Rukan maailmancupin ympärillä riitti parranpärinää marraskuussa 2019, kun pohjoismaiset hiihtolajit kokoontuivat Koillismaalle jokavuotiseen yhteiseen kauden avaukseensa.
Urheilijat eivät kuitenkaan olleet kilpailujen aattona päätähtiä, vaan huomio keskittyi Kansainväliseen hiihtoliittoon Fisiin.
Fis ilmoitti marraskuussa 2019 kieltävänsä luistoltaan ylivertaiset ja likaa parhaiten hylkivät fluorivoiteet, joilla on voitettu jokainen maastohiihdon henkilökohtainen arvokisamitali sitten 1980-luvun lopun.
Päätös herätti lajipiireissä armotonta kritiikkiä.
Niin väline- ja voidevalmistajien kuin suksihuoltajien suurin huolenaihe liittyi siihen, miten Fis aikoo valvoa fluorikieltoa. Marraskuussa 2019 tiedossa oli vain, että Fis on perustanut kiellon valvonnalle työryhmän ja että kielto astuisi voimaan kaudella 2020–2021.
Kieltoa lykättiin
Siirrytään nykyhetkeen. Kun kausi 2020–2021 on päättynyt, fluorit ovat edelleen käytössä ja kiellon valvontaan puolitoista vuotta kehitteillä ollut laite saa suurimpien hiihtomaiden huoltopäälliköiltä kovaa kritiikkiä.
– Minusta urheilijat eivät voi luottaa testilaitteeseen. Sen pitäisi olla 110-prosenttisen varma, mutta nyt se on luokkaa 30 prosenttia, Ruotsin huolto- ja voidepäällikkö Petter Myhlback sanoo Yle Urheilulle puhelimitse Sveitsin Engandinista.
Engandin järjesti kauden 2020–2021 viimeiset maailmancupin osakilpailut. Seuraavan kerran cupin pisteistä pitäisi kilpailla ensi marraskuussa Rukalla – ja nykytiedon valossa ilman fluoreja.
– Fluorikielto ei voi missään nimessä tulla ensi kaudeksi, Myhlback sanoo.
Ruotsalaisen näkemyksen jakavat hänen kollegansa, Yle Urheilun haastattelemat Norjan huoltopäällikkö Stein Olav Snesrud ja Suomen rasvamestari Martin Norrgård.
Kolmikko perustaa näkemyksensä tammikuun lopulla Falunin maailmancupin yhteydessä järjestettyihin testitilaisuuksiin. Niissä jokainen maajoukkue pääsi vuorollaan tutustumaan Fisin saksalaisvalmistajalta tilaamaan valvontalaitteeseen, joka kulkee nimellä fluoripistooli tai fluoriskanneri.
– Toimme testiin useita suksipareja. Osa pareista oli käsitelty korkeafluorisilla voiteilla. Esimerkiksi tällaisesta parista toinen suksi läpäisi testin, mutta toinen ei, vaikka se oli voideltu tismalleen samalla aineella ja määrällä kuin parinsa. Kahdesta samasta suksesta saatiin siis eri lopputulos, Myhlback kertoo.
Näin kävi myös Norjan ja Suomen testissä.
– Meillä oli testissä eri tavoin voideltuja suksipareja. Jokaisessa parissa molemmat sukset oli kuitenkin voideltu samalla tavoin, mutta siitä huolimatta skanneri antoi niille eri tuloksen, Snesrud kertoo.
Teoriassa Snesrudin asiakas Johannes Hösflot Kläbo olisi siis voinut mennä lähtöpaikalle fluorisuksilla, joista vasen olisi saanut skannauksessa starttiluvan mutta oikea ei.
– Testitilanteen mukaan kyllä, Snesrud sanoo ja naurahtaa väkinäisesti.
Poukkoilulle tultava loppu
Hauskuus on kuitenkin nykytilanteesta kaukana. Vaikka maailmancupkausi on ohi, kenelläkään ei ole virallista tietoa, hiihdetäänkö ensi kaudella fluoreilla vai ei.
Toisaalta tilanne oli sama myös viime kauden päätteeksi, minkä jälkeen Fis vaikeni fluoriasiasta puoleksi vuodeksi. Vasta lokakuun alussa eli puolitoista kuukautta ennen maailmancupin alkua Fis ilmoitti, että fluorikielto siirtyy alkavaksi 1. heinäkuuta 2021.
Toistaiseksi Fis ei ole kumonnut päätöstään, mikä tarkoittaisi, että tällä haavaa esimerkiksi olympiamitaleista hiihdetään helmikuussa 2022 ilman fluoreja.
Suomen huoltopäällikkö Norrgård kertoo olevansa kyllästynyt Fisin poukkoilevaan politiikkaan.
– Se, että ensi kaudella kilpailtaisiin ilman fluoreja, on mielestäni täysin mahdoton ajatus. Olisi parempi, että tätä kieltoa siirrettäisiin kerralla 5–10 vuotta eteenpäin.
– Kielto voi tulla vasta sitten, kun Fisillä on esittää luotettava testausmenetelmä. Tällä hetkellä sellaisesta ei ole tietoakaan, Norrgård sanoo.
Pitkälle siirtymäajalle ei ole estettä. Kansainvälinen hiihtoliitto käytti yhtenä perusteenaan fluorikiellolle Euroopan unionin tiukentunutta lainsäädäntöä, joka on tiukentanut fluorivoiteiden valmistuksessa tulevan perfluoro-oktaanihapon eli PFOA:n raja-arvoja.
Markkinoille on kuitenkin tullut lukuisia uudet säädökset täyttäviä fluoreja, eikä laki estä käyttämästä loppuun vanhoja tuotteita. Useiden laji-ihmisten silmissä Fis yrittää ratkaista ongelmaa, jota ei ole.
– Puhutaan fluorista ja halutaan olla ympäristöystävällisiä. Sehän on helkkarin hieno asia. Toisaalta Fisissä unohdetaan välillä, paljonko kulutetaan sähköä, juomapulloja ja vaikka mitä, mistä voisi olla ympäristön suojelemisen kannalta enemmän hyötyä. Tällä hetkellä ollaan vähän väärässä päässä, Norrgård sanoo.
Milloin päätös ensi kaudesta?
Yle Urheilu tavoitti lauantaina Fisin maastohiihdon kilpailujohtajan Pierre Mignereyn, joka oli tilanteesta vähäsanainen. Ranskalainen on alusta alkaen kuulunut työryhmään, jonka tehtävä on fluorikiellon toimeenpaneminen ja testauslaitteen kehityksen valvominen.
Pitääkö Fis kiinni päätöksestään, että fluorikielto alkaa ensi kaudella?
– En tiedä. En osaa vastata tähän kysymykseen. Työryhmän tehtävä on valvoa laitteen kehitystä, mutta päätöksenteko kuuluu Fisin hallitukselle.
– Laitteen kehitys jatkuu. Työryhmällä ei ole tiedotettavaa tässä vaiheessa, Mignerey sanoi.
Mignereyn mukaan varmaa on vain, että päätös fluorikiellosta tulee varmuudella ennen 1. heinäkuuta, jolloin kiellon pitäisi alkaa.
– Raportoimme kehityksestä Fisin hallitukselle. En osaa vastata, milloin se tekee päätöksiä. Mitä nopeammin, sen parempi, Mignerey sanoi.
Fisin hallituksen suomalaisjäsen Martti Uusitalo ei vastannut lauantaina Yle Urheilun soittoihin ja hänelle lähetettyyn haastattelupyyntöön.
Lue lisää:
