Naiset ovat aliedustettuina mediassa. Aihetta on seurattu ja tutkittu pitkään.
Maailmanlaajuisesti alle neljännes uutismediassa esiintyvistä ihmisistä on naisia.
Jopa meillä Pohjoismaissa, joissa yhteiskunnallinen tasa-arvo on pitkällä, naiset ovat mediassa aliedustettuina. Alimmillaan uutismediassa esiintyy naisia alle viidennes.
Medialla on taipumus valita miehiä silloinkin, kun parhaat asiantuntijat ovat naisia.
Tutkimukset kertovat, että media vääristää todellisuutta. Miehiä ja naisia on yhtä paljon, mutta mediassa asiantuntijoina miehiä esiintyy paljon enemmän kuin naisia. Media ei peilaa yhteiskuntaa, se muokkaa sitä ja luo käytäntöjä.
Kärjistäen: medialla on tapojen ja tottumusten vuoksi ollut taipumus valita haastateltaviksi miehiä silloinkin kun parhaat asiantuntijat ovat naisia.
Tämän vuoden tammikuussa Yle lähti mukaan BBC:n 50:50-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on tuoda lähetyksiin ja juttuihin enemmän naisia. Joissain lähetyksissä Yle on mitannut miesten ja naisten määrää jo pidempään, vuodesta 2017.
Hyppäsin itse 50:50-hankkeen vetäjäksi viime syksynä. Pääsin heti tapaamaan BBC:llä hankkeen aloittanutta miestä, Ros Atkinsia.
50:50-malli on levinnyt paitsi BBC:n toimituksiin, myös muihin maihin ja yhtiöihin.
Koko hanke lähti yhdestä ihmisestä. BBC:n Outside Source -ajankohtaisohjelman juontaja Atkins kyllästyi miesten yliedustukseen ja alkoi muuttaa omaa ohjelmaansa.
Atkinsin aloitteesta 50:50-malli on levinnyt paitsi BBC:n toimituksiin, myös muihin maihin ja yhtiöihin.
Atkins oli vieraillut Piilaaksossa ja ihastunut siihen, kuinka mittaaminen ja data muuttavat toimintaa startupeissa. Niinpä hän otti käyttöön päivittäisen haastateltavien mittaamisen. Outside Source -ohjelma taulukoi joka päivä, montako miesasiantuntijaa ja naisasiantuntijaa on haastateltu.
Ohjelmien vieraat ovat monipuolistuneet, taso parantunut ja etenkin nuoret katsojat ovat olleet tyytyväisiä. Näin Atkins itse todisti, kun tapasimme toukokuussa Lontoossa.
Tarina oli usein sama. Ensin todettiin, että idea on hyvä, mutta ei toimi meillä.
Ei ollut selviö, että perinteikäs BBC ryhtyisi muuttamaan journalistia käytäntöjään.
Esimerkiksi arabiankielisen osaston työntekijät pitivät tavoitetta mahdottomana.
Vuoden 2018 kesäkuussa BBC:n World Service päätti lähteä mukaan 50:50-hankkeeseen. Osastolla tehdään uutisia yli 40 kielellä.
Arabiankielinen osasto oli mielestään tehnyt voitavansa. Naisia oli lähetyksissä alle 20 prosenttia. Muiden hakiessa 50 prosentin tavoitetta, osasto asetti itselleen realistisen 30 prosentin tavoitteen.
Tämän vuoden keväällä arabiankielisen osaston haastatelluista jo 47 prosenttia oli naisia.
Tärkein kysymys oli, onko käyttämämme asiantuntija paras mahdollinen?
Alle vuodessa oli tapahtunut muutos: naisten määrää lähetyksissä oli alettu todella mitata ja jokaisen vieraan kohdalla kysyä, voisiko tämän vieraan korvata paremmalla.
Eri toimitusten tarina oli usein sama. Ensin todettiin, että idea on hyvä, mutta ei toimi meillä. Seuraavaksi alettiin töihin.
Tärkein kysymys oli, onko käyttämämme asiantuntija paras mahdollinen? Löytyykö jostain parempi? Jo tämä kysymys lisäsi naisten määrää jutuissa.
Samalla keskustelu siirtyi muuhun monimuotoisuuteen, esimerkiksi vähemmistöjen edustukseen.
Miesasiantuntija tulee varmana kertomaan aiheesta, joka ei ihan ole hänen omintaan, mutta nainen saattaa empiä.
Entä miten meillä Ylellä nyt menee? Nyt kun 50:50 hanketta on pyöritetty yli puoli vuotta, ovatko lähetykset tasa-arvoisempia?
Kyllä ovat.
Laskemme päivittäin lähetysten ja juttujen sukupuolijakaumaa. Kun Ylen uutistoimituksen väen kanssa kävimme läpi käytännön työtä, moni tv-lähetyksiin vieraita haalinut toimittaja ja tuottaja totesi, että naisia on vaikeampi saada televisioon. Miesasiantuntija tulee varmana kertomaan aiheesta, joka ei ihan ole hänen omintaan, mutta nainen saattaa empiä, vaikka olisi maan paras asiantuntija.
Naisia ei pidä syyllistää tästä. Mutta ehkä tietyssä määrin asiantuntijanaiset voivat kysyä itseltään: suostuisiko miespuolinen kollegani haastatteluun?
Olen kuullut myös hyviä keskusteluja siitä, miten meillä on tapana haastatella vaikkapa perheasioista useammin naisia kuin miehiä. Jo ennen 50:50-hanketta monet toimittajat kyseenalaistivat haastatelluille annettuja rooleja. Nyt sitä tehdään toivottavasti vielä useammin.
Mittaaminen muuttaa toimintaa. Tai kuten lempisanontani kuuluu: sitä saat mitä mittaat.
Nyt, vuoden 2019 heinäkuussa Radio Suomen Päivässä mies- ja naishaastateltavien suhde oli edeltävän kuukauden ajalla 47:53, Aamu-tv:ssä sama. Molemmissa on välillä oltu jo 50:50 tilanteessa. Ja kello 20.30 uutisissa esiintyvien haastateltavien ja vieraiden suhde on noin 40:60 miesten hyväksi.
Heikki Valkama
Kirjoittaja vetää Ylen digitalisaatio- ja tulevaisuustoimitusta. Hän on myös Ylen sisältöpäällikkö ja kirjailija.
Aiheesta voi keskustella 26.7. klo 15.00 asti.
Lue myös:
Heikki Valkama: Media kaipaa empatiaa, mutta mitä ihmettä se tarkoittaa?
