Suomalainen avaruustekniikka-alan yritys ICEYE on myynyt Brasilian ilmavoimille satelliitin.
Brasilia ja ICEYE allekirjoittivat joulukuun lopussa sopimuksen, jossa satelliitin hinnaksi sovittiin noin 30 miljoonaa euroa. Kauppahinta käy ilmi Brasilian valtion nettilehdestä.
Satelliittikaupan yksityiskohdat ovat salaisia eikä sitä ole julkisten tietojen mukaan kilpailutettu.
ICEYE:n perustaja ja rahoitusjohtaja Pekka Laurila vahvistaa kaupan Svenska Ylelle.
– Olen tietysti erittäin ylpeä meidän tiimistä ja teknologiasta, ja siitä että ICEYE on valittu kansainvälisten vaihtoehtojen joukosta sopivimmaksi, hän kommentoi kauppaa sähköpostitse.
Kauppa on herättänyt Brasiliassa voimakasta arvostelua. Sen ovat kyseenalaistaneet erityisesti valtion avaruustutkimuslaitos INPE:n tutkijat.
INPE:n mukaan satelliittihankinnan taustalla on presidetti Jair Bolsonaron tarve vääristellä metsähakkuiden todellista määrää Amazonin sademetsissä.
Tukimuslaitos uskoo, että Bolsonaro haluaa hankkia hallitukselle oman satelliitin kontrolloidakseen dataa, jota metsistä kerrotaan julkisuuteen.
INPE on lähettänyt hallitukselle kirjeen, joka on julkaistu Brasilian mediassa.
– ICEYE:n satelliittia tullaan todennäköisesti käyttämään hallituksen viherpesuoperaatioon. Suunnitelma on tehdä metsien hävittämisestä salaista ja mitätöidä INPE:n työn läpinäkyvyyttä, tutkimuslaitoksen entinen johtaja Gilberto Câmara sanoo Svenska Ylen haastattelussa. Câmara toimi INPE:n johtajana vuosina 2005–2012.
INPE on Brasilian valtion tutkimuslaitos, joka on seurannut metsähakkuita ja paloja Amazonin alueella omien satelliittiensa avulla vuodesta 1988.
Laitos julkaisee päivittäin raportteja, joihin perustuvat muun muassa kansainvälisen median tiedot viimeaikaisten metsäpalojen laajuudesta.
Bolsonaro on arvostellut INPE:n tilastoja. Hän on pitänyt niitä harhaanjohtavina ja väittänyt, että ne vahingoittavat Brasilian mainetta.
Bolsonaro erotti INPE:n johtajan, kun tämä kertoi, että metsäpalot ja tuhopoltot ovat lisääntyneet Amazonin alueella. Presidentti on erottanut myös ympäristöviranomaisia, jotka ovat yrittäneet estää luvatonta hakkaamista.
Hän kannustanut laittomasti toimivia puunhakkaajia, kaivosyrittäjiä ja pellonraivaajia tuhoamaan metsää, jotta siitä saataisiin taloudellista hyötyä.
Valtion tutkimuslaitos INPE varoitti hallitusta satelliitista
Gilberto Câmara pitää suomalaissatelliittia myös teknisesti sopimattomana.
Hänen mielestään ICEYE:n satelliitti ei sovi sademetsän kuvaamiseen. Paremmin suomalaisyrityksen teknologia soveltuu jääntutkimukseen, hän uskoo. Yrityksen alkuperäinen liikeidea onkin ollut pohjoisten merialueiden ja jään kuvaaminen.
– Verrattuna satelliitteihin, joita INPE käyttää, ICEYE:n sateliitti ei tuo mitään lisää. Sen tehokkuus on rajoitettu.
Câmaran mukaan Bolsonaron hallitus on tietoinen asiasta, sillä INPE varoitti sitä kaupasta. Tutkimuslaitos on antanut hallitukselle virallisen asiantuntijalausunnon, että laitetta ei kannattaisi hankkia.
– Hallitus haluaa itse mitata metsähakkuita ja jättää INPE:n tilastot huomiotta, sillä ne eivät ole miellyttäneet hallitusta.
ICEYE:n strategiajohtaja Pekka Laurila ei halua kommentoida INPE:n esittämää arvostelua.
– Valitettavasti kovin paljoa ei pystytä kommentoimaan tässä vaiheessa. Voidaan vahvistaa sopimuksen olemassaolo niin kuin julkisista dokumenteista näkyy, mutta johtuen salassapitovelvollisuudesta ei pystytä antamaan siitä omin päin lisätietoja.
Laurila ei halunnut kommentoida asiaa puhelinhaastattelussa, vaan vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.
ICEYE tarvitsee vielä kauppaa varten vientiluvan.
Satelliitit luokitellaan usein kaksikäyttötuotteiksi, sillä niitä voidaan käyttää myös sotilaallisiin tarkoituksiin.
Kaksikäyttötuotteiden vienti on Suomessa luvanvaraista. Valvonnalla pyritään estämään suomalaisen teknologian hyödyntäminen esimerkiksi joukkotuhoaseiden kehittämisessä. Samalla varmistetaan, ettei teknologiaa käytetä vastuuttomasti tai vastoin Suomen etuja.
ICEYE on jo hakenut niin sanottua ennakkotietoa kaksikäyttötuotteen vientiin. Ulkoministeriöstä vahvistetaan, että yritykselle on annettu myönteinen ennakkotieto, joka nopeuttaa varsinaisen vientilupahakemuksen käsittelyä.
Pitäisikö lupa evätä, jos sen avulla aiotaan vääristää Amazonin sademetsien hakkuita koskevaa tietoa?
– Arvioimme näitä [lupia] sen tiedon valossa, mitä yritys itse antaa, ja meillä on myös omaa tiedonhakua. Olen varovainen sitä kommentoimaan, vientivalvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen ulkoministeriöstä sanoo.
INPE painottaa, että se ei arvostele suomalaisyrityksen toimia.
– Vastuu on [Brasilian] hallituksella, joka on saanut korkean tason asiantuntijoilta suosituksen olla ostamatta satelliittia. Se jatkoi operaatiota siitä huolimatta, Gilberto Câmara sanoo.
Suomalaistutkija: “On kyseenalaista, että tällaiselle hallitukselle mennään myymään satellittivalvontateknologiaa”
Kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger Helsingin yliopistosta pitää kauppaa Bolsonaron johtaman hallituksen kanssa ongelmallisena.
– On kyseenalaista, että tällaiselle hallitukselle mennään myymään satellittivalvontateknologiaa. Kannattaisi harkita maineriskejä, joita Suomelle ja suomalaisyrityksille tulee, hän sanoo.
Brasiliaa tutkineen Krögerin mukaan oikeistopopulistien johtama maa on menossa kohti diktatuuria.
Kröger pitää uskottavina INPE:n väitteitä siitä, että Bolsonaro käyttäisi teknologiaa omiin tarkoituksiinsa.
– Brasilian hallitus sivuuttaa tai poistaa sellaiset asiantuntijat, joiden kertomat tiedot eivät tue Bolsonaron päämääriä.
Kröger viittaa Bolsonaron aiempiin konflikteihin valtion viranomaisista koostuvan INPE:n kanssa.
Hänen mukaansa se, että kauppa on tehty nimenomaan puolustusministeriön ja ilmavoimien kanssa, on olennaista.
– Satelliitin hankinta on puolustusministeriön projekti. Pyrkimyksenä näyttäisi olevan siirtää satelliittivalvontaa valtion siviilihallinnolta sotilashallinnolle, eri tarkoituksia varten kuin esimerkiksi Amazonin suojelu.
INPE:n lisäksi satelliittiseurantaa tekevät Brasiliassa muutkin tahot: metsää koskevasta datasta ei maassa siis varsinaisesti ole pulaa.
– Tiedetään jo vallan mainiosti, mitä siellä [Amazonin metsissä] tapahtuu, mutta ei haluta tehdä niitä muutoksia. Hallituksen linjaus on pikemminkin se, että halutaan sinne karjan laidunmaita soijaplantaaseja ja kaivoksia.
Krögerin mukaan suomalaisyritykset eivät ole vielä ymmärtäneet, millainen maineriski kaupanteko Bolsonaron kanssa voi olla. Hän pitää mahdollista vientilupaa ICEYE:lle ongelmallisena.
Kröger sanoo, että Suomi on satelliittikaupan myötä tullut sekaantuneeksi maan sisäpolitiikkaan, kun tieto on levinnyt Brasilian mediaan.
– Suomen maine on jo kärsinyt. Tämä kauppa on liitetty hyvin isoihin poliittisiin keskusteluihin.
Kauppa on hänen mukaansa liitetty osaksi prosessia, jossa rapautetaan toimivia Amazonin suojelumekanismeja ja valtion instituutioita Bolsonaron päämäärien nimissä.
Hän vertaa kauppaa Instrumentariumin lahjussotkuun. Yhtiö myi vuonna 2003 köyhään Costa Ricaan sairaalateknologiaa, joka oli kallista ja jota ei todellisuudessa tarvittu.
Kaupan seurauksena maan entinen presidentti Rafael Angel Calderon Fournier sai viisi vuotta vankeutta korruptiosta. Keskusrikospoliisi kuulusteli myös kolmea Instrumentariumin työntekijää Suomessa.
Kröger korostaa, ettei Brasilian satelliittikaupan yhteydessä ole kerrottu lahjuksista tai edes niiden epäilyistä. Se ja Instrumentariumin tapaus muistuttavat kuitenkin toisiaan, sillä molemmat kaupat ovat kymmenien miljoonien vientihankkeita, joissa viedyn teknologian todellinen tarkoitus on näyttänyt kyseenalaiselta.
– Molemmissa kyse kyseenalaisesta viennistä, sekaantumisesta likaiseen politiikkaan paikallisesti.
Mitä tarkoittaisi Amazonin sademetsälle, jos Brasilian hallitus vääristelisi virallisia tilastoja metsähakkuista?
– Kun he saavat satelliitin toimintaan, maan armeija voi sanoa, että heillä on oikea tieto [metsän] hävittämistahdista. He voisivat esimerkiksi lakkauttaa INPE:n, että objektiivista tietoa ei enää tule.
Kröger myös spekuloi, että hallitus voisi myöhemmin jopa vedota siihen, että satelliitti on hankittu juuri Suomesta.
– Hallitus voisi väittää esimerkiksi, että data on parempaa, koska satelliitti Suomesta eikä vaikkapa Brasiliasta. Brasilialaisten keskuudessa tätä voitaisiin uskoakin, vaikka väitteellä ei olisikaan pohjaa, hän sanoo.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 13.1. klo 23.00 saakka.
Lue lisää:
Brasilian presidentti syyttää kansalaisjärjestöjä Amazonin maastopaloista
Brasiliassa Amazonin sademetsissä palaa taas, ja tuhoista ennustetaan jopa viimevuotistakin pahempia
