– Jos MM-kisojen ohjelmaa halutaan muuttaa, jostain on luovuttava.
Norjalainen olympiavoittaja Vegard Ulvang tiivistää pelin hengen heti Yle Urheilun puhelinhaastattelun alussa ja ilmoittaa, ettei ole kiinnostunut muutoksista.
Ulvang on johtanut Kansainvälisen hiihtoliiton Fisin maastohiihtokomiteaa vuodesta 2006, ja mikäli 15 vuotta kestänyt kausi pitäisi niputtaa yhteen sanaan, se olisi Ulvangin tapauksessa pysyvyys.
– Vanhana miehenä kannan huolta lajimme historiasta, jottemme tee liian nopeita muutoksia, 57-vuotias Ulvang sanoo.
Maastohiihdon MM-ohjelma on pysynyt samana vuodesta 2005, joten nopeista liikkeistä Ulvangia ei voi syyttää. Samanaikaisesti pohjoismaisten hiihtolajien perheessä niin mäkihyppy kuin yhdistetty ovat muokanneet lajiaan merkittävästi.
Eritoten keskustelua on herättänyt, miksi maastohiihto on pitänyt naisten ja miesten kisat täysin erillään, vaikka esimerkiksi ampumahiihto toi sekaviestin MM-ohjelmaansa jo vuonna 2005. Vuonna 2019 ampumahiihto liitti arvokisamatkoihin myös parisekaviestin.
Mäkihypyssäkin sekajoukkuekisa on ollut MM-lajina jo vuodesta 2013. Sekajoukkuekisat ovat olleet keskustelussa myös maastohiihdossa jo kymmenen vuotta, mutta toistaiseksi puheet eivät ole johtaneet tekoihin.
Muutospainetta kuitenkin on. Yksi asian puolesta liputtavista on norjalainen Magnar Dalen, Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentaja vuosilta 2006–2014.
– Poistaisin naisten ja miesten viestin ja tekisin niiden sijaan yhden sekaviesti, Dalen sanoi Yle Urheilulle puhelimitse ennen MM-kisoja.
Hän kertoi myös kannattavansa ajatusta, että parisprintti muutettaisiin yhden miehen ja yhden naisen sekakilpailuksi.
Maratonmatkoja?
Dalen ei ole muutosajatustensa kanssa yksin. Ulvangin mukaan ainakin Venäjän ja Saksan hiihtoliitto ovat ilmaisseet halukkuutensa muuttaa arvokisaohjelmaa.
Tilastojen valossa etenkin perinteisten viestien poistaminen olisi Suomen maastohiihdolle raju isku. Vuosina 2005–2021 suomalaishiihtäjät ovat saaneet eniten MM-mitaleita, 6 kappaletta, naisten viestistä. Toiseksi tuottoisin matka on ollut naisten parisprintti viidellä mitalillaan.
Dalen ei kuitenkaan tyytyisi uudistamaan vain viestejä, vaan ulottaisi muutokset myös pisimmille matkoille. Hänen mukaansa miesten 50 kilometriä ei enää täytä kestävyysurheilun määritelmää niin kuin oli alun perin tarkoitus.
– Tekisin MM-kisoihin uudet maratonmatkat, miehille sata ja naisille 70 kilometriä, Dalen sanoo.
Dalenin lausunnossa kannattaa huomioida, että hänellä oma lehmä ojassa: norjalainen on viime vuodet luotsannut maratonhiihtojen Ski Classics -sarjaan panostavaa Team Ragde Eiendom -hiihtotallia.
Dalenin sanoissa on kuitenkin perää, kun peilataan viidenkympin historiaa.
Matka on ollut osa MM-ohjelmaa alusta alkaen eli vuodesta 1925. Tuolloin voittoaika painui päälle viiden tunnin, mutta nykyisin vapaalla hiihtotavalla 50 kilometriä taittuu jo tunnin ja 45 minuutin pintaan.
Kestävyysurheilun lainalaisuuksiin kuuluu, että urheilijan tankkaamat hiilihydraatti- ja sokerivarastot riittävät elimistössä noin sataan minuuttiin. Kun nämä varastot on kulutettu ja elimistö alkaa käyttää pääenergianlähteenään rasvaa, vasta silloin päästään kestävyysurheilun kannalta oleelliseen kilpailuvaiheeseen.
Tämä vaihe jää kuninkuusmatkalla, etenkin vapaan hiihtotavalla, Dalenin mukaan liian lyhyeksi.
Dalen ja Ulvang ovat molemmat hiihdosta elantonsa saavia norjalaisia ja syntyneet vuonna 1963, mutta hiihdon tulevaisuudennäkymistä kaksikolta on turha etsiä yhteistä.
Ulvang vakuuttaa, että viisikymppiä täyttää MM-tasolla sata vuotta, kun Trondheim järjestää MM-hiihdot vuonna 2025.
– 50 kilometriä on iso osa historiaamme. Vaikka välinekehitys ja vapaan hiihtotavan tekniikka ovat nopeuttaneet kisaa, kyse on silti kuninkuusmatkastamme.
– Oberstdorfin MM-kisat ovat osoittaneet, että nykyinen ohjelma on erittäin kiinnostava. Urheilijat tarvitsevat myös ennustettavuutta. Heidän on tiedettävä, mihin harjoittelevat, Ulvang sanoo.
Ehdotukset käsittelyssä kesällä
Ulvang arvioi, että esityksiä MM-ohjelman muuttamisesta saadaan kesäkuussa, jolloin hiihtopomojen on tarkoitus kokoustaa Adrianmeren rannalla Slovenia Portorozissa.
Kun Portorozista ajetaan autolla kaksi tuntia pohjoiseen, päästään Slovenian tunnetuimpaan talviurheilukeskukseen Planicaan, vuoden 2023 MM-hiihtojen pääkallopaikalle.
– Viestien kohtalo on varmuudella keskustelussa. Jos enemmistö haluaa, muutoksia saatetaan jo nähdä Planicassa. En kuitenkaan usko siihen, Ulvang ennakoi Portorozin kokousta.
Oberstdorfin MM-kisat hiihdettiin aika ajoin reilusti yli 10 asteen lämpötiloissa. Tämä herätti lajipiireissä kritiikkiä, miksi kisat järjestetään reilusti maaliskuun puolella.
Ulvang allekirjoittaa arvostelun. Hänen mukaansa MM-kisat olisi jatkossa pystyttävä viemään maaliin helmikuun puoliväliin mennessä, jotta vesikelihiihdoilta vältyttäisiin.
– Ajankohta on ehdottomasti tärkein kysymys. Tiedämme, että märät olosuhteet ja suolaus ovat huollolle haastavia. Näissä oloissa erot suksien välillä ovat myös suurimmillaan. Suurimmat maat, jotka voivat testata paljon, saavat kohtuutonta etua, Ulvang sanoo.
Ajankohdan siirto on kuitenkin kiinni siitä, milloin Fisin rahantekokoneena kunnostautuva alppihiihto haluaa järjestää MM-tapahtumansa. Myös päällekäisyys ampumahiihdon MM-kisojen kanssa ei tule kysymykseen, kun puhutaan Fisille tärkeistä Keski-Euroopan markkinoista.
Tässä vaiheessa varmaa on ainoastaan, että jos Oberstdorfin MM-kisoissa oli lämmintä ja kosteaa, sama meno jatkunee Planicassa vuonna 2023. MM-kisat järjestetään nimittäin samaan aikaan kuin nyt ja samoilla leveysasteilla.
