Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kajaanilaisella Minna Huttusella, 26, on edessään työntäyteinen vuosi. Hän haluaa oppia poseeraamaan kuvissa, kävelemään korkokengillä ja saada mahdollisimman paljon sosiaaliseen mediaan seuraajia.
Tämän kaiken takana on yksi tavoite: Huttunen haluaa olla seuraava Miss Suomi.
Tavoitteessa ei sinänsä ole mitään erikoista ja Huttusella on ainakin teoriassa hyvät mahdollisuudet päästä mukaan kisaan. Hän on naimaton, lapseton ja mahtuu muutenkin kilpailijoille asetettuihin kriteereihin (Miss Suomi -sivusto).
Yhdellä tavalla Huttunen kuitenkin eroaa muista osallistujista. Hän nimittäin haluaa osallistua kilpailuun ilman meikkiä.
“Sehän on ihan oikea työ”
Miltä maailma näyttäisi ilman ulkonäköpaineita? Sitä Huttunen huomasi viime aikoina pohtivansa yhä uudelleen ja uudelleen.
Samaan aikaan hän kiinnitti enemmän huomiota siihen, miten ulkonäön yltiöpäinen miettiminen vaikutti niin häneen itseensä kuin ihmisiin hänen ympärillään. Oli tavallista, että joku ystävistä jätti aterian syömättä lihomisen pelossa tai valitti pömppövatsastaan.
Viime vuonna Huttunen vietti yhteensä puoli vuotta matkustellen ja työskennellen Euroopassa. Siellä hän lopetti meikkaamisen ja alkoi kirjoittamaan paperille, mitä kaikkea ulkonäköpaineet aiheuttavat. Listalle pääsivät ainakin syömishäiriöt sekä itsetunto- ja mielenterveysongelmat.
Kotiinpaluun lähestyessä hän alkoi miettiä, mitä tekisi Suomeen palattuaan. Matkalla hautuneet ajatukset ulkonäköpaineista ja niiden haitallisuudesta synnyttivät idean – hänhän voisi hakea missikisoihin.
– Ajattelin, että sehän on ihan oikea työ. Ja sitä kautta pääsisin vaikuttamaan asioihin, Huttunen sanoo.
"Naisen arvo totuttu määrittelemään ulkonäön kautta"
Mediassa näkyy harvoin naisia ilman meikkiä. Ja jos näkyy, herättää se luultavasti keskustelua. Kuten silloin, kun juontaja Jenni Pääskysaari kertoi haastattelussa, että ei aio käyttää enää aina meikkiä tv-ohjelmien kuvauksissa (Iltalehti).
Myös suosittua lifestyleblogia pitävän Natalia Salmelan meikkaamattomuus on männävuosina herättänyt ihmetystä. Salmela kertoi tuolloin asiasta blogissaan.
Onko meikattu nainen normi ja ilman meikkiä julkisesti liikkuva nainen kummajainen?
– Välttämättä meikattu nainen ei ole normi. Mutta huoliteltu on, Turun yliopiston dosentti Outi Sarpila sanoo.
Paradoksaalista Sarpilan mukaan on se, että samaan aikaan kun naisen odotetaan olevan huoliteltu, hän ei saisi näyttää myöskään liian laitetulta.
– Naisen arvo on yhteiskunnassamme totuttu määrittelemään ulkonäön kautta.
Tutkimuskirjallisuudessa asiaan annetaan Sarpilan mukaan useita eri selityksiä, joista osa liittyy biologiaan ja osa vahvemmin kulttuurisiin tai sosiaalisiin tekijöihin. Yhteistä näkemyksille on, että nainen on ennen kaikkea yhtä kuin ulkonäkönsä.
– Se on ensisijainen mittari, jolla naisia arvioidaan. Vasta sen jälkeen katsotaan, onko hän hyvä jossain muussa.
Naisten ulkonäköön kiinnitetään myös esimerkiksi mediassa paljon enemmän huomiota kuin miesten ulkonäköön. Sarpila sanoo, että naisten ulkonäön kommentointi on vallankäytön tapa.
– Näin naisena oleminen typistetään ulkonäköön, jolloin saadaan vietyä huomio itse asiasta, joka usein liittyy tekemiseen.
Se on erityisen selvää eritoten politiikkojen kohdalla. Koska naisen arvo määrittyy Sarpelan mukaan ensisijaisesti ulkonäön kautta, on sen haukkuminen erityisen tehokas tapa pyrkiä viemään naiselta hänen ihmisarvonsa, mitätöidä aikaansaannoksensa tai saada kohde tuntemaan itsensä arvottomaksi.
Hyvä esimerkki tästä on pääministeri Sanna Marinin esiintyminen Trendi-lehden kannessa jakussa, joka paljasti dekolteen alueen. Kuvaa kritisoitiin pääministerin arvoa alentavaksi.
Kuka on kaunis?
Miss Suomi kilpailuun osallistuvilla ei ole paino- tai pituusrajaa, mutta missiehdokkaat ovat olleet jo vuosia kuin samasta pakasta vedettyjä: pitkiä ja hoikkia. Ja niin, vahvasti meikattuja.
Myös tutkimuskirjallisuus sen osoittaa. Kun katsotaan kauneusihanteita, on Sarpilan mukaan nuori, vammaton, hoikka ja valkoinen nainen edelleen arvossaan.
– Siitäkin huolimatta, että käsityksiä hyvästä tai hyväksyttävästä ulkonäöstä on pyritty aktiivisesti laajentamaan viimeisten vuosikymmenten aikana, Sarpila sanoo.
Minna Huttunen tunnistaa sen, että hän ei lopulta eroa kovinkaan paljoa perinteisen missin, tai perinteisen kauneusihanteen, muotista. Hän on vaaleaihoinen, kaunis ja hoikka. Lyhyempi kyllä kuin keskiverto missi, vain 163 senttiä.
Meikittömyys – se olisi Huttusen mielestä raikas tuulahdus, jolla missikisoja saataisiin hieman uudistettua. Ja samalla kauneuskäsityksiä laajennettua.
Huttunen ajattelee, että kisat alkaisivat kiinnostaa ihmisiä ihan eri tavalla, jos kisaajissa olisi nykyistä enemmän monimuotoisuutta. Erilaisia kehoja, erilaisia kasvoja.
– Meikittömyys symboloi minulle omana itsenään olemista. Ja ulkonäköpaineista irti päästämistä. Aina ei tarvitse olla täydellinen. Eihän meistä kukaan ole.
Villi kortti
Koska meikatut kasvot ovat yhtä olennainen osa misseyttä kuin leveä, valkohampainen hymy, ei Huttunen oleta, että pääsy kisoihin meikittä olisi helppoa.
Onneksi on olemassa villi kortti. Miss Suomi -kisan yhteydessä se tarkoittaa Huttusen mukaan sitä, että tuomaristo kokoontuu tiettynä päivänä ja heille saa mennä esittäytymään kuka tahansa.
Huttunen ajattelee, että hänen ideansa meikittömästä missistä saattaisi vaatia hieman selittämistä ja siksi tuomaristolle esittäytyminen kasvotusten voisi olla hyvä idea. Siihen mennessä hän toivoisi ideansa keränneen kannatusta. Käytännössä se tarkoittaisi seuraajia somessa.
– Karsintatilanteessa voisin vedota siihen, että minulla on somessa paljon kannattajia.
Miss Suomen kruunun saaminen olisi Huttusen mielestä hyvä tapa saada asialleen näkyvyyttä. Samalla hän ymmärtää tavoitteensa ristiriitaisuuden. Vaikka hänen viestinsä on, että kaikki ovat hyviä juuri sellaisena kuin he ovat, on missikisoissa ulkonäkö suuressa roolissa.
Juuri siksi Huttunen ajatteleekin sen olevan oiva väylä vaikuttaa.
– Miss Suomi on julkinen rooli. Jos siihen valittaisiin tällainen tavanomaisempi ihminen, voisi se vähentää ulkonäköpaineita.
Voit keskustella jutusta sunnuntaihin kello 23:een asti.
Lue myös:
