Tampereen klassillisen lukion vaihto-oppilailla oli käänteentekevä vaikutus Lauri Toivarin elämään. Heidän ansiostaan Toivari alkoi pohtia ulkomaille opiskelemaan lähtöä.
Toinen tärkeä kipinä oli osallistuminen Etelä-Afrikkaan kansainväliselle tutkimusleirille.
– Lääkäriksi olen halunnut pienestä pitäen, mutta en kuitenkaan lääkäriäitini jalainjälkiä seuraten. Mietin, miksi opiskella Suomessa, kun voisin lähteä opiskelemaan englanniksi kansainväliseen ympäristöön, nyt 20-vuotias Toivari kertoo.
Niinpä Toivari lähti heti lukion jälkeen opiskelemaan lääketiedettä Liettuaan Vilnan yliopistoon, jossa on nyt toisella vuosikurssilla.
Opiskelupaikan etsiminen vaati omaa aktiivisuutta ja kavereilta kyselemistä.
Lopulta hän haki neljään yliopistoon, joista putosivat pois Englannissa ja Skotlannissa sijaitsevat koulut Brexitin takia. Loppusuoralla olivat mukana Hollanti ja Liettua. Liettualaiseen Vilnan yliopistoon hän pääsi sisälle keväällä 2020.
– Olin kuullut Vilnan yliopistosta tosi paljon hyvää. Vertailua tehdessäni havaitsin myös, että Vilnan yliopisto on Baltian kouluista kansainvälisesti tunnetuin.
Yli 1 200 suomalaista opiskelee ulkomailla lääkäriksi
Ulkomailla oli viime lukuvuonna 1 198 sellaista suomalaista lääketieteen opiskelijaa, jotka saavat opintotukea. Koska aivan kaikki eivät tukea saa, voi opiskelijoita arvioida olevan reilut 1 200.
Lääkärilehden mukaan suosituin opiskelumaa on Latvia. Seuraavana tulevat Ruotsi ja Romania.
Lääkäriliiton työmarkkinatutkija Piitu Parmanne uskoo, että Latvian suosion takana on muun muassa hyvä maine.
– Latviassa on paljon opiskelijoita Ruotsista, Norjasta ja Saksasta. Sana on kulkenut, että siellä on hyvä koulutus ja kansainvälinen meininki. Sinne on myös hyvät kulkuyhteyden Suomesta. Maan suosiota saattaa kasvattaa myös se, ettei Ruotsiin pääse opiskelemaan enää yhtä helposti suomalaisella ylioppilastodistuksella kuin aiemmin, Parmanne arvelee.
Lääkäriliitto tekee säännöllisesti kyselyjä ulkomailla opiskeleville. Liitto on tunnistanut kyselyissään kolme erilaista ulkomaille hakeutuvaa opiskelijaryhmää.
Lauri Toivari kuuluu ryhmään, joka arvostaa kansainvälisyyttä, opiskelua englanniksi ja mahdollista työuraa ulkomailla.
Sitten on iso joukko niitä, jotka ovat pyrkineet opiskelemaan lääketiedettä Suomessa, mutta eivät ole päässeet sisään.
– Kolmas ryhmä on uranvaihtajat. He ovat olleet toisessa ammatissa aiemmin ja haluavat vielä lääkäriksi. Pitkä valmistautuminen pääsykokeisiin tai epävarmuus sisäänpääsystä Suomessa on vaikuttanut lähtöön. He haluavat edetä nopeasti, Parmanne kertoo.
Sisäänpääsyyn vaadittiin läpäistyjä kokeita, motivaatiokirje ja hyviä arvosanoja
Ulkomaisen tutkinnon hinta vaihtelee paljon. Pohjoismaissa opiskelu on ilmaista, mutta esimerkiksi Baltian maissa lukuvuosi maksaa 5 000–11 000 euroa. Lauri Toivarin lukuvuosi on hintahaitarin yläpäässä eli 11 000 eurossa.
Toivari saa Suomesta opintorahaa ja asumislisää, joka on kaikille ulkomailla opiskeleville sama eli 210 euroa. Opintolainaa saa nostaa vähän enemmän kuin Suomessa eli 800 euroa kuussa.
Jos lääketieteelliseen pääseminen on Suomessa vaikeaa, ei se helpolta kuulosta muuallakaan.
Vilnan yliopistoon ei ole varsinaista pääsykoetta, mutta hakijat haastatellaan. Lisäksi heiltä vaaditaan itse kirjoitettu motivaatiokirje, suosituskirje esimerkiksi opettajalta, hyväksytty SAT-koe biologiasta tai kemiasta sekä hyväksytty englannin IELTS-koe. Myös ylioppilaskokeen ja päästötodistuksen arvosanoja katsotaan.
Toivari on ollut erittäin tyytyväinen saamaansa opetukseen. Opettajissa ei ole suurta eroa verrattuna Suomeen, mutta opiskelukulttuuri on Toivarin mielestä hieman erilainen.
– Suomessa ehkä annetaan opiskelijalle enemmän vastuuta. Liettuassa on läsnäolopakkoa enemmän. Viikot koostuvat luennoista, seminaareista ja labratunneista. Luennot yleensä nauhoitetaan, minkä ansiosta ne voi katsoa netistä itselleen sopivaan aikaan.
Korona-aika muutti opiskelua Liettuassakin, jossa Toivarin kaikki opinnot labratunteja myöten menivät verkkoon. Nyt tilanne on palautunut hybridimalliin.
Tutkinto kelpaa sellaisenaan Suomessa
EU-maassa suoritettu lääkärintutkinto pätee sellaisenaan Suomessa, mutta sitä varten täytyy hankkia ammatinharjoittamiseen vaadittava toimilupa Valviralta.
Myös harjoittelut voidaan suorittaa Suomessa tai missä tahansa muussa EU-maassa. Lauri Toivarilla ei ole vielä ollut pakollista harjoittelua, mutta viime kesänä hän oli Pirkanmaalla töissä koronanäytteenottajana ja laboratoriossa EKG-näytteitä ottamassa.
Viimeinen eli kuudes opiskeluvuosi on kokonaan lääkärinä työskentelyä, ja senkin voi suorittaa missä päin EU:ta haluaa.
– En ole vielä päättänyt, missä teen harjoittelut tai mihin asetun opiskelujen jälkeen. Suomeen voisin ehkä palata, mutta toisaalta olen opiskellut kansainvälisessä koulussa, joten haluan pitää kaikki vaihtoehdot avoinna. Esimerkiksi Norja kiinnostaa harjoittelu- ja erikoistumispaikkana.
Kun lääkäriliitto kysyi ulkomailla opiskelevien halua palata töihin Suomeen, reilu puolet sanoi tulevansa takaisin heti opintojen jälkeen. Toinen puolisko piti paluuta melko varmana, mutta halusi silti kartoittaa muita vaihtoehtoja. Vain 1–3 prosenttia sanoi, ettei aio lainkaan palata Suomeen.
Liettua yllätti: maito kallista, Vilna mahtavan siisti
Toivari asui ensimmäisen vuoden kimppakämpässä toisen suomalaisen kanssa. Nyt hänellä on 40 neliön asunto aivan yliopiston vieressä. Asumiskulut ovat reilut 600 euroa kuukaudessa.
Elämä on Toivarin mukaan enimmäkseen halvempaa kuin kotimaassa. Ruoka, kuntosali, elokuvat ja teatteri ovat reilusti edullisempia kuin Suomessa. Jotkin yksittäiset asiat sen sijaan saattavat yllättää: esimerkiksi maito on paljon kalliimpaa kuin Suomessa.
Toivari ei ole kokenut kulttuurisokkia, mutta pari ihmetyksen aihetta on tullut. Toinen on se, että Liettuassa ei juuri puhuta englantia valtiollisissa instituutioissa. Kun hän joutui sairaalaan ruokamyrkytyksen takia, paikalle piti kutsua tulkki. Toivari opiskelee liettuan kieltä selvitäkseen paremmin klinikalla paikallisten potilaiden kanssa.
– Positiivinen yllätys oli puolestaan se, kuinka siisti Vilna on. Minulla oli ennakkoluuloja, että tämä olisi neuvostoaikainen maa, mutta Vilna on siistimpi kuin Helsinki tai Tampere. Ei näy juoppoja tai narkkareita.
Videopuhelu auttaa, jos koti-ikävä iskee
Toivarin vuosikurssilla on 11 suomalaista. Kun kaikki vuosikurssit lasketaan, suomalaisia lääketieteen opiskelijoita on Vilnassa 40–50. Heillä on monenlaista toimintaa omassa kandiseurassaan, mutta korona-aika on tietysti hiljentänyt illanviettoja ja muita tapahtumia.
– Jos koti-ikävä iskee, voin soittaa Facetime-puhelun kotiin tai kavereille. Suomen uutisia seuraan myös. Ei sitä aina välttämättä huomaa, että asuu toisessa maassa.
Hän haluaa vinkata ulkomailla opiskelemisesta haaveileville englannin kieleen panostamisesta. Lisäksi hän neuvoo uskomaan itseensä.
– Keskity päämäärääsi. Jos se on opiskelu ulkomailla, tähtää kohti sitä. Perhe ja kaverit jäävät Suomeen, mutta älä anna sen estää, koska saat ulkomailta paljon uusia kavereita ja uusia kokemuksia.
Lopultakin eroon lääkäripulasta?
Noin 95 prosenttia ulkomailla opiskelevista kuuluu Medisiinariliittoon, joka on suomalaisten lääketieteen opiskelijayhdistysten koulutus- ja edunvalvontaliitto. Jos he ovat liittoon yhteydessä, aihe on useimmiten Valvira-luvan saamisen venyminen.
– Laillistamisprosessi voi olla tosi pitkä varsinkin nillä opiskelijoilla, jotka tulevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta eli meidän tapauksessamme käytännössä Venäjältä. Valmis lääkäri joutuu odottamaan jopa puoli vuotta saadakseen Valviralta laillistamisen. EU:ssa opiskelleille lupa tulee yleensä nopeammin, mutta silti moni heistäkin joutuu pyörittelemään peukaloitaan pitkään, sanoo Medisiinariliiton puheenjohtaja Simo Nuuttila.
Nuuttila kertoo, että ulkomailla lääketiedettä opiskelevien määrä on kasvanut moninkertaiseksi viime vuosina. Kymmenen vuotta sitten opintotukea ulkomaille sai 298, viime lukukautena 1 198.
Viime vuonna Suomessa laillistetuista lääkäreistä peräti 27 prosenttia oli opiskellut ulkomailla.
Suomessa lääketieteen opintojen aloituspaikkoja on kasvatettu merkittävästi. Tänä syksynä opiskelijoita otettiin sisään 750, kun luku oli vuonna 2000 noin 500.
Nuuttila uskoo, että lääkäripula on lähivuosina selätetty niin kotimaassa kuin ulkomailla opiskelevien suomalaisten turvin. Hän muistuttaa, ettei opintopaikkojen lisääminen näy kuitenkaan heti, koska opiskelut kestävät kuusi vuotta. Uusia erikoislääkäreitä joudutaan odottamaan vielä pitempään, sillä erikoistumisopinnot vievät kuusi vuotta perusopintojen jälkeen.
Lue myös:
Ulkomailla lääkäriksi opiskelevien määrä on kasvanut selvästi
Julia Pokela lukee lääkäriksi Latviassa: "Suullisten tenttien määrä yllätti ja jännitti"
