Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on saanut syksyn budjettiriihen päätökseen. Kokoamme tähän juttuun keskeisimpiä päätöksiä, jotka vaikuttavat suomalaisten arkielämään.
1) Työttömille uusia vaatimuksia
Hallituksen mukaan yksilölliset työvoimapalvelut muutetaan pohjoismaisen mallin mukaiseksi. Tämä tarkoittaa työnhakuvelvoitteita ja karensseja, mutta hallituksen mukaan myös parempia työvoimapalveluita.
Yle on kertonut aiemmin, että hallitus yrittää parantaa työllisyyttä niin sanotulla yksilöllisen työnhaun tuella, jossa työttömän pitää hakea kuukauden aikana 0–4:ää ”työmahdollisuutta”.
Ylen tietojen mukaan ne voisivat olla paitsi työpaikan hakua myös esimerkiksi käynti rekrytointimessuilla. Työnhausta raportoitaisiin sähköiseen järjestelmään.
Jos työtön laistaa vaatimuksista, seurauksena olisi ensin huomautus. Karenssi tulee, jos vaatimuksista lipsuu myös seuraavan kuukauden aikana, mutta karenssi olisi nykyistä lyhyempi.
2) Viinan ja tupakan hinnat nousevat
Hallitus on jo aiemmin linjannut, että tupakan ja viinan veroja korotetaan ensi vuonna. Näin myös neuvotteluissa päätettiin.
Veronmaksajain keskusliitto on arvioinut, että jos korotukset tehdään samalla periaatteella kuin aiemmin, tupakka-askin hinta nousisi 45 senttiä.
Saman arvion mukaan alkoholiveron korotus lisää keskioluttölkin hintaa kolmella sentillä ja väkevä puolen litran viinapullo kallistuu 40 senttiä.
3) Päivähoitomaksut alenevat
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Sen on tarkoitus lisätä työnteon kannusteita.
Hallituksen mukaan päätöksen myötä merkittävä määrä uusia perheitä nousee maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuussa.
4) Vähäpäästöisten työmatkojen veroedut paranevat
Siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen tuetaan tekemällä vuoden 2021 alusta liikenteen työsuhde-etujen verouudistus.
Hallituksen mukaan työsuhdeautona käytettävien täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan, ja sähköauton latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä säädetään verovapaaksi eduksi vuosiksi 2021–2025.
Lisäksi työsuhdematkalipun verotusta yksinkertaistetaan ja työsuhdepolkupyörä säädetään 1 200 euroon asti verovapaaksi eduksi.
5) Oppivelvollisuus laajenee
Hallituksen mukaan jokaiselle nuorelle taataan vähintään toisen asteen koulutus eli oppivelvollisuus laajenee. Oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi saakka.
Samalla toteutetaan maksuton toisen asteen koulutus eli esimerkiksi ilmaiset oppimateriaalit.
Uudistus tulee voimaan vaiheittain syksystä 2021 alkaen ikäluokka kerrallaan.
6) Ansiotuloverotus ei kiristy
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun seurauksena.
7) Koronavirustesteihin päässee nopeammin
Hallitus varaa koronavirustestaukseen 1,4 miljardia euroa ensi vuodelle. Tämän pitäisi helpottaa koronatesteihin pääsyä.
Hallitus tukee myös esimerkiksi testausteknologiaan liittyviä investointeja.
8) Lämmityksen ja turpeen verotus kiristyy
Lämmityspolttoaineiden, kuten esimerkiksi kivihiilen, maakaasun ja polttoöljyn, verotusta korotetaan nettomääräisesti 105 miljoonalla eurolla vuoden 2021 alusta. Osana lämmityspolttoaineiden veron korotusta turpeen verotus kiristyy 2,7 eurolla megawattituntia kohden.
Turpeen verotuksessa otetaan käyttöön vuodesta 2022 lähtien hintamekanismi, joka varmistaa, että yhdessä päästöoikeuden hinnan kanssa turpeen energiakäyttö vähintään puolittuu vuoteen 2030 mennessä.
Elinkeinonsa menettävien turveyrittäjien ja -työntekijöiden sopeutumista ja kohdealueiden elinkeinotoiminnan monipuolistumista tuetaan taloudellisesti.
9) Kulttuuriala ja nuorisojärjestöt saavat korvauksia
Hallitus korvaa järjestöille avustukset, jotka ne menettivät, kun Veikkauksen pelien käyttö väheni keväällä koronan takia.
Jos tätä ei olisi tehty, esimerkiksi kulttuurialan järjestöjen tapahtumat, nuorisojärjestöjen sekä sosiaali- ja terveysalan toiminta olisi voinut vaarantua.
Syynä on Veikkauksen tuottamien rahojen väheneminen koronapandemian seurauksena. Viruksen leviäminen nimittäin sulki peliautomaatit keväällä kokonaan.
Hallitus myöntää järjestöille varoja noin 360 miljoonan euron verran. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kulttuurialalle, tieteeseen, sotaveteraaneille ja nuorisoalan järjestöille luvataan suunnilleen aiemman tasoinen valtion rahoitus.
10) Opettajia ja ohjaajia lisää
Ammatillisen koulutuksen resursseja vahvistetaan kohdentamalla opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen 150 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi. Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma. Tarkoitukseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa.
Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen helpottamiseen.
Opiskelija-aterian enimmäishintaan 1.8.2020 tehtyä korotusta kompensoidaan 4,2 miljoonan euron määrärahalisäyksellä, jolla korotetaan ateriatukea 0,36 eurolla. Ateriatuen taso on 1.1.2021 alkaen 2,30 euroa ateriaa kohden.
11) Kolme uutta väylähanketta
Hallitus esittää yhteensä noin 130 miljoonan euron valtuutta ja 13,5 miljoonan euron määrärahaa kolmelle uudelle väylähankkeelle: Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen, Tampere–Jyväskylä-radan parantaminen, 1. vaihe ja Valtatie 4 Äänekoski–Viitasaari -tieosuuden kehittäminen. Nelostien hankkeessa rakennetaan nykyisille ohituskaistoille keskikaiteet, eritasoliittymä, uutta valaistusta ja riista-aitoja.
12) Lisää poliiseja Suomeen
Poliisin voimavaroihin tehdään reilun neljän miljoonan euron määrärahakorotus rikostorjunnan vahvistamiseen.
Tähän lukeutuvat muun muassa ihmiskaupparikollisuus, talousrikostutkinta, IT-rikostutkinnan ja harva-alueiden valvonta- ja hälytystehtävät.
Tämän hallituskauden aikana Suomeen halutaan 300 uutta poliisia.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.9. kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
