Puheenaiheita ei ole puuttunut koronapandemian runtelemalta NHL:n tynkäkaudelta.
Ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen NHL:ssä pelataan alle 82 ottelun perussarja, 56 ottelua. Kausi on tulossa puolivälin krouviinsa, mutta joukkueiden pelaamat ottelumäärät vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Vancouver on pelannut 30 ottelua, mutta Dallas pelasi torstaiaamuna vasta 21. ottelunsa.
1. Koronatartuntojen aiheuttamat ongelmat
Korona on itseoikeutetusti ollut kauden suurin puheenaihe. Tuskin kukaan alun alkaenkaan odotti, että NHL selviytyisi koronatartuntojen kanssa kuivin jaloin, mutta alun pyörremyrsky säikäytti monet. Pelkästään kauden ensimmäisen kahden viikon aikana peräti yhdeksää ottelua jouduttiin tartuntojen vuoksi siirtämään.
Seuranneen kahden viikon aikana vasta alkoikin tapahtua: helmikuun alkupuoliskon aikana NHL joutui siirtämään peräti 24 ottelua. Kun vielä helmikuun puolenvälin jälkeen kuuteen päivään kirjattiin seitsemän ottelusiirtoa, moni alkoi epäillä, josko kautta saataisiin vietyä läpi lainkaan.
Siirtojen vuoksi joukkueet ovat pelanneet hyvin eri määrät otteluita: 21–30.
Ottelusiirrot ovat luonnollisesti aiheuttaneet dominoilmiön monien joukkueiden kohdalla. Se, että esimerkiksi Florida, Carolina ja Dallas huilasivat siirtojen vuoksi alkukaudesta, kostautuu joukkueille karmivalla tavalla myöhemmin. Dallas pelaa helmi-toukokuussa hirmuiset 40 ottelua 70 päivään. Tällainen mankeli laittaa pelaajiston armottomaan testiin ja käytännössä estää alkeellisenkaan kuntopiikin rakentamisen toukokuussa käynnistyviin pudotuspeleihin.
Ottelusiirtojen muokkaamat sarjaohjelmat laittavat joukkueet eriarvoiseen asemaan, mutta tämän skenaarion kaikki osapuolet hyväksyivät jo kauden alla. Toistaiseksi ottelusiirtoja on tehty 39.
Hyvä uutinen sen sijaan on, että pahin koronasuma tuntuu nyt olevan ohi. Lähes kolmeen viikkoon liigassa ei ole tehty ensimmäistäkään ottelusiirtoa. Liiga on myös kiristänyt toimiaan tartuntojen ympärillä: nyt yksikin tartunta johtaa harjoituskeskuksen välittömään sulkuun ja toiminnan keskeyttämiseen ennen kuin koko seura ehtii sairastua.
Toisaalta monet pelaajat ovat puhuneet mahdollisesta laumasuojasta. Ainakin Minnesotan Kaapo Kähkönen ja Arizonan Antti Raanta ovat kertoneet Yle Urheilulle lähes koko joukkueen sairastaneen taudin joko viime kevään jälkeen.
– En ole lääkäri, mutta kai meillä jonkinlainen laumasuoja pitäisi sitä vastaan olla. Itse en sitä tuossa meidän joukkueen rytäkässä saanut, en sitten tiedä, olenko sairastanut sen aiemmin tietämättäni, totesi Kähkönen Yle Urheilulle aiemmin helmikuussa.
2. Uusi televisiosopimus Yhdysvaltoihin
Yksi kauden isoista uutisista kuultiin keskiviikkona, kun NHL ilmoitti tehneensä uuden seitsemänvuotisen televisiosopimuksen urheilukanava ESPN:n kanssa. Pitkään NBC:n kanssa yhteistyötä tehnyt NHL palaa syksyllä 2021 alkavalla sopimuksella ESPN:lle seitsemäntoista vuoden tauon jälkeen. Tuon tauon aikana ESPN ei ole juuri korvaansa jääkiekon suuntaan lotkauttanut.
Nyt Amerikassa puhaltavat kuitenkin uudet tuulet.
Walt Disneyn omistama ESPN ja ABC palauttavat rytinällä kiekon kanavilleen. Tarjolle tulee yli tuhat ottelua vuosittain niin, että mukaan otetaan näyttävästi myös verkkopuolen palvelut. ESPN+ ja suoratoistopalvelu Hulu näyttävät 75 ottelua kausittain.
ESPN+-kanavalla on 12 miljoonaa, Hululla lähes 40 miljoonaa asiakasta.
Tuore televisiosopimus toimi myös NHL-komissaari Gary Bettmanin viimeisimpänä hauiksennäyttönä. Pohjoisamerikkalaismedian mukaan ESPN maksaa NHL:lle televisio-oikeuksista peräti 400 miljoonaa dollaria per vuosi. Vertailuksi todettakoon, että NBC sai aiemmin saman paketin 190 miljoonan dollarin vuosikorvausta vastaan.
Bettman käytännössä tuplasi NHL:n televisiodiilin Yhdysvalloissa ja pomminvarmaa on, että omistajat pomppivat komissaarinsa edessä juuri nyt tasajalkaa ilosta. Koronapandemian aiheuttamaan talouskaaokseen tuore, rahakas televisiosopimus oli juurikin sitä, mitä seurat kaipasivat.
3. Kaukalon ulkopuolista draamaa
NHL ei ole tavallisesti ollut Pohjois-Amerikassa se urheilusarja, jonka ympäriltä on löytynyt kovimmat skandaalit. Koronakaudella on kuitenkin tältäkin osin riittänyt käänteitä ja puhetta. Ensimmäinen suurempi uutinen saatiin pari päivää ennen kauden alkua, kun San Josen Evander Kanen kerrottiin jättäneen henkilökohtaisen konkurssihakemuksen.
Urallaan yli 50 miljoonaa jenkkitaalaa tienanneella kanadalaisella on velkoja yli 22 miljoonaa dollaria. Pääomaa Kanella on yli kahdeksan miljoonaa dollaria, mutta pääosin se on kiinni hänen asunnoissaan. Täysin yllättäen ei Kanen talousvaikeudet kuitenkaan lajiväelle tulleet, sillä vuotta aiemmin kasino Las Vegasissa haastoi pelaajan oikeuteen puolen miljoonan dollarin peliveloista.
Oman mausteensa kohuun toi Kanen sosiaaliseen mediaan takavuosina ladatut kuvat. Niissä Las Vegasissa juhliva Kane poseeraa käsissään valtavat määrät käteistä rahaa.
Kanen viimeisin, noin 40 miljoonan dollarin arvoinen sopimus San Josen kanssa allekirjoitettiin vuonna 2018.
New York Rangers on ollut kohujen ytimessä kuluneella kaudella.
Ensin seura päätti heittää siirtolistalle, siis käytännössä antaa potkut, puolustaja Tony DeAngelon. Juniorivuosista asti vaikean pelaajan mainetta kantanut DeAngelo oli jo aiemmin herättänyt huomiota oikeistopopulistisilla, jopa rasistisilla näkemyksillään. DeAngelo on myös tukenut Yhdysvaltojen edellistä presidenttiä Donald Trumpia.
Aktiivisesti aiemmin Twitterissä operoinut DeAngelo tuohtui Trumpin vaalitappiosta ja poisti Twitter-tilinsä, mutta palasi tiettävästi Rangers-fanin nimellä perustetulla tilillä, jolla keskittyi lähinnä puolustamaan itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.
Lopullinen sinetti saagalle saatiin, kun DeAngelo ajautui jatkoaikatappioon päättyneen ottelun jälkeen käsirysyyn joukkueen venäläismaalivahti Aleksandr Georgievin kanssa. Laajalti levinneiden huhujen mukaan Rangers-kapteeni Chris Kreider olisi tullut väliin ja lyönyt DeAngeloa.
Nyt lähes viiden miljoonan dollarin vuosituloista nauttiva DeAngelo on työtön NHL-hylkiö, johon seurat eivät uskalla pelkästään pr-tappion näkökulmasta koskea pitkällä tikullakaan.
Kolmas kohu nähtiin Rangersin ympärillä, kun avoimesti oppositiopolitiikko Aleksei Navalnyia tukeneen laitahyökkääjän Artemi Panarinin kerrottiin yllättäen venäläislehdessä pahoinpidelleen 18-vuotiasta tyttöä pelatessaan KHL-joukkue Vitjazissa. Väitteen takaa löytyy entinen KHL-valmentaja Andrei Nazarov, joka puolestaan on avoimesti tukenut Vladimir Putinia.
Panarin kiisti väitteet jyrkästi ja Rangersin tiedotteessa todettiinkin, että kyse on pelottelutaktiikasta Panarinia kohtaan. Panarin oli kritisoinut aiemmin Putinia ja oli nyt huolissaan Venäjällä asuvan perheensä puolesta. Niinpä Panarin jätti joukkueen helmikuun 21. päivänä määrittelemättömäksi ajaksi.
Keskiviikkona Panarin vihdoin palasi joukkueen mukaan Bostonissa ja pelannee taas pian.
Lue myös:
4. Mihin Toronton taso riittää?
Monen pohjoisamerikkalaisen jääkiekkofanin märkä päiväuni toteutui vihdoin, kun kaikki lajin kotimaan joukkueet iskettiin samaan lohkoon, Kanadan divisioonaan. Paperilla ajatus on toistaiseksi toiminut todellisuutta paremmin.
Kanadan divisioona on ollut selkeästi heikkotasoisin liigassa eikä vähiten heittopusseiksi heti alkuun jääneiden Ottawan ja Vancouverin vuoksi. Kun nämä saivat toimintaansa jonkinlaista ryhtiä, Montreal niiasi tavalla, joka johti lopulta valmentajan vaihtumiseen. Myös pelinsä hukannut Calgary on jo ehtinyt vaihtaa luotsia.
Lue myös:
Jos peli ei niin laadukasta ole ollut, draamaa ei ainakaan rajan pohjoispuolelta ole puuttunut.
Divisioonan taso on saanut monet miettimään hienosti kautensa aloittaneen Toronton todellista tasoa. Kertakaikkisen upeaa hyökkäyspeliä läpi kauden esittänyt Maple Leafs on tehnyt sarjassa enemmän maaleja kuin mikään toinen joukkue, mutta olisiko näin, mikäli se pelaisi vanhassa divisioonassaan muun muassa Bostonin ja Tampan kanssa?
Tarkoitus ei ole ottaa mitään pois Torontolta, joka on ollut pohjoisen divisioonan ylivoimaisesti paras joukkue. Käsillä on Kanadan paras mahdollisuus vuosikausiin napata Stanley Cup, jota ei maassa ole nähty sitten kesän 1993. Kaksi ensimmäistä pudotuspelikierrosta nimittäin pelataan divisioonien sisällä.
Tämä tarkoittaa sitä, että voittamalla lähtökohtaisesti heikommat vastustajat kahdella ensimmäisellä kierroksella, Leafs olisi nopealla tahdilla jo konferenssifinaaleissa eli neljän parhaan joukossa.
5. Columbus Blue Jackets on sekaisin
Pelillisesti Columbuksen kaudesta ei ole juurikaan kerrottavaa, mutta seuran ympärillä on riittänyt draamaa – puhumme helposti eniten otsikoita keränneestä seurasta kuluvan kauden aikana. Jarmo Kekäläinen on saanut sammutella erilaisia tulipaloja läpi kauden, eikä loppua ole näkyvissä.
Ensimmäinen kohu pamahti päälle jo kauden alla, kun ykkössentteri, seuran oma varaus Pierre-Luc Dubois ilmoitti täysin yllättäen haluavansa pois seurasta. Ja kun tämä ei tapahtunut heti, Dubois veti piuhan irti seinästä. Totaalisen haluttomasti kaukalossa kaarrellut Dubois aloitti selkkauksen, joka johti lopulta tämän kauppaamiseen.
Dubois lähti Winnipegiin, josta vaihdossa toiseen suuntaan matkasivat Patrik Laine ja oman kylän poika Jack Roslovic.
He olivat tuskin päässeet asettumaan seuraan, kun Laine rähisi vaihtopenkillä apuvalmentajalle kesken pelin ja päävalmentaja John Tortorella penkitti suomalaisen kahden erän ajaksi.
Tuntuu, että Columbus on jatkuvasti otsikoissa, eikä lainkaan positiivisella tavalla. Peli on sekaisin, joukkue heikentynyt merkittävästi ja pelaajisto sekä valmentajaosasto totaalisen turhautunut kaikesta edellä mainitusta. Lisäksi paine median suunnasta kasvaa alati.
Ongelma on, ettei turbulenssi seuran ympärillä ota laantuakseen. Jo parin vuoden ajan Columbuksen ympärillä on kuohunut milloin mistäkin syystä. Joukkueen tärkeimmät pelaajat eivät ole halunneet sitoutua seuraan, mikä on tehnyt joukkueesta jatkuvasti heikomman. Tämä taas on heikentänyt tuloskuntoa ja aiheuttanut lisää ongelmia.
Viimeisin käänne nähtiin, kun Kekäläinen tuli julkisuuteen antamaan päävalmentaja Tortorellalle luottamuslauseen. Kekäläisen mukaan Tortorellan ei tarvitse huolehtia työpaikkansa puolesta, vaikka joukkueen peli on jatkuvaa hakemista. Ratkaisu löytyy GM:n mukaan joukkueen sisältä.
Otsikoita lienee jatkossakin luvassa.
Lue myös:
Kaapo Kähkösen huima voittosarja venyi jälleen, Jesperi Kotkaniemellä tehoilta
