Suomalaisesta räpistä ja hiphopista tuli valtavirtaa ja suosituin musiikkityyli viime vuosikymmenellä. Nyt meillä on jo aikuisikään ehtinyt sukupolvi, jolle kotimainen hiphop on aina ollut olemassa.
Näin ei ollut vielä 2000-luvun alussa, kun suomalainen räp teki vasta tuloaan Fintelligensin johdolla. Räppärit pyristelivät eroon aikaisemmin soineesta huumoriräpistä, jota olivat esittäneet esimerkiksi Raptori, Pääkköset ja Mc Nikke T.
Ylen uusi kahdeksanosainen dokumenttisarja Mist sä tuut? kuvaa tätä kehityskaarta maantieteellisestä vinkkelistä. Ohjelman juontaa YleX:ltä tunnettu Juuso "Köpi" Kallio, ja hänen johdollaan kotimaisen hiphopin ytimeen sukelletaan seitsemän kaupungin kautta. Sarjaan valikoituneet kaupungit ovat Lahti, Rovaniemi, Jyväskylä, Tampere, Pori, Turku ja Helsinki.
Tomi Yli-Suvannon ja Toni Sillanpään käsikirjoittamaa, ohjaamaa ja tuottamaa sarjaa varten on haastateltu lähes sataa räppäriä. Omia tarinoitaan kertovat tunnetut artistit kuten Elastinen, Paleface, Gettomasa ja Cheekinä tunnetuksi tullut Jare Tiihonen. Mukana on myös nuorempia artisteja kuten Ibe ja Yeboyah sekä eri kaupunkien hiphop-vaikuttajia.
IRC-viestipalvelun merkitys yllätti juontajan
Hiphop ja räp ovat olleet osa Juuso "Köpi" Kallion elämää lapsesta lähtien. Siksi hänestä oli mielenkiintoista päästä haastattelemaan alan tekijöitä eri puolille Suomea.
Suomalainen hiphop-kulttuuri on Kalliolle sen verran tuttua, että hän ei uskonut kuulevansa räppäreiden muisteloissa suuria yllätyksiä. Toisin kuitenkin kävi.
– 2000-luvun alussa tosi monet räppärit eivät tavanneet missään glamourhohtoisessa takahuoneessa vaan pikaviestipalvelu IRCissä.
Kallion mukaan suomalaisräppärit tekivät aikoinaan kokonaisia artistien levyjä tapaamatta toisiaan.
Juontaja yllättyi myös hiphop-kulttuurien maantieteellisistä eroista. Hän arveli, ettei Suomen kokoisesta pienestä maasta löytyisi niin suuria eroja kuin Yhdysvalloissa länsi- ja itärannikkojen välillä.
– Kun kävimme Rovaniemellä, niin siellä puhuttiin paljon murteella räppäämisestä. Pohjoisen räpissä on lyöty lisää kirjaimia sanoihin, jolloin siitä on tullut letkeää ja maalailevaa. Hienointa on se, että he yhdistivät sen gangsta-räpin maailmaan, joka on täysin päinvastainen tunnelmaltaan kuin mitä pohjoisen lupsakka murre.
Hiphopiin on kuulunut nokittelu. Se juontaa juurensa freestyle-kulttuurista, jossa räppärit yrittävät räpätä toisensa suohon. Kallion mukaan Suomessa vastakkainasettelua oli myös kaupunkien välillä 2000-luvun alussa.
– Jokaisessa kaupungissa lähtökohdat tekemiseen olivat erilaiset. Jotkut tekivät runollista, ajatuksellista ja perinteisiin nojaavaa räppiä, kun taas toiset halusivat tuoda esiin uhoa. Joidenkin tekemisiä haukuttiin taas liian kaupalliseksi.
Cheek muistelee ensimmäistä keikkaansa
Mist sä tuut? -dokumenttisarja käynnistyy Lahdesta. Kaupungista tuli viime vuosikymmenellä kotimaisen räpin keskus Cheekin johdolla. Sarjassa kuullaan vuonna 2018 Cheekinä lopettaneen Jare Tiihosen muisteluita hänen ensimmäisestä livevedostaan.
“Mä olin niin sairaan huono. Jos mä kuulisin, että jos joku muu olisi yhtä huono nykyään, niin mä sanoisin, että pliis älä jaksa jatkaa tuota enää, sä et osaa yhtään.”
Tiihonen on ollut räppäriuran lopettamisen jälkeen poissa julkisuudesta.
– Jare piti sarjan näkökulmaa arvokkaana, ja koska tässä on mukana lähes sata räppäriä, niin hän koki relevantiksi olla mukana kertomassa, miten hommat menivät. Ja Lahden tarinaa olisi aika vaikea kertoa, jollei Jare olisi itse kommentoimassa asiaa, sanoo Kallio.
Dokumenttisarjaa tehdessä Kallion mieleen jäi etenkin Jyväskylä, jota kutsutaan tämän hetken räp-pääkaupungiksi.
- Siellä syntyy uusia tekijöitä, mikä on todella tärkeää genren kannalta. Siellä uskalletaan vetää eri tyyleillä eli on perinteisempää kuten Gettomasa ja sitten Lauri Haav, joka edustaa aivan erilaista tyyliä.
Nuoret räppärit kokeilunhaluisia
Ikäluokkien erot näkyvät Mist sä tuut? -dokumenttisarjassa. Juontaja Juuso "Köpi" Kallion mukaan eri ikäiset tekijät suhtautuvat räppiin eri tavoin.
Vanhemmat räppärit joutuivat tekemään paljon töitä sen eteen, että suomenkielisestä räpistä tuli vakavasti otettavaa 1980- ja 1990-lukujen huumoriräpin jälkeen. Nuorempi sukupolvi taas on elänyt kotimaista hiphop-kulttuuria koko elämänsä.
30-vuotiaan Kallion mukaan nuoret tekijät eivät enää lokeroi itseään räppäreiksi, vaan he puhuvat itsestään ennemminkin muusikkoina.
– Minun nuoruudessani oli todella tärkeää alleviivata, että olen räppäri. Se oli verinen loukkaus, jos kutsuttiin vaikka indiepoppariksi. Nuoret haluavat tehdä sellaista musiikkia, mikä tuntuu itsestä mielenkiintoiselta. He ovat kokeilunhaluisempia.
Kallion mukaan dokumenttisarjan tekeminen vahvisti hänen käsitystään kotimaisen räpin ja hiphopin elinvoimaisuudesta ja monipuolisuudesta.
– Se on siunaus, että sieltä karkkikulhosta voi ottaa mieleisensä karkin, eikä tyytyä vain johonkin punssinappiin, joka siellä sattuu olemaan.
Mist sä tuut? -dokumenttisarjan kaikki jaksot löytyvät Yle Areenasta. Sarjaa esitetään Yle TV2:ssa tiistaisin 2. maaliskuuta alkaen.
Korjaus 1.3. klo 10.33. Poistettu viittaus IRC-Galleriaan, joka ei ole sama kuin pikaviestipalvelu IRC.
Korjaus 3.3. klo 10.47. Muutettu väliotsikon IRC-Galleria IRC-viestipalveluksi.
Lue myös:
