Mitä lähemmäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen toteutuminen on tullut, sitä kiivaampaa on väittely sote-uudistuksen vaikutuksista.
Yksi kiistanaihe on, mitä tapahtuu yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluille?
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA), Soten shokkihoito -analyysin mukaan julkisella terveydenhuollolla ei yksinkertaisesti ole riittävää peruspalveluiden palvelutuotantoa, joka mahdollistaisi palveluiden turvaamisen kaikille suomalaisille.
– Hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suurin ongelma on, että siinä julkiset palvelut hoidettaisiin pääosin julkisena tuotantona. Tämä on kaukana palveluiden nykyisen tuotannon rakenteesta, EVAn analyysissä todetaan..
Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen pohjalta EVAn asiantuntijat laskevat, että Suomessa tehtiin vuonna 2019 noin 11,2 miljoonaa kiireettömän perusterveydenhuollon lääkärikäyntiä, joista yksityiset palveluntuottajat tuottivat noin 59 prosenttia. Kuntien perusterveydenhuollon osuus jäi noin kaksi miljoonaa käyntiä pienemmäksi.
EVAn mukaan yksityisiä terveysvakuutuksia on yli 1,2 miljoonalla suomalaisella ja pääosin yksityisen työterveyshuollon piirissä on 1,8 miljoonaa suomalaista. Julkisen terveydenhuollon peruspalvelujen varassa on noin 2,5 miljoonaa suomalaista.
– Jos julkinen valta haluaa luoda Suomeen sote-järjestelmän kaikille, realistisin lähtökohta sille on hyödyntää pohjaa, jota kansalaisten enemmistö jo käyttää, EVAn asiantuntijat linjaavat.
Kuntaliitto: Pulassa ollaan ilman yksityisiä
Kuntaliiton kokoomustaustainen toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoi keskiviikkona EVAn seminaarissa Kuntaliitossa arvioidun, että hallituksen ajama sote-malli ei tule saavuttamaan sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita.
Hallituksen sote-esitys siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun kunnilta 21 hyvinvointialueelle.
Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta.
Helsingin kaupungille jäisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaisi HUS-yhtymä.
Karhusen mukaan kunnat olisivat toivoneet tuleville hyvinvointialueille vapautta päättää, miten palvelut alueilla järjestetään.
– Nyt tulee hyvin paljon uusia rajoitteita yksityisten yritysten toimimiseen markkinoilla ja emme pidä sitä lainkaan toivottavana.
– Kyllä me pulassa tullaan olemaan tässä maassa, jos nämä kaikki yksityiset palvelut pitäisi julkisiksi palveluiksi vetää. Meillä on paljon kokonaisulkoistuksia, ostopalveluita, palvelusetelit ja kaikkia näitä keinoja pitäisi viedä eteenpäin, Karhunen linjasi.
Kuntaliiton Karhunen epäilee, että soteen tehdään tulevina vuosina paljon korjauksia.
– Harmillista tietysti, että me olemme soten käsittelyssä siinä vaiheessa, että käytännössä on päätetty, että asiantuntijoita ei enää valiokunnissa kuulla ja nyt ajetaan vain täysin purjein maaliin, Karhunen valitteli.
Hallitus: Yksityiset palvelut tärkeässä roolissa
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta valmistelee mietintöään sote-uudistuksesta. Tavoitteena on, että eduskunta voisi hyväksyä sosiaali- ja terveyspalvelujen uuden hallintomallin tämän kuun aikana.
Opposition kokoomuksen johdolla tekemään sote-välikysymykseen tiistaina vastannut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) torjui huolia yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten tulevaisuudesta.
Kiurun mukaan yksityisesti tuotetut palvelut olisivat edelleen merkittävässä roolissa sote-palveluiden kokonaisuudessa.
– Monituottajamalli jatkuu ja ostopalvelut sekä palvelusetelit ovat jatkossakin osa palvelujärjestelmää, Kiuru muistutti.
Kiurun mielestä hallituksen sote-esityksen vaikutuksia nykyisiin ulkoistamissopimuksiin on julkisuudessa liioiteltu.
– Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan suurin osa nykyisistä ostosopimuksista jäisi voimaan, osaa muutettaisiin ja vain hyvin pieni osa sopimuksista irtisanottaisiin osittain tai kokonaan, Kiuru vastasi opposition ja elinkeinoelämän pelkoihin.
Muutoksia rajoittavat myös siirtymäajat.
Ulkoistamissopimus voidaan irtisanoa vuoden 2026 alusta ja sitä on mahdollista vielä pidentää kahdella vuodella.
Hyvinvointialueen oma tuotanto turvana
Hallituksen sote-mallin mukaan perusoikeuksien turvaaminen ei voi kuitenkaan jäädä vain sopimusten varaan, vaan ne on turvattava lailla. Tähän kantaan yhtyi myös perustuslakivaliokunta yksimielisessä lausunnossaan.
Oppositiosta erityisesti kokoomus ja elinkeinoelämän järjestöt, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Keskuskauppakamari ja Suomen yrittäjät ovat epäilleet, että hallituksen sote-malli rajoittaa hyvinvointialueiden mahdollisuuksia hyödyntää yksityisiä yrityksiä ja järjestöjä ihmisten hoitamisessa ja hoivaamisessa.
– Hyvät palvelut vaativat, että tarjontaa on riittävästi. Jotta riittävät palvelut saadaan aikaan, on hyvinvointialueille annettava aito mahdollisuus itse päättää, miten palvelunsa hankkivat, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ja Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vetosivat toukokuussa Maaseudun Tulevaisuudessa.
Hallituksen mukaan hyvinvointialueen riittävällä omalla palvelutuotannolla varmistetaan julkiselle järjestäjälle kyky vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuseen liittyvistä tehtävistä sekä palvelujen turvaaminen kaikissa tilanteissa mukaan lukien poikkeukselliset tilanteet.
Riittäväksi varautumiseksi ei voida katsoa sitä, että hyvinvointialue varautuisi poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin pelkästään yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtävin sopimuksin.
Sanna Marinin (sd.) hallituksen esityksen valmisteluun ovat vaikuttaneet perustuslakivaliokunnan viime hallituskauden kannanotot. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-esityksen valinnanvapausmalli ei perustuslakivaliokunnalle kelvannut.
Hyvinvointialueet päättävät palvelurakenteestaan
Hyvinvointialue määrittelee itse paikallisten olosuhteidensa mukaisen riittävän oman palvelutuotannon rakenteen ja tason ottaen huomioon laissa säädetyt reunaehdot. Riittävän oman palvelutuotannon vaatimus ei edellyttäisi ylikapasiteetin ylläpitoa.
Sote-palveluiden tuottaminen yhtiömuodossa ja palveluiden yhtiöittäminen olisi edelleen mahdollista, mutta hyvinvointialueen riittäväksi omaksi tuotannoksi ei luettaisi hyvinvointialueen omistaman yhtiön toimintaa. Yhtiöissä voidaan kuitenkin tuottaa lääketieteellisiä tukipalveluita.
– Sote-järjestämislakia olemme ehdottaneet vielä tarkennettavaksi siten, että hyvinvointialueiden olisi mahdollista hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta, myös hyvinvointialueen yhtiöltä, kokonaisuudessaan lääketieteelliset ja hammaslääketieteelliset tukipalvelut, kuten laboratorio- ja kuvantamispalvelut, Kiuru kertoi tiistaina eduskunnalle.
Palveluja voitaisiin näin jatkossakin tuottaa muun muassa Fimlabissa.
COXA ja Sydänsairaala kiistakapuloina eduskunnassa
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen peräsi viime viikolla eduskunnan suullisella kyselytunnilla hallitukselta vastausta siihen, tuleeko uusi esitys Tekonivelsairaala COXAn ja Sydänsairaalan pelastamiseksi ennen kuin sote-uudistus viedään läpi.
– Teitte kuitenkin poliittisen päätöksen, että COXA ja Sydänsairaala ajetaan alas. Nyt teitä näyttää tämä kaduttavan ja perustuslakivaliokunta on todennut, että pitää tehdä uusi hallituksen esitys, jotta COXA ja Sydänsairaala voidaan pelastaa, Heinonen sanoi.
Ministeri Kiuru vastasi, että COXA ja Sydänsairaala tulevat jatkamaan toimintaansa.
– Haluan vielä sanoa, että niin pirkanmaalaisten kuin muiden toimijoiden kannalta, jotka näitä palveluita ovat tähänkin asti käyttäneet, COXAn ja Sydänsairaalan osalta jatko on nyt varmistunut hallituksen esityksellä,
Timo Heinosen välihuuto: Ei pidä paikkaansa!
– jonka syvää sisältöä ei ole välttämättä välitetty ymmärtää oikein, ja nyt kun perustuslakivaliokunnan kanta tuli, asia on aivan selvä: nämä molemmat tulevat jatkamaan toimintaansa, Kiuru lupasi.
Perustuslakivaliokunta linjasi lausunnossaan myös julkisomisteisten yhteisöjen asemaa.
– Valiokunnan kannan pohjalta hallitus on jo päättänyt aloittaa lainsäädännön selvitystyön, jossa arvioitaisiin mahdollisten säännösmuutosten reunaehdot ja sääntelyvaihtoehdot, Kiuru avasi tulevia lainsäädäntösuunnitelmia.
Yksityiset yritykset "hyvä renki, mutta huono isäntä"
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa SDP:tä edustava Aki Lindén arvioi, että julkisomisteiset yhtiöt voivat jatkaa toimintaansa, mutta toiminnan organisointiin tulee lieviä muutoksia.
Lindénin mukaan hallituksen sote-malli ei juurikaan rajoita yksityistä palvelutuotantoa.
– Sen sijaan luodaan selkeät säännöt, joka on välttämätöntä, koska erityisesti terveydenhuollossa on vaarallista päästää yksityisiä yrityksiä liiaksi “isännän” asemaan, sen sijaan “hyvä renki” -asema on toimiva, Lindén oikoi facebook-kirjoituksessaan opposition hänen mielestään vääriä väitteitä.
Ministeri Kiuru on korostanut, että ostopalvelujen hankkiminen yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä olisi edelleenkin laajasti mahdollista.
Palvelujen ja työvoiman hankkimista rajattaisiin Kiurun mukaan ennen kaikkea niissä palveluissa, jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä tai jotka liittyvät olennaisesti hyvinvointialueen järjestämistehtävään.
– Ostopalvelujen ulkopuolelle rajattaisiin terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys, joka on kriittisenä ja elintärkeänä toimintona vahvasti sidoksissa myös hyvinvointialueen valmiuteen ja varautumiseen liittyviin tehtäviin, Kiuru sanoi hallituksen välikysymysvastauksessa.
Jos eduskunta, hallituspuolueiden äänin, hyväksyy sote-uudistuksen lopullisen sisällön, niin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle on luotu vasta raamit. Yksityiskohtien viilaamisessa riittää työtä vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan 6.6.2021 klo 23
Artikkelia korjattu 6.6.2021 klo 15.00. Korjaus perustuu eduskunnan pöytäkirjaan. Ministeri Krista Kiurun vastaukseen suullisella kyselytunnilla 27.5. on lisätty, että COXAn ja Sydänsairaalan osalta jatko on nyt varmistunut hallituksen esityksellä, johon Timo Heinonen kommentoi välihuudolla: Ei pidä paikkaansa!
Lisää aiheesta:
Kokoomuksen Orpo kritisoi sote-uudistusta: "Ollaan menossa kohti Amerikan-mallia"
