Holmenkollen. Tuo maastohiihdon mekka, joka tihkuu perinteitä jokaisella neliösentillä. Paikka, jossa lähestulkoon jokainen maastohiihtäjä haluaa olla muita parempi ja voittaa.
Tänä viikonloppuna Holmenkollenilla hiihdetään jälleen legenedaariset naisten 30 kilometrin ja miesten 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisat. Miesten 50 kilometrin kansainvälisiä kilpailuja on hiihdetty jo vuodesta 1903 lähtien ja se on kuulunut maailmancupin ohjelmaan sen alusta alkaen.
Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi on kilpaillut Holmenkollenin maailmancupin 50 kilometrin kisassa viisi kertaa. Jauhojärvi on kokenut matkan haasteet, sillä vaikka nykypäivänä ei enää hiihdetäkään 25 tai edes 17 kilometrin mittaista kierrosta, on "Kollenin" haastava rata maineensa veroinen.
– Kollenilla on nousumetrit vedetty ihan tappiin. Se on sääntöjen puitteissa maailman kovin rata. Samantyyppisiä ratoja ei tällä maailmancupin kiertueella ole, Lillehammer on sitä lähimpänä, Jauhojärvi arvioi.
Holmenkollenin radalla harvoin juhlivat puhtaat sprinttityypit, sillä se suosii ennen kaikkea työjuhtia. Tällaisia ovat muun muassa naisten puolella Therese Johaug ja aikoinaan Marit Björgen sekä Justyna Kowalczyk.
– Tuo ei ole Ebba Anderssonille huono rata, ja vaikka Krista Pärmäkoski ei ole koskaan pärjännyt siellä huipusti, mutta aina kuitenkin joten kuten, Jauhojärvi sanoi.
– Miesten puolella tuolla radalla ovat vahvoilla Iivo Niskanen, Aleksandr Bolshunov ja Hans Christer Holund perinteisellä ja Dario Cologna vapaalla. Sellaiset perusjyrät, jotka kyseisellä hiihtotekniikalla ovat taistelemassa palkintosijoista 15 ja 30 kilometrin matkoilla.
Kirimaalit monen turmana
Holmenkollenin kovat maastot ovat yllättäneet monta hiihtäjää vuosien varrella ja sekä väliaika- kuin yhteislähtökisoissa on nähty koviakin sippaamisia, jos hiihtäjä ei ole onnistunut esimerkiksi vauhdinjaossaan tai tankkauksessaan.
Esimerkiksi vuonna 2006 italialainen Pietro Piller Cottrer johti kisaa noin 45 kilometriä, kunnes seinä tuli vastaan. Jauhojärvi muistaa Italian huoltomiesten yrittäneen syöttää ja juottaa muutama vuosi aikaisemmin samaisen kisan voittanutta hiihtäjää toipilaaksi, mutta tämä ei selviytynyt maaliin asti.
Jauhojärvi oli itse vuonna 2008 juottajana, kun hän huomasi Matti Heikkisen "tummuneen" muutama kilometri ennen maalia.
– Nostin juomapullon Matin naaman eteen ja käskin juoda kaikki kolme desiä, mitä pullossa oli. Kovin oli Matilla lasittunut katse siinä vaiheessa, Jauhojärvi muisteli.
Heikkinen sijoittui tuolloin kisassa 38:nneksi.
Viimeisen kymmenen vuoden ajan sekä naisten että miesten kisoissa on ollut mukana myös kirimaaleja. Ne ovat koituneet monelle hiihtäjälle turmioksi.
– Kirimaaleihin on moni sippauttanut itsensä, Jauhojärvi muistutti.
Jauhojärvelle oli itselleenkin lähellä tulla noutaja ensimmäisessä Kollenin kisassa vuonna 2007. Tuolloin rata oli vielä liki 17 kilometrin mittainen ja Jauhojärvi hiihti puolitoista minuuttia edellään startanneen Petter Northugin kiinni ja kaksikko hiihti yhdessä 44 kilometrin verran.
– Yhdellä pätkällä tuli heikko hetki, ja ajattelin, että nyt hitsaa kiinni. Putosin Northugista 10 sekunnin päähän, mutta sain juottopaikalla juoman, jossa oli runsaasti kolaa. Sen jälkeen otin Northugin 400 metrin pätkällä kiinni, mutta hävisin loppukirin.
Jauhojärvi sijoittui kisassa viidenneksi, joka oli hänen uransa paras sijoitus Kollenilla. Northug oli kisan 12:s.
"Puolikas" Kollenin voittaja
Yksi kisaviikonlopun erikoisuuksista on ollut tunnelma, sillä tapahtuma on kerännyt Holmenkollenille katsojia peräti 100 000 verran. Norjalaiset tunnetaan hiihtohulluna kansana, ja kisapaikan metsät ovat yleensä jo hyvissä ajoin täynnä leireileviä faneja.
Tänä vuonna tilanne on kuitenkin täysin toinen, sillä Oslon kaupunki päätti torstai-iltana, ettei yleisöä päästetä kisa-alueelle. Jauhojärven mukaan on mahdotonta ajatella Kollenin kisaa ilman yleisöä.
– Naisetkin halusivat kisata lauantaina, jotta saisivat kerrankin hiihtää ison yleisön edessä, ja nyt siellä ei ole yleisöä ollenkaan, Jauhojärvi sanoi.
– Urheilijat esiintyvät yleisölle ja yleisö on se, joka pitkälti maksaa kisojen kuluja. Tietenkin parhaimmat pärjäävät nytkin, mutta on uskomatonta olla kommentoimassa tällaista kilpailua, jossa ei ole yhtään yleisöä.
On kisassa katsojia tai ei, on Holmenkollen kaikesta huolimatta ainutlaatuinen kilpailu. Ja Kollenin 50 kilometriä on Jauhojärven mukaan ehdottomasti arvostetuin maailmancupin kisa.
Jauhojärveäkin voisi tavallaan kutsua puolikkaaksi Kollenin voittajaksi, sillä hän voitti vuoden 2009 hiihtofestivaalin 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisan – tosin sinä vuonna kun Holmenkollen oli remontissa ja kilpailu hiihdettiin Trondheimissa.
Jauhojärvi ei halua jossitella tällä voitollaan. Hän muistuttaa Trondheimin ratojen olevan loivapiirteisimpiä kuin Holmenkollenin.
– Se on Trondheimin voitto, maailmancupin 50 kilometrin voitto. En pysty sanomaan, olisinko voittanut sinä päivänä Kollenilla, mutta silloin tähdet olivat kohdillaan minulle, hän hymähti.
Lue myös:
