Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Muistiasiantuntija kannustaa tekemään muistisairaan läheisen kanssa asioita, jotka tuovat hymyn huulille: "Tunne jää, vaikka tieto häviää"

Muistisairaus vaikuttaa ihmisen kommunikointiin ja kykyyn ymmärtää kommunikointia. Muistiasiantuntija neuvoo tekemään mukavia asioita muistisairaan kanssa. Tunnemuisti ei häviä, vaikka tieto muistista katoaisikin.

Muistiasiantuntija Marko Mustiala sseisoo kädet puuskassa sanomalehtihyllyn edessä Yle Hämeenlinnan toimituksessa Muistiviikolla 22.9.2021.
Muistiasiantuntija Marko Mustiala kannustaa muistisairaiden omaisia olemaan armollisia itselleen. On inhimillistä tuntea ristiriitaisia tunteita, kun rakkaan ihmisen persoonallisuus muuttuu ankaran sairauden myötä. Kuva: Kati Turtola / Yle
  • Kati Turtola

Muistisairasta tuttua tavatessa tulee monesti tivattua, että toki sinä minut muistat. Ei kannattaisi, sanoo Kanta-Hämeen Muistiluotsin muistiasiantuntija Marko Mustiala.

– Jos hänellä on sairauden tunto vielä tallella, niin se on tosi nolo tilanne sairastuneelle, että kyseenalaistamme hänen muistinsa, sanoo Mustiala.

Muistisairaan kanssa keskustellessa ei Mustialan mukaan liioin kannata korjailla pieleen menneitä faktoja. Asioiden korjailu saattaa luoda turhaa epäluottamusta keskusteluun.

– Ne asiat, mitä hän puhuu, ovat hänelle totta. Siitä huolimatta, että ne eivät olisi kuulijalle totta, sanoo Mustiala.

Miten kohdata läheinen, jolla on muistisairaus?
Toisinaan saattaa tuntua siltä, että oma läheinen on muistisairauden myötä muuttunut, eikä hän ole enää sama henkilö kuin aikaisemmin. Muistiluotsin muistiasiantuntija Marko Mustiala on Kati Turtolan vieraana.

"Tunne ja hyvä olo saattaa kantaa tosi pitkälle"

Marko Mustiala sanoo, että muistisairaan kanssa toimiminen on monimutkainen paketti. Moni seikka riippuu sitä, missä sairauden vaiheessa muistisairaus on.

Tänään päättyvällä Muistiviikolla Mustiala on kiertänyt ahkerasti kantahämäläsiä kuntia. Luennot muistisairaan kohtaamisesta ovat olleet suosittuja. Aihe koskettaakin yhä useampia, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan muistisairaita arvioidaan olevan lähes 200 000.

Luennoillaan Mustiala korostaa erityisesti tunnemuistin tärkeyttä. Tietoperäisiä asioita häviää muististamme, mutta sairaudesta huolimatta tunnemuisti säilyy.

Mustiala kertoo esimerkin: Muistisairas äiti ei enää muista omaa tytärtään. Omaisesta tuntuu pahalta ja turhauttavalta käydä tapaamassa muistisairasta, joka ei tunnista vierailijaa lainkaan.

Hän kannustaa kuitenkin mahdollisuuksien rajoissa tekemään muistisairaan omaisen kanssa mukavia asioita. Vaikka käymään kahvilassa syömässä pullaa ja juomassa kahvit. Hoivakotiin palatessa voi olla, että tilanne on jo häipynyt muistisairaan mielestä. Hänellä on kuitenkin tunne jäljellä siitä, että on ollut kivaa.

– Se tunne ja hyvä olo saattaa kantaa tosi pitkälle, sanoo Mustiala.

Viisi nojauolia rivissä Hämeenlinnan Voutilakeskuksessa 17.1.2020. Kaikissa kudottu keinutuolimatto.
Marko Mustiala kannustaa käymään muistisairaan omaisen kanssa vaikka pullakahvilla. Kuva: Kati Turtola / Yle

Muistisairas lukee kehon kieltä

Muistisairaus vaikuttaa kommunikointiin ja kykyyn ymmärtää toisen kommunikointia ja ympäristöä. Sairastunut kiinnittääkin paljon huomiota ulkoisiin viesteihin.

– Hymyilemmekö, ovatko suupielet alaspäin, onko keskustelun äänenpaino kiukkuinen vai iloinen? Nämä vaikuttavat siihen, miten hän kohtaa meidät, Marko Mustiala sanoo.

Muistiasiantuntija tapaa työssään paljon omaishoitajia ja tuntee heidän työnsä raskauden. Mustiala kannustaakin muistisairaiden omaisia olemaan armollisia itselleen. On inhimillistä tuntea ristiriitaisia tunteita, kun rakkaaan ihmisen persoonallisuus muuttuu ankaran sairauden myötä.

– Muistoissa on identiteettimme ja opitut käyttäytymisimallimme. Kun ne häviävät, jää vain ihmisen kuori.