Liukuportaat sukeltavat neljäkymmentä metriä merenpinnan alapuolelle. Ne ovat Suomen pisimmät, 78 metriä, ja johtavat Finnoon metroasemalle Espoossa.
Se on yksi Länsimetron jatkeen viidestä uudesta asemasta reitillä Matinkylästä Kivenlahteen.
Sisältä aseman tunnistaa heti osaksi Länsimetroa, sillä laiturialueella huomio kiinnittyy välittömästi taiteeseen.
Länsimetron jokaisella asemalla on taidetta osana arkkitehtuuria. Finnoon asemaa koristaa Leena Nion meriaiheinen, figuratiivinen teos Haavekuvia.
– Vanhat [kantametron] asemat on ehkä tehty enemmän sillä periaatteella, että tästä mennään metroon ja sillä siisti. Täällä on mietitty viihtyvyyttä, Länsimetro Oy:n Finnoon aseman rakennuttajapäällikkö Mika Malkki toteaa.
Aseman massiivisuus jää matkustajalle näkymättömiin. Maanalaisen urakan mittaluokasta kertoo ehkä se, ettei asema pituudeltaan mahtuisi Senaatintorille ja korkeudeltaan se on Stadionin tornin luokkaa.
– Olen käyttänyt vertailuna, että se on kuin risteilyalus rakennettuna maan alle ja pitää sisällään hyvin samanlaista tekniikkaakin kuin iso laiva, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi kuvailee.
Finnoon aseman rakennusurakka on maksanut noin 70 miljoonaa euroa.
HKL: "Korjausvelkaa on syntynyt pitkälti toistasataa miljoonaa"
Herttoniemen metroasemalla huomion vie brutaali betoni. Laiturialueen mainostauluihin on liisteröity julistetaidetta, mutta kukaan ei tunnu kiinnittävän siihen huomiota.
Herttoniemen asema kuuluu alkuperäiseen, 1980-luvulla rakennettuun niin sanottuun kantametroon. Asema on viiden vilkkaimman joukossa, ja sen kautta kulkee yli 24 000 metromatkustajaa päivässä.
Kantametron asemilla aika on pysähtynyt. Monet metroasemat ja raideinfra ovat yhä alkuperäiskunnossa.
– Korjausvelkaa on syntynyt pitkälti toistasataa miljoonaa alkaen Ruoholahdesta, päätyen idän pääteasemille, johtaja Antti Nousiainen HKL:n omaisuudenhallinta yksiköstä myöntää.
Nousiainen kertoo, että velkaa on nyt ryhdytty suunnitelmallisesti lyhentämään.
HKL käyttää vuosittain noin 150–170 miljoonaa euroa omaisuutensa kunnostamiseen ja ylläpitämiseen. Vajaa puolet budjetista osoitetaan olemassa olevaan omaisuuteen, ja loput järjestelmien laajentumisiin, kuten tällä hetkellä käynnissä olevaan Raide-Jokeri-hankkeeseen.
– Kantametron asemilla tavoitteemme on käyttää kunnostuksiin ja peruskorjauksiin vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa, Nousiainen lisää.
Mihin 20 miljoonaa euroa riittää?
– Jos yleistää, niin se riittää noin 3–4 metroaseman laituritason kunnostukseen. Ja vastaavasti noin yhden kokonaisen avotaivaan alla olevan metroaseman peruskorjaukseen.
Itäkeskuksen metroaseman parannus liitetään Raide-Jokeriin
Peruskorjaus- ja kunnostustöitä on jo käynnissä eri puolilla kantametroa.
Sörnäisten metroasemalla on alkanut urakka, jossa peruskorjataan aseman lippuhallitaso, uusitaan pintarakenteet ja kalusteet.
Muun muassa nykyiset tekniset tilat, vanhat liiketilat ja vessa ovat saaneet purkutuomion. Samoin katutason A-sisäänkäynti, joka uusitaan.
Metroliikenteen on tarkoitus toimia koko perusparannuksen ajan normaalisti.
Lokakuussa alkaa Hakaniemen metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin kunnostus, HKL:n Antti Nousiainen kertoo. Hakaniemen asema ja sen eteläinen sisäänkäynti valmistuivat jo pari vuotta aiemmin.
Lisäksi Helsingin yliopistolta sen metroasemalle johtava sisäänkäynti on uusittu ja valmistuu näillä hetkillä. Mellunmäen asemalla puolestaan on käynnissä laiturityöt sekä ratakunnostus.
– Kriittisistä, jonossa olevista hankkeista suunnittelua tehdään nyt Itäkeskuksen ja Herttoniemen metroasemille sekä Kontulan aseman laituritasoa varten.
Herttoniemessä korjausurakka voisi käynnistyä vuosina 2023–2026. Itäkeskuksessa puolestaan työt liitetään Raide-Jokerin pääteaseman yhteyteen joko vuonna 2022 tai 2023.
– On selvää, että nämä kantametron alkuperäiskunnossa olevat asemat tulee saada samalle tasolle [kuin Länsimetron asemat], Nousiainen toteaa.
Länsimetro lupaa, että aikataulu pitää: liikkeelle 2023
Uutuuttaan hohtavista asemista huolimatta Länsimetron jatkoradalla ei liikennöidä vielä hetkeen.
– Nyt testataan kaikki 52 järjestelmää, mitä metrosta löytyy. Ne ovat pelastus-, hälytys- ja sammutusjärjestelmiä, mutta toki myös normaalia talotekniikkaa ja junan kulkuun liittyviä järjestelmiä, Länsimetro Oy:n Finnoon aseman rakennuttajapäällikkö Mika Malkki luettelee.
Pitkälti toista vuotta kestävän testausvaiheen tarkoituksena on varmistaa paitsi metroliikenteen turvallisuus, myös liikenteen täsmällinen ja häiriötön kulku.
– Metron elinkaari on varsin pitkä, puhutaan jopa yli sadasta vuodesta. Jatkossa metroliikenne tulee kasvamaan niin, että aikaikkuna huollolle käy lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi, Länsimetron toimitusjohtaja Ville Saksi lisää.
Saksin mukaan Länsimetron ensimmäisen Ruoholahti–Matinkylä-osuuden takaiskuista on opittu. Nyt työt ovat hyvin aikataulussa ja budjetti pitää.
Alkuperäistä 800 miljoonan euron kustannusarviota nostettiin vuonna 2018 nykyiseen liki 1,2 miljardiin euroon. Samalla liikennöinnin alkaminen tarkentui vuoteen 2023.
– Onko se alkuvuosi vai kevät, niin siitä ei tällä hetkellä olla vielä käyty keskustelua, Saksi sanoo.
Aloitusajankohtaan vaikuttavat myös metroliikennettä operoivan HKL:n aikataulut, HSL:n joukkoliikenteen aikataulujen yhteensovittaminen sekä Espoon kaupungin katurakennustyöt.
– Ja tietenkin aikataulussa on otettava huomioon, että aina voi sattua jotain yllättävää. Esimerkiksi elektroniikkakomponenttien toimitusajat ovat tällä hetkellä pitkiä, Saksi sanoo.
Länsimetron viimeinen puristus on työ, joka tulee kohentamaan kaikkia asemia myös idässä: aivan viimeisinä tunteina ennen liikennöinnin alkamista jokaiselle laiturille asennetaan samanlainen linjakartta, jossa koko metrolinjasto näkyy uusine asemineen.
Mitä mieltä olet, kaipaavatko kantametron asemat muutosta? Voit keskutella aiheesta torstaihin 2.9. klo 23 asti.
Lue myös:
Mitä pitää sisällään länsimetron ensimmäinen vuosi? Yle selvitti viisi vaikutusta
