Kansalaisjärjestö Finnwatchin mukaan teräsyhtiö Outokumpu ei valvo tarpeeksi alihankkijansa kyseenalaista toimintaa Amazonian sademetsässä Brasiliassa.
Finnwatchin raportin mukaan Outokumpu tuo Suomeen raaka-ainetta Vale-yhtiön kaivoksesta, joka on aiheuttanut tuhoa ympäristölle ja ongelmia kaivoksen lähellä asuvalle alkuperäiskansalle.
Järjestön mukaan Parán osavaltiossa sijaitseva Onça Puman kaivos on myrkyttänyt xikrin-alkuperäiskansan aluetta halkovan Cateté-joen, ja asukkaista on mitattu poikkeavia raskasmetallipitoisuuksia.
Outokumpu ostaa Vale-yhtiön kaivoksesta ferronikkeliksi kutsuttua raudan ja nikkelin seosta. Sitä käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen. Vale on maailman suurin rautamalmin ja nikkelin tuottaja, ja moninkertaisesti Outokumpua suurempi yhtiö.
Outokumpu ei kiistä ostoja, mutta pitää alihankkijoidensa valvontaa kattavana. Vale-yhtiö on puolestaan kiistänyt kaivoksen olevan syynä joen saastumiseen.
Juuri julkistetulla Myrkytetty kansa -raportillaan Finnwatch haluaa osoittaa, millaisia vaikutuksia suomalaisyhtiön hankintaketjulla on ollut Amazonian alueella.
Outokummun ostot Vale-yhtiöltä nostettiin raportissa esimerkiksi sellaisesta Amazonian luonnonvarojen käytöstä, josta kärsivät sekä ympäristö että alkuperäiskansojen elämäntapa.
Kaivosteollisuuden ja muiden raaka-aineiden tuotannon takia metsäkato sademetsäalueella on yltynyt. Kahtena viime vuonna presidentti Jair Bolsonaron aikana Brasiliassa on hävitetty sademetsää noin 10 000 neliökilometriä vuodessa.
Ulkomaisten tilaajien yritysvastuusta riippuu, kuinka vakavasti niiden brasilialaiset kumppanit suhtautuvat metsäkatoon ja muihin ympäristöongelmiin.
Vale on Outokummulle tärkeä alihankkija
Yritysten kansainvälisen toiminnan vaikutuksia tutkivan Finnwatchin mukaan Outokumpu ostaa Vale-yhtiöltä huomattavan määrän ferronikkeliä.
Outokumpu ja sen ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hankkineet vuosina 2016–2019 yhteensä yli 33 000 tonnia ferronikkeliä Onça Puman kaivoksesta. Määrästä vajaa kymmenesosa päätyi Tornion terästehtaalle ja loput Outokummun tytäryhtiöille Yhdysvaltoihin ja Ruotsiin.
Outokumpu ei halua kertoa lainkaan suhteestaan brasilialaiseen kaivosjättiin Valeen.
Vale-yhtiötä ei ole esimerkiksi mainittu Outokummun vuosikertomuksessa, eikä Outokumpu halunnut kommentoida mitään Vale-yhtiöön liittyviä asioita Ylelle. Alihankkijoiden kanssa käytävän kaupan arvo on Outokummun mukaan yrityssalaisuus.
Finnwatchin raportin mukaan kaikkiaan Suomeen tuotiin ferronikkeliä vuonna 2019 yli 178 miljoonalla eurolla ja viime vuonna alle sadalla miljoonalla eurolla. Outokummun kestävän kehityksen johtajan Juha Erkkilän mukaan valtaosa siitä on Outokummun tuontia, mutta ferronikkelin lähteistä Erkkilä ei kerro.
Erkkilä korostaa, että ferronikkelin määrä on pienentynyt, koska Outokumpu on lisännyt kierrätysmateriaalin käyttöä.
Outokumpu on laatinut Finnwatchin raportille vastineen, jonka mukaan sen ruostumaton teräs on valmistettu yli 90-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Lausunnossa ei kuitenkaan kiistetä Finnwatchin raportin lukuja tai muita olennaisia tietoja.
Finnwatch teki selvitykseen liittyvää kenttätyötä yhdessä Repórter Brasil -järjestön kanssa xikrin-alkuperäiskansan alueella Parán osavaltiossa joulukuussa 2020.
Tutkija: Vale on listalla kaikkein pahin yritys
Suomalaistutkijan mielestä Outokummun kaupankäynti Valen kanssa on virhe, josta voi mennä maine ja koitua jopa oikeudellisia seurauksia.
– Vale on sellainen yhtiö, jolta ei kannattaisi ostaa mineraaleja, sanoo Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger.
Kröger on aiemmin tutkinut Vale-yhtiön toimintaa Brasiliassa ja julkaissut kaivostoiminnasta vapaasti ladattavan kirjan. Finnwatchin raporttiin hän perehtyi Ylen pyynnöstä.
Kröger perustelee Valen sivuuttamista yhtiön toiminnalla ja maineella, joka on maailman huonoimpia. Esimerkiksi vuonna 2012 Vale-yhtiö valittiin ympäristön ja ihmisoikeuksien kannalta maailman tuhoisimmaksi yhtiöksi.
– Se on yhtiö, joka keskittyy täydelliseen voittojen maksimointiin kiertämällä ihan kaikkia mahdollisia lakeja, ja siksi se on ollut listalla kaikkein pahimpana yrityksenä, Kröger kertoo Ylelle.
Krögerin mukaan Brasilian valtio on tukenut Valea avokätisesti, ja yhtiö on tehnyt takavuosina jättimäisiä voittoja, mutta on hänen mukaansa laiminlyönyt ympäristönsuojelun ja ihmisoikeudet.
Valea pidetään myös osittain vastuullisena kahdesta viime vuosina sattuneesta onnettomuudesta, joissa kaivannaisjätealtaiden padot murtuivat ja surmasivat Brasiliassa yhteensä lähes 300 ihmistä.
Helmikuun alussa Vale tuomittiin noin kuuden miljardin euron korvauksiin suuremman pato-onnettomuuden takia. Summa saattaa vielä nousta. Lisäksi osa Valen johdosta saa syytteet henkirikoksista.
– Puhutaan todella vastuuttomasta yrityksestä, Kröger summaa.
Finnwatchin syyniin päätynyt Onça Puman nikkelikaivos on Krögerin mielestä monella tavalla erittäin ongelmallinen. Alkuperäiskansat ovat joutuneet osittain väistymään kaivostoiminnan ja aluetta ympäröivien laidunmaiden tieltä.
Kaivos on alkuperäiskansan käyttämän joen yläjuoksulla, jolloin jokeen päätyvä kaivosjäte saastuttaa veden alajuoksulla.
Vale-yhtiötä vastaan on Brasiliassa käynnissä oikeusprosesseja, mutta xikrin-kansan kanssa yhtiöllä on väliaikainen sopimus. Sen mukaan yhtiö tukee rahallisesti alkuperäiskansaa ja selvittää tarkemmin ympäristöongelmia.
Vale-yhtiö ei vastannut Ylen kysymyksiin Finnwatchin raportista.
Outokumpu: Toimittajien pitäisi noudattaa ohjeitamme
Outokummun kestävän kehityksen johtajan Juha Erkkilän mielestä Outokummun vaatimukset alihankkijoiden vastuullisuudesta ovat "hyvin kattavat".
– Kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan meidän toimintaohjetta, jossa muun muassa ihmisoikeudet on nostettu tärkeästi esille, Erkkilä sanoo.
Hän ei kuitenkaan halua arvioida Vale-yhtiön tai muiden yksittäisten toimittajien vastuullisuutta.
Erkkilän mukaan toimittajat itse eivät ole löytäneet toiminnastaan yritysvastuun kannalta riskejä.
Finnwatchin näkemys on toinen. Sen raportin mukaan Outokummun yritysvastuun valvonta on hajanaista ja kriteereiltään epämääräistä.
Tutkijan mielestä Outokummun valvonta on retuperällä
Finnwatch syyttää Outokumpua Brasilian ostojen salailusta. Myös tutkijan mielestä Outokummun toiminta näyttää sekä salailevalta että valvonnan suhteen löperöltä.
– Ei vaikuta siltä, että Outokummussa valvottaisiin mitään, Kröger sanoo.
Kröger on hämmästynyt siitä, ettei Outokumpu halunnut antaa Finnwatchille sen pyytämiä kauppatietoja, vaan kansalaisjärjestö joutui kaivamaan tiedot muualta.
– Outokumpu ei nähtävästi piittaa ollenkaan, mistä sitä (ferronikkeliä) tulee. Jos sitä on vielä yritetty piilotella tuolla tavalla, niin se on aika hälyttävää, Kröger sanoo.
Jos yhtiö ei halua olla avoimempi, Krögerin mielestä omistajan pitäisi vaatia sitä. Outokumpu on pörssiyhtiö, jonka suurin yksittäinen omistaja reilun viidenneksen osuudella on Suomen valtio.
Kröger penää, että valtion osakeomistusta hoitavan Solidiumin olisi perattava tarkkaan Outokummun ja muiden omistamiensa yhtiöiden tuotantoketjut, jotta ne eivät sotkeutuisi kauppoihin Valen tapaisten yhtiöiden kanssa.
Kröger huomauttaa, että kyse ei ole pelkästään maineriskistä ja epäeettisestä toiminnasta. Hänen mukaansa kansainvälisiä suuryhtiöitä haastetaan yhä useammin oikeuteen, jossa niitä syytetään osallisuudesta ihmisoikeusrikoksiin ja luonnontuhoihin.
Krögerin mielestä valtion pitäisi tutkia kunnolla omistamiensa yhtiöiden tekemiset, eikä jättää tehtävää vähillä resursseilla toimiville kansalaisjärjestöille – kuten nyt Finnwatchille.
Lue lisää:
