Suomen pohjoisin rehumaissiviljelmä Suomussalmella on onnistunut hyvin. Korpelan maitotilan yrittäjä Ossi Heikkinen lähti kokeilemaan rehumaissin viljelyä, koska nykyisten kasvien viljelyvarmuus tulevaisuudessa on hänestä huonontunut.
– Nurmi ei menesty kuumassa ja kuivassa, vastaavasti rehumaissille olosuhteet olivat tänä kesänä kuin tehtyjä.
Maissi vaatii pitkän ja lämpimän syksyn, myös nämä olosuhteet ovat olleet Ylä-Kainuussa suotuisat.
– Heinäkuun lopulla kasvua tuli puoli metriä viikossa, lopulta maissit olivat 3,5 metriä korkeita.
Rehumaissin viljelyssä Heikkinen yllättyi kuinka vaativa kasvi maissi on, mutta siitä huolimatta jatkossa tilalla on tarkoitus korvata maissilla osa nurmirehusta.
– Maissia ei voi viljellä vasemmalla kädellä. Se vaatii huolellisia viljelytoimia, maksimaalisen lannoituksen, kasvinsuojelutoimet eli rikkatorjunnan. Joku muu kasvi kasvaa vaan, kun antaa olla, niin maissi ei.
Yksi syy, joka innostaa viljelijöitä rehumaissiin, on maissin vaikutus maitomääriin ja maidon rasvapitoisuuksiin. Hyvällä ruokinnansuunnittelulla sekä maitomäärä että maidon rasvapitoisuudet saadaan nousemaan maissirehuja käyttämällä. Maidon laatua seuraa odottaen myös Ossi Heikkinen. Heikkisen tilalla on 250 lypsävää.
– Katsotaan nyt, miten se ape alkaa uppoamaan, parhaimmillaan maissilla voi olla maidon rasvoihin positiivisia vaikutuksia, Heikkinen sanoo.
Onko maissista tulossa merkittävää rehukasvia?
Pro Agrian johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki summaa, että maidon määrä riippuu todella paljon siitä, miten maissin kasvu ja etenkin korjuu onnistuu. Suomessa on ollut sekä hyviä että huonoja maissivuosia.
– On syksyjä, jolloin kasvusto ei ehdi muodostamaan tähkää ja kun se korjataan, rehu on todella märkää ja energiapitoisuus alhainen ja silloin sen arvo rehuna on heikko, kertoo Huhtamäki.
Korjattu rehu on laadultaan hyvää sellaisina syksyinä, jolloin maissi on ehtinyt kasvattaa tähkän ja ilmat ovat pysyneet kohtuullisen sateettomina.
Huhtamäki laskee, että suomalaisissa kokeissa, joiden tulokset eivät ole vielä kaikin osin valmistuneet, lehmät ovat tuottaneet enemmän maitoa, kun noin 1/3 nurmisäilörehusta korvattiin maissisäilörehulla. Yhdistelmä toimii nurmen kanssa.
Maissista ei ole Pro Agrian seosrehuruokinnan erityisasiantuntijana Jouni Rantalan mukaan lähitulevaisuudessa tulossa Suomeen erityisen merkittävää rehukasvia.
– Yksittäisillä tiloilla maissi on joissain tapauksissa hyvinkin kannattava viljelykasvi, mutta sen viljelyvarmuus kylmässä ja lyhyessä kesässä on liian heikko koko maidontuotantosektorin käyttöön.
Maissi vaatii myös oman kylvö- ja korjuukaluston ja nämäkin tekijät rajoittavat Rantalan mukaan viljelyn aloittamista.
Rehumaissin viljelyala on kasvanut nopeasti ja osa kokeilijoista päätyy laajentamaan rehumaissinviljelyä.
Mitä ajatuksia juttu herättää, keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23:een asti.
