Kaksivuotinen Kielipesästä kouluun -hanke on päässyt alkamaan toukokuun alussa, kun kumppanuusopettajaksi valittiin Kasvatustieteen kandidaatti Anna-Katariina Feodoroff.
Hankkeen tavoitteena on edistää kolttasaamelaisten lasten ja nuorten kielellisten oikeuksien toteutumista Suomessa ja tukea lasten koulupolkua kielipesästä omakieliseen opetukseen Inarin kunnassa. Hanke sai Suomen kulttuurirahastolta suuren apurahan uhanalaisen koltansaamenkielen opetuksen kehittämiseen.
Feodoroffille tämä hanke on erittäin tärkeä. Hän on itse nähnyt, kuinka huono koltansaamenkielisten oppimateriaalien tilanne on, ja kuinka vähän on opettajia – ja he työskentelevät pitkälti yksin.
– Heitä täytyy auttaa työssään, ja lisäksi täytyy tukea ja auttaa niitä lapsia, jotka opiskelevat koltansaamea sekä heidän perheitään. Se voi olla raskasta erityisesti niille vanhemmille, jotka eivät itse osaa puhua koltansaamea, näkee Feodoroff.
Koltansaamenkielinen perusopetus kulkee jäljessä
Anna-Katariina Feodoroff on itse lapsuudessaan opiskellut koltansaamea koulussa ja ottanut koltansaamen mukaan myös yliopisto-opintoihin. Hän on valmistunut kasvatustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta ja valmistuu Ketterä korkeakoulu -hankkeesta koltansaamen opettajaksi tänä vuonna.
Jo Feodoroffin elämän aikana koltansaamen tilanne on kehittynyt paljon.
Siinä välissa, kun hän on vielä lapsena käynyt koulua ja siirtynyt tieteelliseen maailmaan, on koltansaamen kielessä ollut mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnossa koltansaame äidinkielenä. Yliopistossa opetus on edennyt pääaineopintoihin ja etäopetus on kehittynyt suurin askelin.
Kuitenkin peruskoulutus on Feodoroffin mielestä jäänyt jälkeen. Kun Feodoroff oli vielä ala-asteella, hänellä oli mahdollista opiskella koltansaameksi esimerkiksi ortodoksista uskontoa. Tällä hetkellä koltansaamen vieraan kielen ja äidinkielen opetuksen lisäksi ei ole mahdollista opiskella koltansaameksi muita perusopetuksen oppiaineita.
– Jos mietin asiaa peruskoulun näkökulmasta, niin silloin asiat eivät ole itse asiassa juurikaan edenneet. Ehkä olemme jopa ottaneet askeleen taaksepäin. Oppimateriaalit eivät ole ajantasaisia, eivätkä vastaa opetussuunnitelman vaatimuksia, kertoo kumppanuusopettaja Feodoroff.
Vaikka koltansaamea voi nykyään opiskella koko Suomessa etäyhteyden kautta, ei opettajien määrä ole paljoakaan lisääntynyt.
Opettajien päivät täyttyvät lisätöistä ja he tarvitsevat paremman verkoston, josta saavat tukea. Nykyisten oppimateriaalien täytyy olla hyviä ja tarkoituksen mukaisia, näkee Feodoroff.
– Koltansaamenkielisten lasten tulisi olla tasa-arvoisessa asemassa muiden kanssa ja näen, että voin työssäni edistää näitä asioita.
Vanhempien toivotaan vastaamaan hankkeen kyselyyn
Nyt, kun hankkeen toiminta on päässyt kunnolla käyntiin, näkee Feodoroff, että ensimmäinen askel hankkeen työssä on saada koltansaamenkieliset lapset opetukseen mukaan.
Hankkeen kouluikäisten ja alle kouluikäisten kolttasaamelaisten lasten vanhemmille suunnattuun kyselyyn on tullut vähän vastauksia. Kyselyssä selvitetään perheen tilannetta ja millaisia tarpeita ja toiveita kolttasaamelaisten lasten perheillä on saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen suhteen.
Kyselyn vastausaikaa on jatkettu 23.5.2021 saakka ja kumppanuusopettaja kehottaa vanhempia vastaamaan kyselyyn aktiivisesti. Kysely on lähetetty vanhemmille koulujen kautta, mutta jos perhe ei ole saanut kyselyä, voi ottaa suoraan yhteyttä kumppanuusopettajaan sähköpostitse.
– Tapoja, miten voimme tukea ja auttaa, täytyy vielä miettiä. Ajatuksena on järjestää ainakin tilaisuus, jossa kerrotaan vanhemmille, millaiset oikeudet lapsella on saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen saamelaisten kotiseutualueella.
