Tokion olympialaisissa perjantaina nykyaikaisen viisiottelun ratsastusosuudella nähty hevosen piiskaustapaus on kerännyt kierroksia viikonlopun aikana. Suomen miekkailu- ja 5-otteluliitto on nyt ilmoittanut vaativansa kansainvälistä liittoa tekemään sääntömuutoksia hevosten hyvinvoinnin ja lajin turvallisuuden parantamiseksi.
– Uskon, että tässä on käsillä sen verran suuri paine muutokselle, että jotain myös oikeasti tulee tapahtumaan. Koko lajin asema on uhattuna, jos mitään ei tehdä, liiton varapuheenjohtaja Riina Pitkänen painotti tiistaina Yle Urheilulle.
Laji nousi viikonloppuna kansainvälisiin otsikoihin, kun osa urheilijoista ei hallinnut heille annettuja hevosia esteradalla. Erityinen kohu syntyi, kun saksalainen ottelija Annika Schleu löi kilpailussa hevostaan useita kertoja raipalla. Schleun valmentaja Kim Raisner puolestaan huitaisi hevosta nyrkillä ja sai tilanteen johdosta kansainväliseltä lajiliitolta nopeasti lähtöpassit olympialaisista.
Tämäntyyppiset ylilyönnit eivät ole valitettavasti lajin ratsastusosuudella täysin uusi asia. Laji on ollut osa olympialaisia vuodesta 1912 lähtien, ja Pitkäsen mukaan tuo status voidaan menettää, ellei muutoksia tapahdu. Hän toivookin, että kansainväliseltä lajiliitolta löytyy tarpeeksi tahtotilaa lähteä muuttamaan ratsastusosuuden sääntöjä hevosten suojelemiseksi.
– He ovat viestineet ulospäin, että asia otetaan liitossa vakavasti. Tästä tapauksesta on noussut niin iso meteli ja uskon, ettei Suomi ole ainoa maa, joka sääntömuutoksia tulee ajamaan, Pitkänen toteaa.
Tapahtumat siirtyvät KOK:n arvioitavaksi
Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) aikoo myös arvioida Tokion olympialaisissa todistettuja tapahtumia loppuvuoden aikana. Asiasta Yle Urheilulle kertoo Emma Terho, joka on mukana arviointikomissiossa.
– Nykyaikaisen viisiottelun lajiliitto reagoi tähän tilanteeseen todella nopeasti poistamalla valmentajan kisoista. Pidemmän tähtäimen korjauksia on kuitenkin tehtävä sääntömuutosten kautta. KOK ottaa nämä huomioon ja keskustelee asiasta kansainvälisen lajiliiton kanssa, KOK:n urheilijakomission puheenjohtajana toimiva Terho sanoo.
Olympialaisten jälkeen kaikki kisojen lajit arvioidaan Games Program -komissiossa, jossa tarkkaillaan, miten lajit ovat kokonaisuutena sujuneet kisojen aikana. Komissio kiinnittää huomiota positiivisiin asioihin, kuten katsojamääriin, mutta myös urheilijoiden turvallisuuteen ja mahdollisesti lajissa ilmenneisiin ongelmiin.
Nykyaikainen viisiottelu analysoidaan siis muiden lajien tavoin nyt Tokion kisojen päätyttyä. Terhon mukaan lajin olympiastatuksen jatkosta ei ole vielä tietoa.
– Ilman riittävää tietämystä en pysty ottamaan tähän toistaiseksi kantaa, Terho toteaa.
Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen Sari Essayah muistuttaa, ettei lajin sääntöjen muuttaminen ole KOK:n tehtävä. Kansainvälinen lajiliitto on se, joka kisoissa lopulta päättää lajien säännöistä ja tuomarin toiminnasta.
– Lajin eettisyys on taattava, jotta laji voi olla olympialaisissa. Jos laji aiheuttaa haittaa olympialiikkeelle, niin on mahdollista myös arvioida sen olympiastatusta kokonaisuutena, Essayah sanoo Yle Urheilulle.
Essayahin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että kilpailujen aikana noudatetaan eettisiä sääntöjä ja pidetään huolta eläinten hyvinvoinnista.
– Tässä tilanteessa pitää huomioida se, että kansainvälisellä lajiliitolla on varmasti myös päältä tuleva paine, jotta he pystyvät säilyttämään olympiastatuksen. Se paine tulee myöskin osittain siitä, että olympialaisiin haluavia lajeja on enemmän, kuin mukaan voidaan ottaa, Essayah lisää.
Millaisia sääntömuutoksia Suomi aikoo ajaa?
Suomessa keskustelua käydään nyt siitä, onko viisiottelun ratsastusosuuden tämänhetkinen taso ylipäätään oikea.
Nykyiset säännöt esimerkiksi sallivat suorituksen jatkamisen ensimmäisen satulasta suistumisen tai kumoonratsastuksen jälkeen. Erityisen ongelmallinen sääntö on siksi, että suoritusaikaa ei pysäytetä tällaisessa tilanteessa, joten maksimiajan ylittymisen pelossa kilpailijoilla on kiire jatkaa suoritustaan.
Sääntö ei siis mahdollista hevosen tai ratsastajan terveyden tarkistamista ennen suorituksen jatkamista.
– Sääntöihin on saatava pykälä, että suoritus on hylätty siinä vaiheessa, kun satulasta suistuminen tai kumoonratsastus tapahtuu, Pitkänen paaluttaa.
Pitkänen kokee myös, että lajin parissa on tarve yhtenäistää sitä, millä systeemillä eri maista voi ylipäätään saada luvan osallistua ratsastusosuuteen.
– Lupien myöntäminen on kansallisten lajiliittojen vastuulla, joten käytännöt ovat hyvin kirjavia. Toiset ovat tarkempia kuin toiset, mikä johtaa siihen, että kilpailuissa ottelijoiden välillä nähtävät tasoerot ratsastustaidoissa ovat suuria.
Suomessa tämän luvan saamiseksi tarvitaan joko kilpailutuloksia, tai niiden puuttuessa ratsastuksenopettajan suosituksen siitä, että urheilijan ratsastustaidot ovat riittävällä tasolla.
– Tuomaritoimintaan tarvitaan selvästi tarkempia yhtenäisiä linjauksia. Tämä on tärkeää siksi, että on varmasti selvät sävelet, millä tavalla tuomarit puuttuvat sääntörikkomuksiin, Pitkänen sanoo.
Olympiastatuksen säilyttämiseksi lajiin on vuosien varrella tehty monia muutoksia. Ennen kisa kesti viisi päivää, mutta se on nykyään typistetty yhden päivän mittaiseksi. Lajissa on myös luovuttu ruutiaseista ja sitä on tiivistetty esimerkiksi yhdistämällä lajeista juoksu ja ammunta.
Aiempien muutosten taustalla on ollut pyrkimys tehdä laji yleisölle mielekkäämmäksi seurata.
Mittava mainehaittaa ja maalittamista
Tokion piiskauskohu ja eläimen kaltoinkohtelu on tuonut lajille mittavaa mainehaittaa. Pitkänen sanoo, että julkisuudessa ja nettikeskusteluissa käytännössä kaikki lajin harrastajat on leimattu. Yksittäisiä urheilijoita, niin kotimaisia kuin ulkomaalaisiakin, on joutunut kohtuuttoman kritiikin ja maalittamisen kohteeksi.
– Keskustelua on hyvä käydä ja aiheellista kritiikkiä saa tietenkin antaa, mutta sen tulisi kuitenkin pysyä asiallisissa rajoissa, ilman, että kenenkään kimppuun hyökätään, Pitkänen painottaa.
Pitkänen korostaa, että lajin harrastajissa on monenlaisia ihmisiä erilaisista taustoista. Suomessa monella lajin harrastajalla on ratsastustausta.
– Kaikkia ei voi puristaa yhteen muottiin ja todeta, että kaikki viisiottelijat ovat eläinrääkkääjiä, jotka eivät osaa ratsastaa tai viitsi sitä harjoitella, Pitkänen muistuttaa.
Muiden maiden lajiliittoja ei ole vielä konsultoitu
Lajin sisällä on isoja heilahteluja sääntöjen tulkinnassa eri maiden välillä. Suomen liitto ei ole toistaiseksi keskustellut muiden maiden lajiliittojen kanssa Tokion tapauksesta tai sääntömuutosten tarpeesta.
– Tällä hetkellä olemme käyneet keskustelua lajiliiton sisällä ja vuoropuhelua on käyty myös ratasastajaliiton suuntaan, Pitkänen myöntää.
Sääntömuutoksia tehdään joka toinen vuosi järjestettävässä kongressissa. Tämän vuoden marraskuussa järjestettävään kongressiin esitettävien sääntömuutosten takaraja on syyskuun lopulla. Pitkäsen mukaan tarkoitus on ajaa sääntömuutosta yhdessä rintamassa ja hakea tukea myös muilta mailta.
Tiedossa on, että lajin sisälle on tulossa jonkinlaisia muutoksia joka tapauksessa Parisiin olympialaisia ajatellen.
– Koko formaatti tulee jälleen muuttumaan Pariisin olympialaisiin. Jatkossa kilpailun kaikki lajit tullaan käymään nopeammin, noin puolentoista tunnin sisällä. Tässä yhteydessä oli myös suunnitelmana, että ratsastusradan pituus lyhenee. Kuten Tokion tapahtumat ovat osoittaneet, on selkeästi tarvetta myös muille muutoksille, Pitkänen päättää.
Sääntöihin on mahdollista kirjata siirtymäaika, mutta pääsääntöisesti uudet säännöt astuvat voimaan seuraavan vuoden alusta.
Lue myös:
Nykyaikaisen viisiottelun valmentaja löi hevosta nyrkillä – sai lähdöt olympiakisoista
