Ylen aamun Jälkihiessä keskusteltiin niin Tokion olympialaisista kuin Barcelonan jättävän tähtipelaajan Lionel Messin sopimustilanteesta.
Suomi sai Tokion olympialaisista kaksi pronssimitalia ja oli mitalitaulukossa 85:s. Urheilun järjestötoimija Laura Raitio kuitenkin näki, että viimeisen vuoden tai kahden takaisiin odotuksiin nähden Suomi suoritui kisoista hyvin.
– Urheilijat tekivät jatkuvasti Suomen ennätyksiä ja kauden parhaita suorituksia. Toki kymmenen vuotta sitten puhuttiin, että Suomen pitäisi olla Tokion ja Pekingin olympialaisissa paras Pohjoismaa. On myönnettävä, että näin ei ole. Ruotsi ja Norja ajavat selvästi ohi, Tanskakin kesälajeissa, Raitio sanoi.
Urheilutoimittaja Bror-Erik Wallenius nosti puolestaan esille, että Pohjoismaiden lisäksi myös Viro, Latvia ja Liettua olivat Suomen edellä mitalivertailussa.
– Moni pieni maa oli Suomea parempi ja se kertoo totuuden. Moni teki ennätyksensä, mutta sen voi kääntää myös niin päin, että vaikka tekivät ennätyksiä, eivät olleet lähelläkään menestymistä finaalitasolla, Wallenius sanoi.
– Meillähän oli todella pieni joukkue ja se on myös huolenaihe tulevaisuuteen. Millä me voimme saada mitaleita, jos meillä on ainoastaan 45 urheilijaa kisoissa? toimittaja Juha Kanerva puolestaan pohti.
Urheiluasiantuntijoiden mukaan Tokion kisat muistetaan tulevaisuudessa koronasta, maskeista ja tyhjistä katsomoista. Kisojen sykähdyttävimpiä hetkiä olivat puolestaan mitalit sekä urheilijoiden välittämät tunteet kisasuorituksien jälkeen.
– Olin keväällä katsomassa, kun Matti Mattsson ui Mäkelänrinteessä pitkästä aikaa Suomen ennätyksen. Hän uhkui jo silloin jotain käsittämätöntä energiaa ja ajattelin kisojen menevän hyvin. Mutta en ajatellut, että hän murskaisi kisoissa vielä useampaan kertaan Suomen ennätyksen, Kanerva sanoi.
– Mitalit totta kai sykähdyttivät. Purjehduksessa Tuula Tenkasen haastattelu jäi mieleen, kun hän kertoi purjehtivansa viimeistä kertaa tällä tasolla. Hän oli kolmatta kertaa olympialaisissa ja sijoittui toista kertaa viidenneksi. Mitali oli lähellä, mutta niin kaukana. Nämä tunteet ja haikeus hienon uran päätöksestä, Raitio tiivisti.
– Myös Potkosen tunnepurkaus oli jotenkin koskettava, vaikka seurasimme sitä kaukaa tuhansien kilometrien päästä. Kova temppu, Wallenius sanoi.
Eikö Barcelona välittänyt säännöistä?
Jälkihien alussa pohdittiin myös Lionel Messin tapausta. Argentiinalaistähteä ollaan viemässä ranskalaiseen PSG:hen, sillä hän ei voinut tehdä sopimusta Barcelonan kanssa La Ligan taloussääntöjen takia.
– Herää kysymys, että eikö yrityksen johto tiennyt taloudellista tilannettaan allekirjoittaessaan sopimusta Messin kanssa tai tuntenut La Ligan sääntöjä? Tulee myös kyyninen olo: yritettiinkö tässä väkisin survoa sopimus ajatuksella, että kyllä tämä hyväksytään, vaikka palkkakattorajat paukkuisivatkin? Raitio pohti.
Rajusti velkaantuneen Barcelonan palkkakulut ovat nousseet vuosien saatossa. Toimittaja Kanerva taustoitti Jälkihiessä seuran tilannetta.
– Espanjalaismedian tietojen mukaan Messin palkka on kolminkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana. Sillä on ollut vipuvarsivaikutus eli myös muut pelaajat ovat halunneet nostaa myös palkkojaan, jolloin Barcelonan joukkueen palkkapotti on noussut mielettömiin summiin suhteessa tuloihin. Nyt kun korona-aikana tulot vielä romahtivat, niin velkaa on 1,4 miljardia dollaria, Kanerva sanoi.
Lue myös:
Näistä hetkistä Tokion olympiakisat tullaan muistamaan
