Asikkalalaisen metsurin Marko Ahosen työmaa Heinolassa Ala-Räävelin järven läheisyydessä loistaa avohakkuun jäljiltä paljaana. Muutama kesämökki rannan tuntumassa on silti suojaisemmassa puiden katveessa.
Nuoruudessaan Pelicansin riveissä jääkiekkoa pelannut Ahonen huomasi valmistuneensa viitisen vuotta sitten kovaa kuntoa vaativaan ammattiin, kun ura metsurina alkoi.
Ennen metsuriksi päätymistään oli Ahonen ehtinyt kuitenkin nähdä ja kokea jo kaikenlaista. Jääkiekkouran jälkeen hän opiskeli luonto- ja elämysmatkailua Lahden ammattikorkeakoulussa. Työharjoittelut veivät Leville, Chileen ja puoleksi vuodeksi Irlantiin.
Irlannista löytyi espanjalainen tyttökaveri, jonka kanssa muutettiin Madridiin muutamaksi vuodeksi. Espanjassa Ahonen työskenteli rakennuksilla ja IBM:llä.
Surffaus kuului harrastuksiin ja se vei miehen vuodeksi Australian aalloille. Tyttökaveri jäi Espanjaan.
Ammatin fyysisyys miellytti
Suomeen Ahonen palasi vuonna 2007 ja ajoi muutaman vuoden taksia isänsä yrityksessä. Mieli paloi kuitenkin fyysisempään työhön ja sellainen löytyi Evon metsurikoulusta vuonna 2012.
Fyysisyyttä löytyy nyttemmin myös harrastuksista. Ahosen perheen 14-vuotias poika kilpailee lumilautailussa ja hänen kanssaan reissataan kisoja pitkin Suomea. Ahonen harrastaa myös itse lumilautailua.
Marko Ahonen on Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen ainut vakituinen metsuri Asikkalassa, vaikka työt vievät joskus muuallekin kuten nyt Heinolaan.
Ala-Räävelin rantamilla sijaitseva puun taimien istutustyömaa on noin kuuden hehtaarin kokoinen palsta kohoavaa harjannetta. Sen istutustyöt aloitettiin viime kesänä. Kuuset on jo istutettu, nyt on männyn taimien vuoro.
– Mäntyä menee noin 2 000 tainta hehtaarille ja kuusta 1 800 tainta hehtaarille, sillä tiheydellä ne istutetaan, Ahonen kertoo.
Yhdessä päivässä Ahonen kertoo istuttavansa paikasta riippuen 1 000–1 500 tainta.
– Jos on oikein helppo kohde, menee enemmänkin. Toissapäivänä meni 1 600.
Metsurin pilateksella paikat kuntoon
Ahonen kertoo, että metsurin homma on fyysisesti todella rankkaa. Maastossa kävellään joka päivä useita tunteja.
– Minäkin pelasin aikanaan parikymppiseksi jääkiekkoa ja kuvittelin olevani kovassa kunnossa. Kyllä tämä yllätti alkuun, kuinka rankkaa työ onkaan.
Kerran Ahonen mittasi yhden kahdeksan tunnin työpäivän ajalta askelmittarilla askeleensa – niitä tuli 20 000. Kunnossa pysyminen vaatii kehon huoltoa vapaa-ajalla.
– Omatoimista venyttelyä saa ja pitääkin tehdä. Kerran viikossa käydään porukalla metsurin pilateksessa. Tosin nyt korona-aikana tätä ei ole ollut. Hierontaa on myös tarjolla.
Ahoselle suositeltiin työterveydessä vielä juoksemistakin työpäivän jälkeen.
– Se on tuntunut vähän vaikealta rankan työpäivän päätteeksi, Ahonen sanoo.
Koronasta vapaa metsä
Keväällä roudan sulettua metsureita työllistävät parin kuukauden ajan taimien istutukset. Juhannukseen mennessä pitäisi taimet olla istutettuina, jotta ne ehtivät juurtua ennen seuraavan talven tuloa.
Enin osa metsurin työstä tehdään raivaussahalla, moottorisahaa käsitellään enää harvemmin puun kaadoissa. Motot hoitavat leimikot.
Metsuri Marko Ahonen kertoo, että koronapandemia ei ole tähän mennessä vaikuttanut töihin mitenkään. Päivät ovat täyttyneet taimikon varhaishoidosta, ennakkoraivauksista ja istutuksista. Töitä on ollut niin kuin ennenkin.
Koronatartunnastakaan ei ole metsätöissä tarvinnut kantaa huolta.
– Ainoat riskipaikat minulla ovat kun käyn tankkaamassa ja kaupassa. Metsän eläimetkin pysyvät kaukana näissä hommissa, Ahonen naurahtaa.
Mennyt talvi oli Hämeessä metsätöiden osalta vaikea, sillä lähes koko talven kestänyt kelirikkokausi hankaloitti puunkorjuuta ja hakkuita monin eri tavoin.
Tämä oli toisaalta metsurille hyvä asia, sillä töitä riitti, kun lumi ei haitannut raivauksia, Ahonen kertoo.
