Korona on muuttanut paljon ramadanin viettoa – joensuulainen muslimi muistuttaa: "Ramadan ei saa olla epäterveellistä"

Tavallisesti ramadan on yhdessäoloa ja toisen tukemista. Mutta korona estää jo toisen kerran peräkkäin tapaamasta muita muslimeita ja eristää perheet omiin koteihinsa.

Myös monet muslimilapset kokeilevat paastoa. Mutta lasten paastovaatimuksesta ei ole perheissä yhtäläistä tulkintaa.

– Minun mielestäni ramadan ei sovi lapsille lainkaan. Olen sitä mieltä, että pitää olla vähintään 16-vuotias. Oma teini-ikäinen tyttäreni kokeilee ramadania, mutta pääasiassa viikonloppuisin eikä koko kuukautta, kertoo Joensuussa asuva monialayrittäjä Ali Giray.

Giray johtaa Suomen Yrittäjien valtakunnallista maahanmuuttajayrittäjien verkostoa ja hänet on valittu muun muassa vuoden pakolaismieheksi.

Lähes 30 vuotta Suomessa asunut Turkin kurdi perustaa mielipiteensä siihen, että pitkästä paastosta ei saisi koitua terveydellistä haittaa.

– Jos lapsella on koulussa liikuntaa tai harrastuksia, joissa hikoillaan, pitää myös pystyä juomaan. Ramadan ei saa olla epäterveellistä, toteaa vuodesta 1993 Suomessa asunut Giray.

Ramadan on islaminuskoisten kuukauden kestävä uskonnollinen paasto. Uskontoa harjoittavat muslimit eivät syö eivätkä juo päivän valoisaan aikaan. Tänä vuonna ramadan alkoi 12. huhtikuuta ja päättyy 13. toukokuuta.

Korona raastaa ramadanin sosiaalista puolta

Korona hillitsee ramadanin viettoa. Normaalisti kuukausi on täynnä sosiaalisia kontakteja, mutta korona eristää perheet koteihinsa ja jakaa suvut pienempiin yksikköihin.

– Yhteisöllisyys on vähäisempää. Yleensä se syöminen eli ramadanin päivittäinen päätös pyritään tekemään mahdollisimman monen ihmisen kanssa ja tukemaan toisia. Nyt syödään vain oman perheen kesken, kertoo Ali Giray.

Giray ja hänen vaimonsa viettävät ramadania ja syövät vasta illalla, kun aurinko on laskenut. Muita sukulaisia ei tänä vuonna pöydässä istu.

– Uskon, että korona on tällä tavalla vaikuttanut aika paljon perheiden rakenteeseen.

Muslimimaissa ramadan jopa muuttaa yhteiskunnan rytmiä. Raskaat työt tehdään helleaikaan iltaisin, ja elämän painopiste siirtyy aikaan, jolloin aurinko on laskenut.

Suomessa asuvien muslimien tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Kotimaiset ja kansainväliset tilastot ja arviot vaihtelevat laajasti kymmenistä tuhansista noin sataan tuhanteen.

Lue lisää:

Mariam Rafle, 16, viettää nyt neljättä ramadaniaan: "Paastoan, jotta pääsisin lähemmäksi Jumalaa, en siksi, että näyttäisin coolilta"

Ramadania vietetään toista kertaa poikkeusoloissa – Monet uskonoppineet sallivat koronarokotukset, mutta joissain maissa rokotetaan auringonlaskun jälkeen

Ramadan ja Suomen yötön yö on hankala yhdistelmä - syödä saa vain iltamyöhään