Vahvojen naisten Hanko
Monet kesäkaupungin villat on nimetty naisten mukaan, ja heistä riittää kerrottavaa.
Ethel Brilliana Tweedie luonnehti Hankoa kirjassaan Matkalla Suomessa 1896 näin:
Laihakukkaroisen ei pidä matkustaa Hankoon, ei ainakaan ennen kuin on sopinut hinnoista hotellin kanssa.
Männyt muodostavat eräänlaisen puiston, jonka keskelle on rakennettu kaikenkokoisia ja kaikenmuotoisia villoja, harmaita, tummanpunaisia, ja niiden kuistit ovat olohuoneen kokoisia.
Hanko-oppaana toimiva Lenina Rautonen ihastui kaupunkiin parikymmentä vuotta sitten ja on vetänyt historian naisten tarinoiden ympärille rakennettuja kiertokävelyjä nyt kahden kesän ajan.
Ethel Brilliana Tweedie hämmästeli kirjassaan myös Suomen naisten "ihmeellistä energiaa ja loistavaa itsenäisyyttä".
Vuonna 1879 perustetulle Hangon kylpyläalueelle oli kallis pääsymaksu.
Tarinan mukaan Villa d'Angleterressä asunut sirkusratsastaja Elizabeth von Julin karautti hevosellaan kylpyläpuiston aitojen ja porttien yli pääsymaksusta piittaamatta.
Me ehkä usein ajattelemme, että menneisyyden naiset ovat olleet jonkinlaisia raasukkeita tai muuten miestensä varjossa, mutta kyllä hekin saivat asioita aikaan.
Lenina Rautonen
Esimerkiksi Hangon Puistokadun varressa on vierekkäin kolme naisten 1800-luvun lopussa rakennuttamaa taloa.
Yksi Rautosen lempitarinoista liittyy vesitornin kupeessa asuneeseen prinsessa Paraskewa zu Sayn-Wittgenstein-Berleburgiin.
Saksalaissukuinen prinsessa pakeni Venäjän vallankumousta Suomeen ja meni naimisiin historianopettaja Birger Boströmin kanssa.
Myöhemmin Peppi Boströminä tunnettu prinsessa lähetti lapsensa sotavuosina Ruotsiin, mutta lähti itse perään ja pestautui palvelijattareksi naapurikuntaan.
Ranskalainen olympiapurjehtija Virginie Hériot vieraili edelleen järjestettävässä Hangon Regatassa vuonna 1926.
Hän tapasi kaupungissa aikaansa viettäneen Mannerheimin ja oli tämän kanssa myöhemmin kirjeenvaihdossa.
Hilma Aurora Knuts lahjoitti nimeään kantavan Villa Auroran yhdessä miehensä kanssa Hangon ruotsinkieliselle seurakunnalle vuonna 1933.
Nyt villassa toimii edelleen Auroran mukaan nimetty majoitusliike. Monet muutkin Hangon villat on nimetty naisten mukaan.
Kylpyläpuistosta löytyy myös Suomen ensimmäisen omaa arkkitehtitoimistoa pyörittäneen naisarkkitehdin Wivi Lönnin taidonnäyte.
Lönn suunnitteli arvotalon margariinitehtailija konsuli Sanfriid Friisille. Se valmistui vuonna 1918.
Lenina Rautosella riittää Hangon naisten historiassa edelleen yllin kyllin pengottavaa.
Esimerkiksi Hangon Casinolla kummittelee tarinan mukaan tuntematon, harmaa-asuinen nainen.
Casinon tornissa leijailee ajoittain myös sikarin tuoksu.
Tekijät
Julkaistu 4.9.2021 9:50
