Merim Al-Kharsani on suomalainen, mutta hänen perheensä on kotoisin Irakista. Kaksikielinen Al-Kharsani tietää, miten erilaisia tapoja eri maissa on käyttää kieltä. Jo se mutkistaa matkaa oppia oman alkuperäiskielen rinnalle uusi äidinkieli.
Kirjan kielioppiasiat on toki tarkistanut kokenut suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja, mutta keskeisin asema oppikirjan teossa oli Al-Kharsanin oma kokemus ja ymmärrys kahdesta kielestä ja kulttuurista.
– Ei arabiankieliselle voi opettaa suomea vain suomeksi. Oppikirjan pitää ammentaa molemmista kielistä, Al-Kharsani toteaa.
Kaksikielisenä Merim Al-Kharsani tuntee molempien kielten sanojen sävyerot ja osaa täsmentää, mitä esimerkiksi sanonnoilla tarkoitetaan.
Esimerkiksi Irakista saapuvan voi olla vaikea ymmärtää sananlaskuja, jotka ammentavat Suomen luonnosta ja maataloushistoriasta.
Kaksikielinen Al-Kharsani osaa kyllä selittää, mitä tarkoitetaan kun esimerkiksi sanotaan, että joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa.
Arabian kieltä taitamattoman olisi mahdotonta avata ja verrata kielten sävyjä ja eroja.
– Sananlaskuissa olen pyrkinyt löytämään yhdistäviä tekijöitä molemmista kielistä. Uskon, että se auttaa niiden omaksumisessa.
Kieli kertoo kulttuurista
Kieli kantaa kulttuurihistoriaa ja siksi Al-Kharsini halusi tuoda oppikirjaan kielen rinnalle myös Suomen kulttuuria.
– Halusin tuoda kirjassa esiin myös suomalaisia merkkihenkilöitä Runebergista ja Jotunista alkaen.
Kieli voi myös kertoa jotakin kielialueensa asukkaista. Merim Al-Kharsani on pistänyt merkille, että vaikka suomen kieli voi olla tunteikasta ja vahvaa, sitä usein käytetään ja kirjoitetaan lakonisemmin kuin arabiaa.
– Arabiankielisessä tekstissä tunteet näkyvät vahvasti ja tunteita käytetään enemmän kuin suomen kielessä. Ehkä se johtuu Lähi-Idän sotaisasta historiasta.
– Arabiankieliset ovat myös suomalaisia herkempiä. Kun suomalainen voi ottaa jonkun lauseen vain vastaan, arabiankielinen suhtautuu siihen aina tunteella. Tästä voi seurata väärinymmärryksiä, jos tätä ei tiedä, Al-Kharsini lisää.
Merim Al-Kharsini opiskelee suomen kieltä Tampereen yliopistossa. Hänen haaveenaan on päästä suomen kielen opettajaksi, mutta myös kirjailijaksi.
Al-Kharsini kävi Suomessa peruskoulua suomeksi, mutta kotona puhuttiin aina arabiaa. Kaksikielisyys ja kahden kulttuurin välissä kasvaminen aiheuttivat joskus ongelmia, mutta opettivat ymmärtämään ihmisiä ja ihmisyyttä ihmisten taustoista riippumatta.
– Kieli ja sen syvällinen ymmärtäminen on avain sydämiin ja aivoihin, Al-Kharsini toteaa.
