Suomen puolustusvoimain entisen komentajan Jarmo Lindbergin siirtyminen hävittäjäkonsultiksi on kirvoittanut keskustelun, siitä vaarantaako huippuasiantuntijan loikka lobbarileiriin jättikaupan.
Lindberg siirtyi yhden kaupoista kilpailevan eli Lockheed Martinin konsultiksi lähes heti puolen vuoden karenssiaikansa päättymisen jälkeen.
PuolustusvoimaIn komentajana Lindberg edisti voimakkaasti Suomen suurimpiin kuuluvaa investointia eli HX-hävittäjähanketta.
Lindbergillä täytyy olla hallussaan esimerkiksi tieto viiden hävittäjävalmistajan ennakkotarjouksista. Alustavat tarjoukset jätettiin tammikuussa 2019. Lindbergin kausi komentajana päättyi elokuun alussa.
Professori: Ei voi piiloutua sen taakse, että muodollinen karenssiaika on ohi
Vaasan yliopiston hallintotieteen emeritusprofessori Ari Salminen on erikoistunut korruption ja etiikan tutkimiseen.
Salminen sanoo, että hävittäjäkaupoissa huippuasiantuntijan siirtyminen yhden kilpailijan leiriin vain puolen vuoden varoajalla ei voi mennä olankohautuksella.
– Eettisesti arvioituna tähän täytyy suhtautua erittäin vakavasti. Ei voi piiloutua sen taakse, että muodollinen aika on oltu pois ykköspaikalta.
Salminen sanoo, että Lindbergin hallussa olleet tiedot esimerkiksi ennakkotarjouksista eivät ole ehtineet vanhentua.
– Tarvitaan pidättyvyyttä. Pieni epäilys saattaa jäädä elämään. Muut kilpailijat voivat jopa menettää kilpailuetua, mikä ei ole eettisesti perusteltua.
Salminen sanoo, että hän tarkastelee Lindbergin loikkausta lobbarileiriin eettisestä, ei oikeudellisesta näkökulmasta.
– Varmaan on toimittu lain kirjaimen mukaan. Ei siitä ole lainkaan kysymys. Pitää miettiä, voiko tämä Lindbergin ja hävittäjävalmistajan ratkaisu vaikuttaa haitallisesti tai aiheuttaa myöhemmin keskustelua? Näyttääkö tämä hyvältä, kun ulkoa päin katsotaan?
Virkamiehen oikeutta siirtyä toiseen tehtävään on rajoitettu puolen vuoden karenssilla. Karenssisopimuksella rajoitetaan virkatehtävässä saadun tiedon hyödyntämistä uudessa palvelussuhteessa.
Yksi yhtiö näyttäisi saavan ylimääräistä informaatioetua tarjouskilvassa
Toki muidenkaan hävittäjäkilvassa mukana olevien yhtiöiden tietämys Suomen puolustuksesta ei kalpene Jarmo Lindbergin tietojen rinnalla.
Puolustusvoimain komentajana vuosina 2001–2009 toiminut Juhani Kaskeala konsultoi Boeingia ja Uudenmaan prikaatin entinen komentaja Karl Gustav Storgårds Saabia. Entinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) on puolestaan BAE Systemsin käyttämän Cocomms-viestintätoimiston vanhempi neuvonantaja.
Tuoreimmat tiedot ovat kuitenkin Lindbergin hallussa.
– Ulkoa katsoen tämä järjestely näyttää siltä, että yksi yhtiö eli Lockheed Martin saattaa saada tietynlaista etua. Etu voi olla informaatiota tai kykyä reagoida siten, että juuri tämän yhtiön koneet tultaisiin valitsemaan.
Valtioneuvoston on määrä tehdä hankintapäätös uusista monitoimihävittäjistä ensi vuonna. Hornetien seuraajat on suunniteltu otettavaksi käyttöön vaiheittain vuosina 2025–30.
Mukana kilvassa ovat monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyvät asejärjestelmät seuraavilta tahoilta: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).
Professori Ari Salminen korostaa vielä kerran, että hänen pohdiskelunsa eivät ole kenenkään toimien oikeudellista arviointia. Hän myös ymmärtää jonkin verran Lindbergin ratkaisua.
– On tehty niin houkutteleva tarjous, että siihen on ollut syytä tarttua. Myös se on selvää, että osaamisesta maksetaan kansainvälisissä ympyröissä. Mutta näin valtavassa hankkeessa voisi olla jonkinlaista pidättyvyyttä. Pitää toki kysyä, mitä hävittäjiä valmistava yhtiö on ajanut takaa?
Pitäisikö karenssiaikojen sitten olla huippujohtajille pidempiä?
– Ehkä huippujohtajille tarvittaisiin karenssin lisäksi ainakin vahvoja suosituksia välttää yhteyksiä, joissa siirtyy strategista tietoa tai kilpailuetua liian nopealla aikataululla. Muistaakseni Euroopan Unionissa on melko pitkiä karenssiaikoja.
Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan klo 23:een.
Lisää aiheesta:
Suomi käyttää hävittäjiin todennäköisesti kaikki kauppaan varatut 10 miljardia euroa
