Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Mike Tyson palasi kehään, mutta tiedätkö, miten ylivoimaisesti parikymppinen Tyson hallitsi 80-luvulla raskasta sarjaa? Uskomaton ennätys on edelleen voimassa

Mike Tysonin kultavuodet osuivat 1980-luvun loppupuolelle, jolloin hän oli kehässä pysäyttämätön.

Mike tyson 1986
Mike Tyson oli 80-luvulla raskaan sarjan nyrkkeilyn valtias. Kuva: Focus on Sport/Getty Images
  • Joel Holma

1

Muistatko, miten Tyson dominoi 80-luvulla?

Nyrkkeilylegenda Mike Tyson palasi kehään varhain sunnuntaina Suomen aikaa 15 vuoden tauon jälkeen. 54-vuotias Tyson kohtasi näytösottelussa 51-vuotiaan Roy Jones Juniorin Yhdysvalloissa Los Angelesissa. Paluuottelu päättyi kahdeksan erän jälkeen tasapeliin.

Ottelua pumpattiin paljon eri medioissa, mutta tässä jutussa sitä ei spekuloida, koska kyseessä oli kuitenkin vain näytösottelu. Artikkeli keskittyy Tysonin kovimpiin urheilullisiin suorituksiin ja taustoihin, jotka siivittivät hänet megastatukseen 1980-luvun loppupuolella, vain reiluna parikymppisenä.

Myöhempinä vuosinaan Tyson on ollut otsikoissa päihteiden täyttämän yksityiselämänsä takia, ja moni on saattanut unohtaa hänen parhaat suorituksensa nyrkkeilijänä.

Tysonin urheilullinen huippu osui 1980-luvun loppupuolelle, jolloin hän poistui kehästä voittajana 37 kertaa peräkkäin ja oli lajin ylivoimainen hallitsija.

MIke Tyson ja Don King
Mike Tyson ja nyrkkeilypromoottori Don King 80-luvulla. Kuva: Photo by Focus on Sport/Getty Images

2

Nuorisorikollisesta legendan siipien suojiin

Mike Tyson aloitti kovan ja ammattimaisen harjoittelun poikkeuksellisen nuorena, 13–14 vuoden iässä. Tämän mahdollisti valmentajalegenda Cus D'Amaton oppeihin siirtyminen ja hänen luokseen muuttaminen lähestulkoon suoraan New Yorkin kaduilta.

Tyson oli kerryttänyt rikosrekisteriään ja lähetetty hetkeksi poikakouluun, jossa hänen poikkeukselliset nyrkkeilytaidot huomattiin. D'Amato laittoi nuoren ja jämäkän Tysonin harjoituksissa kehään aikuisten kanssa.

Valmennuksesta vastasi myös Kevin Rooney, jonka rooli korostui D'Amaton kuoltua vuonna 1985. Rooney oli Tysonin kehän kulmassa vuoteen 1988 asti. Hänen aikanaan Tyson ei hävinnyt ammattilaisena kertaakaan. Tyson erotti Rooneyn vuonna 1988.

Jo ammattilaisuransa alkutaipaleella 18-vuotias Tyson herätti poikkeuksellista kiinnostusta nyrkkeilypiireissä. Tyson voitti 16 ensimmäisestä ottelustaan 12 ensimmäisessä erässä.

Armotonta, pelottavaa olemusta lievensi hiukan Tysonin korkea ääni ja ässävika, jota alettiin kuulla yhä enemmän Yhdysvaltojen medioissa vuonna 1986, kun puheet kääntyivät jo MM-ottelun suuntaan.

Mike Tyson ja Kevin Rooney
Kevin Rooney (vas.) toimi Tysonin valmentajana monen vuoden ajan. Kuva: Photo by Jeffrey Asher/ Getty Images

3

Maailmanmestariksi 20-vuotiaana

Tyson pääsi MM-otteluun Trevor Berbickiä vastaan 22.11.1986. Jamaikalaisesta ei ollut 20-vuotiaalle Tysonille minkäänlaista vastusta: tuomari keskeytti ottelun toisessa erässä, kun Berbick oli käynyt pari kertaa rajun näköisesti ottamassa tuntumaa kehämattoon.

Ennätystä ei ole vieläkään rikottu: Tyson on nuorin raskaan sarjan MM-tittelin voittanut nyrkkeilijä.

Tysonin tahti ei hiipunut tämän jälkeen. Tyson puolusti WBC-liiton titteliään onnistuneesti ja kerrytti vöitään WBA- ja IBF-liittojen mestaruuksilla. Tysonin nyrkkien tielle jäivät muun muassa Pinklon Thomas, Tony Tucker ja Tyrell Biggs.

Tysonin lentoa oli seurannut vierestä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun raskaan sarjan ykkösnimi Larry Holmes. Hän päätti palata kehään parin vuoden tauon jälkeen ja kohtasi suoriltaan lajin kuumimman nimen vuoden 1988 alussa. Voisiko Holmes pysäyttää Tysonin?

Holmes sai selkäsaunan neljännessä erässä ja taipui uransa ensimmäisen ja ainoan kerran tyrmäyksellä.

Mike Tyson ja Trevor Berbick
Mike Tyson nitisti Trevor Berbickin helposti vuonna 1986. Kuva: Photo by Focus on Sport/Getty Images

4

91 sekuntia ja 20 miljoonaa dollaria

Vuoden 1988 kesäkuussa kaksi voittamatonta raskaan sarjan ammattilaisnyrkkeilijää kohtasivat.

21-vuotiaasta Tysonista oli tehty jo omaa nimeä kantava konsolipeli, ja kiistattoman mestarin saatavilla oli enää The Ring -lehden myöntämä titteli, jota piti hallussaan Michael Spinks.

Asetelma oli herkullinen: voittaja saisi harteilleen kaikki mahdolliset tittelit ja tunnustukset. Illasta veisteltiin jopa Muhammad Alin ja Joe Frazierin 1970-luvun alun "Vuosisadan ottelua".

Sitä ei kuitenkaan tapahtunut: ottelu oli ohi 91 sekunnissa. Tysonin ilkeä vartalopommi sai Spinksin polvilleen jo minuutin jälkeen. Hetken kuluttua Tyson nuiji miehen kenttään uudestaan. Tyson kuittasi voitosta reilut 20 miljoonaa dollaria.

Ottelusta kehkeytyi siihenastisen nyrkkeilyhistorian rahakkain ottelu 70 miljoonalla dollarilla. Tyson oli uransa huipulla.

Mike Tyson vs Michael Spinks
Mike Tyson tyrmäsi Michael Spinksin 91 sekunnissa. Spinks ei enää otellut ammattilaisena tappion jälkeen. Kuva: The Ring Magazine via Getty Images

5

Mikä teki Tysonista niin ylivoimaisen 80-luvulla?

Tyson löi monipuolisesti ja kovaa. Tavaramerkkinä olivat erittäin vahvat alakoukut, joita hän viljeli otteluissa paljon. Tysonin puolustus oli myös erinomainen. Pää ja vartalo liikkuivat ketterästi etenkin Kevin Rooneyn valmennuksen aikana. Vuoden 1988 jälkeen Tysonin puolustus ei ollut enää niin aktiivista kuin aiemmin, ja luotto siirtyi enemmän koviin lyönteihin.

Tyson on raskaan sarjan nyrkkeilijäksi varsin pienikokoinen, vain vajaat 180 senttimetriä pitkä. Esimerkiksi nykyhuiput Tyson Fury, Deontay Wilder ja Anthony Joshua ovat paljon ulottuvampia, Fury ja Wilder päälle kaksimetrisiä. Siksi Tyson ottelee niin sanotulla peek-a-boo-nyrkkeilytyylillä, jossa kädet pidetään vartalon lähellä, hanskat poskipäiden edessä. Tyyli oli Cus D'Amaton suosima, joka auttoi pienikokoisen ja räjähtävän Tysonin pääsemään vastustajien lähelle.

Hyvin kehässä liikkuvan nyrkkeilijän rytmiä voi rikkoa muun muassa sitomalla. Tyson oli kuitenkin niin vahva ja kestävä, ettei sitominen juuri sotkenut tekniikkaa tai väsyttänyt häntä. Tyson oli myös psyykkisesti armoton suorittaja. Tyson onnistuttiin psyykkaamaan ennen otteluita tyrmääjäkoneeksi, mutta mielenhallinta pysyi silti pääosin hyvin kasassa toisin kuin 1990-luvulla.

Tysonin ylivoimaa selittää myös se, että 1980-luvun lopulla ei ollut muita raskaan sarjan supertähtiä. 1990-luvulla menestykseen nousseet Evander Holyfield, Lennox Lewis ja Riddick Bowe eivät olleet vielä maailmanmestarin haastajia. Myös Larry Holmes oli jo 80-luvun loppupuolella nähnyt parhaat päivänsä kehässä.

Larry Holmes
Uransa jo kertaalleen lopettanut Larry Holmes ei pystynyt haastamaan Mike Tysonia vuonna 1988. Kuva: Getty Images

6

Missä on Tysonin paikka raskaassa sarjassa?

1980-luku oli Tysonille kehässä kultainen. Spinks-ottelun jälkeen Tysonilla alkoi kuitenkin hidas luisuminen huipulta kohti pohjaa. Taustalla oli muun muassa avioero.

1990-luku alkoi kaikkien aikojen yllätyksellä, kun Tyson taipui Buster Douglasille. Vuonna 1992 Tyson joutui vankilaan raiskauksesta.

Tyson on kiistatta yksi raskaan sarjan nyrkkeilyn puhutuimmista nimistä. Alin, Joe Frazierin ja George Foremanin "Kultaisen aikakauden" jälkeen Yhdysvalloissa uusien tähtien perään huudeltiin vuosia. Saappaita ei pystynyt täyttämään lainkaan Larry Holmes, vaan Tyson.

Tysonin hurja olemus kehässä, näyttävät tyrmäykset ja persoona nostivat lajin suosiota. Nyt, vuonna 2020 Tyson on taas kaikkien huulilla pitkästä aikaa nyrkkeilyn takia. Koska hän on jälleen kehässä.

Muokattu juttua 29.11.2020 klo 9.22. Lisätty juttuun paluuottelun tulos ja päivitetty samalla otsikkoa.

Lue myös:

Kommentti: Mitä Mike Tysonin "paluusta" pitää ajatella? Haikailu vanhojen aikojen perään kertoo raskaansarjan nyrkkeilyn lahosta nykytilasta

Mike Tyson 2019
Mike Tyson vuonna 2019. Kuva: AOP